Kaalilaatikko
Sori naapurit, rapussa taitaa nyt hiukan tuoksahtaa kaali. Joillekin se voi olla liikaa: Yhdessä opiskeluaikojen työpaikoistani kiellettiin omat eväät sen jälkeen, kun joku oli tuonut lounaaksi kaalilaatikkoa.
Kaiketi kantavana ajatuksena kotikasvatuksessamme on ollut, ettei maailmalle lähdetä uusavuttomana. Sisareni ja minä muutimme kotoa kattilat ja paistinpannut muuttolaatikoissa ja nykyisin jo kellastunut Ruoanvalmistus-kirja kainalossa. Omani olen saanut marraskuussa 1993. Sen resepteillä ruokin aikanaan au pair -perheeni ja edelleen etsin siitä kaikki perusreseptit, joihin äiti on ennen lahjan antamista tehnyt omat muokkauksensa kuulakärkikynällä kunkin reseptin viereen.
Kotoa perittyä ovatkin sekä kohtuulliset perustaidot että ruoanlaiton ilo. Ja monen monta ruokalajia, jotka tehdään meillä edelleen aina samalla tavalla kuin ne tehtiin lapsuudenkodissani. Usein tosin äidin avustuksella. Tämäkin kaalilaatikko vaati ainakin kolme puhelua ennenkuin se tuli uunista ulos, ensimmäisen jo ennen kauppareissua. Pannukakun paistolämpötilan kysyn joka kerran uudestaan.
Nyt on paras aika vuodesta tehdä kaalilaatikko. Kuivista talvikaaleista ei kunnon laatikkoa synny. Se on yksi äitini bravuureista ja hänen tekemänään niin hyvää, että jopa kaalilaatikkoa vieroksunut laitakokki on alkanut ymmärtää hyvän päälle. Maku perustuu hitaaseen hauduttamiseen – kaikkiaan laatikkoa haudutellaan nelisen tuntia. Toinen äidiltä oppimani vinkki on ruskistuneen pinnan sekoittaminen muutamaan otteeseen laatikon joukkoon. Se antaa hyvää makua. Kaalilaatikkoa paistetaan ensin hiukan korkeammassa lämpötilassa. Kun pinta on saanut väriä, sekoitetaan laatikko kunnolla pohjaa myöten pari kertaa. Sen jälkeen lämpötilaa lasketaan ja annetaan laatikon muhia hyvä tovi kannen alla.
Äitini ohjeiden mukaan mennään usein sormituntumalla, joten tässäkään reseptissä määrät eivät ole justiinsa. Maista mausteiden oikea määrä tehdessäsi, niin saat mieleisesi lopputuloksen – niitä kannattaa kuitenkin laittaa tuhdisti, ettei laatikosta tule mitäänsanomatonta. Samoin nesteen määrä kannattaa arvioida matkan varrella. Sitä on myös helppo lisätä, jos laatikko vaikuttaa kuivuvan uunissa. Säästä kaikki kaalin keitinvesi, jotta voit lisätä sitä paistamisen aikana tarvittaessa.
Ohjeen annostus on suuri ja sen sekoittaminen on helpointa suuressa astiassa. Sotkuisen ja hiukan työlään valmistusprosessin ja pitkän hauduttelun jälkeen siitä sulaa iso osa pois, mutta onneksi jäljelle jäävä on sitten sitäkin maukkaampaa. Päälle puolukkaa ja kauden paras voimaruoka on siinä.
Kaalilaatikko
yksi iso ja yksi pieni valurautapadallinen
hiukan reilu 2 kg kaalia
800 g sika-nautajauhelihaa
2 dl puuroriisiä
2 pientä sipulia
suolaa
valkopippuria
reilusti kuivattua meiramia (ja halutessasi muita yrttejä esim. timjamia)
noin 6-8 rkl siirappia
kaalin keitinlientä
1. Pilko kaalit ohuehkoiksi siivuiksi. Laita ne kattilaan ja lisää suolalla maustettua vettä sen verran, että kaalit peittyvät. Keitä niitä vajaa 10 minuuttia tai kunnes ne ovat hiukan pehmenneet. Ota keitinliemi talteen.
