Chimichurri-marinadi lihalle
Loma on ihan lyhyen ponnistelun päässä ja se tarkoittaa, että mekin kaupunkilaiset kerrostaloasukkaat vietämme alkukesää useammin aikaa grillin äärellä.
Loma on ihan kohta käsillä. Viime aikoina olen ehtinyt odottaa sitä aika tavalla. Neljä ihanaa pitkää viikkoa, kun vielä jaksaa pikkupuserruksen. Heinäkuussa siis lomaillaan ja grillaillaan, se varmasti näkyy blogissakin. Saa nähdä kumpaan suuntaan – eli lomaillaanko blogissakin vai kokataanko tavallistakin ahkerammin, koska nyt on ihanan paljon aikaa siihen.
Sain Tammiselta kokeiltavaksi rotukarjan ulkofileen. Tällaisen arvotavaran kohdalla en halunnut uskoa valmistusta kenen tahansa käsiin (lue omiin käsiini), niinpä otin fileen kainaloon ja suuntasimme lankomieheni grillin ääreen. Saatiin pätevä grillimestari ja rattoisat juhlat samalla kertaa.
Suomalaisten miesten tavoin lankoni on perheen grillivastaava, joka jaksaa hifistellä. Miehelle, joka virittää kaasugrillistä hiiligrillin parempien makujen toivossa, uskallan luovuttaa paremmankin lihan. Kenellekään ei varmaankaan tule yllätyksenä parin vuoden takaisen tutkimuksen tulos, jonka mukaan melkein puolessa suomalaisperheistä mies vastaa grillauksesta (nainen vain 17 prosentissa). Siinä on helppo olla myyttinen sankari, samalla kun vaimo rapsuttaa puhtaaksi pottuja ja siivoaa jälkiä. Kuulostanko katkeroituneelta? Saattaisin valita näistä kahdesta vaihtoehdosta sen kylmän valkoviinin siemailun grillin ääressä. Tasa-arvon mallimaa Ruotsi on tässäkin asiassa meitä edellä, siellä vastuu – ja kylmä valkoviini – jaetaan tasan.
Tässä tapauksessa kuitenkin pakko antaa tunnustusta sekä laitakokin velipojalle että Tammisen lihalle. Meitä oli kuusi aikuista grillijuhlissa ja melko yksimielisesti totesimme saaneemme aikalailla parhaat pihvit, jotka omin käsin ovat koskaan syntyneet. Mahtavaa mureaa lihaa, jossa oli raakana lupaava, kaunis marmorointi. Alan kallistua lihan suhteen sen kannalle, että vähemmän mutta parempaa. Raaka-aineen kruunasi vielä erinomainen kypsyys. Lankoni harjoittelu on siis tuottanut varsinaisen velhon grillipihtien jatkeeksi. En myöskään yhtään ihmettele, että luin jostain hifistelijöiden alkavan tehdä paluuta hiili- tai hybridigrilleihin.
Marinoin pääosan fileestä argentiinalaista alkuperää olevan chimichurrin tapaan tehdyssä marinadissa. Siinä on kyllä makua, mutta se jättää kuitenkin lihan oman maun pääosaan. Voit tehdä siitä myös lihan kanssa tarjottavan kastikkeen, kun vähennät nesteen määrää. Tässä ainesosien suhde on sopiva marinadiin, mutta mitat suuntaa-antavia, muokkaa matkan varrella makusi mukaan.
Marinadi chimichurrin tapaan
2 dl öljyä
4 rkl punaviinietikkaa
4-6 valkosipulin kynttä
1-2 punaista chiliä tai chilihiutaleita makusi mukaan
pari-kolme reilua kourallista tuoreita yrttejä (käytin itse silolehtipersiljaa, persiljaa ja oreganoa)
1 tl sokeria
suolaa, mustapippuria
1. Pilko pilkkomista tarvitsevat raaka-aineet ronskilla kädellä.
2. Sekoita kaikki ainesosat.
3. Kaada marinadi lihojen kanssa astiaan tai pakastepussiin ja anna marinoitua useampi tunti. Kääntele välillä. Jos marinoit kokonaista fileetä, kannattaa antaa sen marinoitua yön yli.
Näissä juhlissa kukin sai makunsa mukaan. Osa juhlaväestä ei vielä ymmärtänyt rotukarjan päälle, vaan nautti ravintoaineensa kuivemmassa muodossa.
Rotukarjan ulkofileen sain kokeiluun Tammiselta.
Meillä minä kaappasin grilliatulat heti kaasugrillin tultua tontilla, ihan ekana päivänä enkä ole niistä hellittänyt 😀 Olen kyllä muutenkin keittiössä se “anna kun minä”-tyyppi 😀
Sun poikien sietää olla siitä iloisia 😉 Postauksista päätellen he pysyvät hyvässä ruoassa.
