Porkkanahan on terveellistä. Ei kai asiantila olennaisesti muutu, jos sen pyörittelee voissa ja sokerissa, eihän?
Tämä ohje on peräisin Kivistö-blogista, jossa osataan kokata juuri miun maun mukaista ruokaa kerta toisensa jälkeen. Muuttaisin mielellään sinne Tuulokseen hyyryläiseksi tai vaikka hanslankariksi, kunhan vain maksaisivat palkan ruokana. Josko näitä porkkanoita saisi aika usein – ilahduttaisi apulaista.
Olen tehnyt glaseeratut porkkanat vielä ostetuista porkkananipuista. Etanajahdin lomassa harvensin myös porkkanarivejä ja huomasin, että oman maan porkkanatkin ovat ihan kohta valmiita kerättäväksi. Maistoin toki niitä harvennettuja miniporkkanoita ja muistin taas siinä etanaepätoivon keskellä, miksi viljely on mukavaa. Mikä maku!
Glaseeratut porkkanat
kahdelle
4-6 uuden sadon porkkanaa
2 1/2 dl vettä
2 rkl ruokosokeria tai sokeria
25 g voita
1/2 tl suolaa
hienonnettua ruohosipulia ja rakuunaa
1. Sekoita pannulla voi, vesi, sokeri ja suola. Kun ainekset ovat sekoittuneet lisää pannulle huolellisesti pestyt porkkanat.
2. Keittele keskilämmöllä, kunnes porkkanat ovat kypsiä, mutta napakoita (minulla meni reilu 20 minuuttia, porkkanat alkoivat olla jo aika suuria).
3. Nosta lopuksi lämpöä reilusti, jotta saat seoksen pannulla poreilemaan reippaasti ja sitä kautta karamellisoitumaan.
4. Ripottele yrtit päälle, kun porkkanat ovat valmiita ja seos on karamellisoitunut.
Pioneerinainen teki joskus VISKIglaseerattuja porkkanoita. Siitä asti ollu mun to do -listalla
Ne saattaisivat ilahduttaa tuota viskinystävää tässä huushollissa… Ainakin ilman viskiä nämä ovat niin hyviä, että kannattaa tarttua siihen kohtaan to do-listalla.
Tottakai ovat terveellisiä!!! Näissä on sopivassa suhteessa ihmisen tarvitsemia asioita, sokeria ja rasvaa ja makua. Ja vitamiinia, olin unohtaa 🙂 Viimeistään talvella, kun on sattunut kaupasta porkkanapussi, jonka yksilöt ovat puisevia, on viisainta tehdä sokeri- tai hunajahuurrettuja porkkanoita.
Ai niin, ne vitamiinit. Kyllä, jatkan näiden syömistä hyvällä omatunnolla 😉
Mmm,kauniita porkkanoita…minä taas tykkään hunajalla glaseeratuilla ja persiljalla maustetuilla porkkanoilla,joita mummuni jo aikoinaan teki.Toivottavasti omat porkkanasi kehittyvät hyvin!
Ensi kerralla pitääkin kokeilla hunajalla. Näitä on meillä syöty heinäkuun mittaan jo useampaan kertaan.
Porkkanat jo tulilla, kohta syödään!
Onpa siellä reipas lomalainen!
Ja olivat muuten hyviä!
Minäkin tykkään kovasti, lähetän lämpimiä ajatuksia Kivistöön!
Taisin ihastella näitä porkkanoita jo Kivistössä-blogissa muinoin, mutta koska lämmin / paahdettu / paistettu / keitetty porkkana on minulle haaste syödä en ole tätä uskaltautunut vielä kokeilemaan vaikka mieli tekisi! pitää varmaan ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhtyä tuumasta toimeen 🙂
Huomasin nyt vasta kotikoneelle päästyäni että sinullahan on muuttunut täällä hieman blogin ulkomuoto, tosi kivan näköinen!
Näistä kannattaa aloittaa, pidät vain huolen, etteivät mene yhtään liian pehmeiksi, ehkä se auttaa. Minulla on ollut haasteita vuohenjuuston kanssa, mutta nykyään siihen on alkanut juo muodostua himo, kun olen sitä vain sinnikkäästi maistellut. Mutta ymmärrän oikein hyvin haasteesi, minulle vastaava on sienet.
Ja kiitos kehuista, vieläkään en ole saanut sitä ihan mieleiseksi, mutta lomalla oli aikaa tuunailla edes vähän – sain itseäni ärsyttäneitä asioita muutettua, muut niitä tuskin huomaavat 🙂
voi ja sokeri ei ole koskaan pahasta. Meillä on ainakin riittänyt ahkeria raksatalkoolaisia kun ollaan panostettu tarjoiluihin, nämäkin voisivat maistua :D.
Raksalla jos jossain tarvitaan energiaa eli nämähän istuisivat kuin nenä päähän 😉
Toivottavasti urakka etenee. Kovasti tsemppiä, sitä raksahommissa tarvitaan!
Just näin gaseerattuja porkkanoita, pihvi ja pottumuusi. Lasiin punaviiniä. Aiai!
Aiai, toimii. Olimme mökillä Kemiössä ja haimme seuraksi Sauvon puolelta Herefordia, ihan mahtava ateria, vaikka itse sanonkin. Tai voin itseasiassa helposti sanoa, koska omalla vastuullani oli vain porkkanat, muutoin istuin valmiiseen pöytään.
Ah, tämä pitää laittaa korvan taakse typerien talvikuukausien varalle!
Pirteä uusi ilme, me likey!
Talveen on onneksi vielä pitkä, pitkä aika 😉
Kiitos, askel parempaan suuntaan minustakin.