2. Keitä puuroriisit puolikypsiksi.
3. Kuullota silputtu sipuli ja ruskista jauheliha kevyesti. Mausta jauheliha reilusti suolalla, valkopippurilla ja yrteillä. Ole maltillinen suolan kanssa, koska sitä on jo kaalin keitinvedessä.
4. Sekoita kaikki ainekset isossa astiassa. Jos et omista riittävän isoa astiaa, jaa annos pariin kulhoon. Saat mausteet sekoittumaan vain, kun pystyt sekoittamaan ainekset kunnolla sekaisin. Lisää kaalin keitinvettä sen verran, että saat löysähkön seoksen. Lisää siirappia vähitellen ja mausta mausteet. Lisää tarvittaessa. Mausta reippaasti, kaalilaatikko on parasta, kun siinä on reilusti yrttejä ja siirappia.
5. Kaada seos pataan ja paista ensin 200 asteessa. Kun laatikko alkaa ruskistua, sekoita pinta laatikon joukkoon. Lisää tarvittaessa nestettä. Toista muutamaan kertaan. Laske sen jälkeen lämpötila 175 asteeseen, laita kansi laatikon päälle ja hauduta vielä vähintään parisen tuntia. Mieluummin kauemmin. Annan laatikon paistua kaikkiaan noin nelisen tuntia.
Antaa rapussa tuoksua vaan, kaalilaatikko on ihan parasta syysruokaa!
Just niin!
Minä teen kaalinkeittämisen ulkona, ei se sitten enää minusta haise pahalta, kun se on uunissa. Ensi viikonloppuna on meillä kaalikääryleiden paikka! Kerta vuoteen, se on passeli määrä 🙂
Minä siedän jopa keittämisen hajun, kun lopputulema siintää silmissä. Uunissa se tuoksuu vain hyvältä, kun siihen alkaa sekoittua siirapin ja yrttien tuoksut.
Kaalikääryleet ovat minulla kokonaan tekemättä. Pitäisi kyllä, mutta laiskottaa 😉
Mmmhhhh, kaalilaatikkoa 🙂 Sitä pitää valmistaa kerralla uunipellin kokoinen vuoka täyteen, niin selviää yhdellä naapureiden kiusaamisella. Myöhemmin pakasteesta lämmitettynä (ei haju, vaan) tuoksu ei enää ole yhtä voimakas.
Toisaalta, onhan se ihanaa huomata, että naapurit laittavat oikeaa ruokaa oikeista aineksista. Mikroaterian lämmitys kun ei liiemmin tuoksahtele.
Naapurissamme asui aikoinaan ihminen, joka oli ikuisella kaalikeitto-tupakkadieetillä. Silloin olisin ehkä toivonut jopa mikroaterioita 😉
Mutta olet niin oikeassa, kerralla iso määrä. Syntyy kuitenkin lähes samalla vaivalla ja on mitä parasta ruokaa pakastimesta lämmitettynäkin.
Meilläkin siippa on kääntänyt kelkkansa kaalilootan suhteen ja syö sitä melkein mielellään. Minäkin opin äidiltä saman sekoituskikan! Meillä ei koskaan ole keitetty kaalisiivuja, mutta osa niistä on paistettu aina pannulla ennen kuin ne on laitettu pataan. Pitkään ja hartaasti haudutettu kaalilaatikko on niin hyvää!
Ollaankohan me sukua 😉 vai onko tämä sekoitus joku pohjoispohjanmaalainen homma? Tiedä häntä, mutta hyvin toimii. Antaa aivan valtavasti makua.
Nopeasti tehty kaalilaatikko ei ole kyllä kovin kummoista, joten onko se nyt ihme, jos elää siinä harhaluulossa, että kaalilaatikko olisi pahaa.
Ylläri, että ollaan molemmat oltu au paireina. 🙂 Minäkin kokkasin tuolloin petheelle ahkerasti, mutta signatuurikseni tuli kyllä leipä, jota leivoin heille ahkerasti. Vähän paineita seuraajalleni. Sittemmin leivänleipomisen on jotenkin kummasti tyrehtynyt.
Kaalilaatikko = rakkaus. Mutta muistaakseni minua on opetettu kans paistamaan ne kaalisilput, ei keittämään. Mutta mun mummi onkin Keski-Suomesta ja hän on meillä ollut se kaalilaatikkomestari.
Paistaminen ei ole tullut edes mieleen. Aika massiivinen homma, koska sitä kaalia tarvitsee kuitenkin aika suuren määrän.
Meidän elämänpolut kulkee kyllä yllättävän samoja latuja 😉
Pethe = perhe. Hitsin typot. 🙂
Sitä sattuu ainakin minulle harmittavan usein 😉
Pitkä haudutus kuulostaa kyllä hyvältä, täytyy joskus kokeilla. Meillä ei vaan lapset ymmärrä vielä hyvän päälle, vaikka ollaan monta kertaa yritetty tarjota tätä herkkua.
Onneksi makuaisti kehittyy, joten ehkä teillä on vielä toivoa.
Pitääkin tehdä tätä ohjeellasi. Apupoika on varsin ennakkoluuloinen mitä tulee kypsennettyyn kaaliin. Mä epäilen, että ei ole vain saanut kunnollista kaalilaatikkoa syödäkseen. 🙂
Sen on pakko olla niin 😉
Kaalilaatikko on ihan parasta comfort foodia. En ole itse koskaan saanut tehtyä sitä lapsuuden kaalilaatikon tuntumaa. Pitää kokeilla tällä reseptillä! Hyviä vinkkejä!
Toivottavasti nyt löytyisi lapsuuden kaalilaatikon tuntuma. Mitä kauemmin jaksaa haudutella, sitä paremmpaa saa. Yleensä otan tuntien haudutuksen jälkeen annoksen ensinälkään ja sitten nostan vielä muhimaan jälkilämpöön. Ja aina vaan paranee.
Suosittelen myös kokeilemaan riisin sijaan kotimaista ohraa, esim. lihaliemessä keitettynä!
Minä olen tässä järkkymätön riisinainen 😉 Olen kyllä kokeillut ohraa, mutta kai se taitaa olla niin, että se lapsesta asti syöty versio on se johon oma makuaisti on totutettu. Muualla kyllä syön mielellään myös ohraversiota.
Googlettelin eilen kaalilaatikko-ohjeita ja luojan kiitos löysin tämän sinun versiosi- aivan mielettömän hyvää! Sen verran tein muutoksia, että korvasin riisin ohralla. Hyvää kyllä tulee puuroriisilläkin, sitäkin olen kokeillut. Sekin on aivan totta, ettei lyhyellä paistoajalla tule niin hyvää kaalilootaa, sekin on kokeiltu.. Niinpä eilen etsiessäni sitä täydellistä ohjetta hylkäsin heti ne ohjeet, joissa laatikkoa kehotettiin pitämään “noin tunti uunissa” 😉
Erinomainen valintakriteeri 🙂 Kaalilaatikko on niitä ruokalajeja, joista ei tule kummoista ilman kunnon hauduttamista.
Ja kiitos, kun kommentoit. Näistä palautteista tulee niin hyvä mieli!
Meillä on edelleen kaalilaatikko tekemättä ja apukokin käännytys kesken 😀 mutta, hitaasti hyvä tulee. Äidin opeilla tulee kyllä parasta ruokaa.
Kannustan käännytystyöhön 🙂 Meillä entinen kaalilaatikonvihaaja tuli myöhään kotiin, otti ensimmäisen haarukallisen ja totesi: Tämä on parempaa kuin koskaan. Santsasi vielä päälle. Eli toivoa on. Viisi tuntia uunissa teki ihmeitä.
Hei, voisiko kaalilaatikon tai kaalipataruoan tehdä haudutuspadassa?
Piti oikein konsultoida bloggaajakollega Campasimpukkaa, joka on haudutuspadan heavy user. Periaatteessa voi, mutta haudutuspadassa ei tule sitä paahtunutta kuorta, joka antaa ihanan maun laatikkoon, kun sekoittaa sen muutaman kerran kypsentämisen aikana laatikkoon joukkoon.
Vielä parempaa kun kaalien paistovaiheessa lisää pannulliseen 2-3 tl sokeria,joka karamellisoi kaalit ja voita tietysti öljyn lisäksi ruskistamiseen.
Siis vielä siirapin lisäksi? Tätä pitää vähän pureskella 🙂
Itse en käytä siirappia lainkaan, kaalin paistan pannulla ja jauhelihan sotken raakana joukkoon, en siis paista lainkaan ja hyvää tulee, siis ihanaa.
Heippa! Elämäni ensimmäinen kaalilaatikko on uunissa, suurinpiirtein tällä ohjeella, tosin ohje puolitettuna ja ohralla. En edes erityisesti pidä kaalilaatikosta (kaalipadasta kylläkin eli liedellä kypsäksi haudutettu jauheliha-kaalipata, jossa vähän porkkanaa ja sipulia), joten jännityksellä odotan, uleeko musta tämän myötä kaalilaatikkofani! 🙂 Uskon, että tuo paistopinnan kääntely laatikon sekaan ja pitkä haudutus ovat tässä Se Juttu.
Ei ois kannattanut puolittaa, tätähän tuli ihan miniannos! Ohraa oli suhteessa ihan liikaa ja suolaa myös ja kun ei ollut kannellista pataa, folio ei suojannutkaan kunnolla laatikon reunoja ja ne vähän niinkuin menivät liian tummaksi,,. Mutta kyllä mä pääsin tästä nyt jyvälle ja seuraavan laatikon teen TISMALLEEN ohjeen mukaan ja kannelliseen pataan ja uskon, että silloin tulee napakymppi!
Pidän peukkuja, että tykkäät ja ihanaa, että teet vielä seuraavankin kerran ottaen huomioon, ettet tunnustautunut ollenkaan kaalilaatikkofaniksi. Tämän suhteen en uskalla yhtään soveltaa, koska TISMALLEEN näin tämä on aina tehty 🙂
Mahtavaa, paistopinta ja pitkä haudutus ovat se juttu 🙂 Harmi, etten ehtinyt huudahtaa, että älä missään tapauksessa puolita, jäljelle jää nokare, vaikka alussa on reilu satsi. En ole koskaan tehnyt ohrasta, se taitaa turvota reilummin kuin riisi eli sitä kannattaisi todennäköisesti laittaa vähemmän.
Kannattaa myös kokeilla Herbamare maustetta kaalilaatikossa,kaikki tykänneet kun olen tehnyt.
Tämän vinkin laitan korvan taakse!
Mä olen tässä useamman vuoden kaalilaatikkoa tehdessäni googletellut aina tän sun ohjeesi. Nyt laatikon muhiessa jälleen uunissa ajattelin laittaa kiitokset reseptistä!
<3 Tämän hienompaa palautetta ei voi saadakaan. Onpas ilo kuulla, että jostain reseptistäni on tullut sinulle luottoresepti. Kiitos!
Anteeksi, etten ole päässyt vastaamaan kommenttiin aiemmin. Vietin totaalisen loman koneen äärestä reissussa. Oli ihana paluu, kun näin tämän kommentin.