Ihana marinadi! tämän reseptin otan mukaan Italiaan talollemme, jossa grilli on kuumana illasta toiseen 🙂
Ihanaa Italian lomaa! Onneksi täällä alkoi tulla aurinkoa ja lämpöä, niin ei tarvitse olla niin kateellinen. Olen minä silti ihan pikkuisen 😉
Vesi herahti kielelle! Pitääpä panna korvan taakse tuo marinadi!
Kokkailu kyllä jatkuu ja aikaa on lomalla, blogiserveri on sanonut itsensä irti ja toimii vasta muutaman viikon kuluttua; ikävä vastentahtoinen blogiloma, saan jo nyt vieroitusoireita! Blogi näkyy, muttei voi kirjoittaa eikä kommentoida. Sitäkin ahkerammin sitten muiden blogeissa:)
Pakkoloma, jopas jotakin. En ole ennen kuullutkaan, että blogiserveri sanoo itsensä irti, ja kahdeksi viikoksi. Nyt sinulla on hyvää aikaa siirtää blogi pois Vuodatuksesta, muistelen, että sanoit, ettet ole siihen kovin tyytyväinen.
Tuotapa muuttoa täytyy miettiä. Ne nykyiset jutut vaan taitaisivat jäädä niille sijoilleen, ellei joku jaksa siirtää niitä… katsotaan, olisi tuota kesällä hauskempaakin tekemistä:).Tosiaan jokin sähkökatko ja laiterikko, jonka vuoksi siirtävät/laittavat uudet laitteet…
Siinä voi olla tosiaan iso homma – sopisi paremmin jonnekin syyspimeille tai marraskuun sateisiin.
Kerrassaan ihanan herkullinen tuo ensimmäinen kuva! Oikein hyvää lomaa sinne sitten kun se koittaa!
Kiitos sekä kehuista että toivotuksista! Kuva ei ehkä ole kovin todenmukainen, koska sen jälkeen lihat päätyivät minigrip-pussiin, mutta tämä oli kuvauksellisempi vaihtoehto 😉
Oi! Meillä odottaa 1,5 kg lihaa pakkasessa viikonloppun grillailuja varten. Mä nappaan tän reseptin kyllä mukaani.
Bongasin sut muuten uudesta Glorian Ruoka&Viini -lehdestä. 🙂 Hyvä artikkeli!
Jännitti kovin, millainen jutusta tulee. Me oltiin Riitan, Soul Kitchenin Annan ja Paulan kanssa kovin ylpeitä siitä, että meidän stailaama annos oli pääkuva (se kanakuva). Kurssilla tuli otettua ehkä elämäni onnistunein kuva, se ei ole vielä päätynyt blogiin asti, mutta ehkä taidot kehittyy vähitellen muutenkin ja kuvatkin paranee sitä myötä.
Mukavaa ja maukasta grillailua!
Ahaa, hienoa! Kivaa, että meidän (siis teidän) ottamia kuvia olikäytetty jutussa! Nyt sitä onnistunutta kuvaa odotellaan…
Jenni oli ottanut sen kuvan, mutta meidän stailaama 😉 Siellä näkyi hienosti sinunkin kädenjälkeäsi…
Oho, pitääkin lukea lehti tarkkaan, kun sen huomenna saan!
Kyllä nyt kannattaa syynätä 😉
Ou yeah, näyttääpä hyvältä, niin liha kuin marinadi! Meilläkin Suuri Metsästäjä hoitaa grillaamisen, mutta saa kyllä ihan itse siivota jälkensä – jotain rajaa… 😉
Suuri metsästäjä, sinä se osaat kohottaa miehistä itsetuntoa 😉
Liha oli kyllä hyvää!
Kysykää multa vaan, osaan palauttaa kenet tahansa maan pinnalle… ;-D Oikeastihan olen tosi kiltti nössö.
Sehän oli kauniisti sanottu, eikä kommenttissani ollut yhtään ironiaa. Luulen, että puolisko siellä röyhistelee rintaansa tyytyväisenä 😉
Chimichurri menee nyt kyllä kokeiluun! Ihanaa lomailua, kun sen aika tulee! Kivistö kansoitetaan tästä iltapäivästä lähtien kolmeksi viikoksi. Ah, ihanaa 🙂
Kiitos ja rentouttavia ja paarmavapaita kitkemishetkiä ja runsasta satoa teille kaikille sinne Kivistöön.
Meillä ei ole sitä tasa-arvoa keittiöön osattu kaivata. Minä hoidan sekä grillin että pottujen rapsutuksen ja järjestely on sopinut kaikille oikein hyvin:)
Hyvä marinadivalinta ja todella hieno pala lihaa. Hauska idea tuunata se hiiligrilli kaasugrilliin. Siinä on asenne grillaajalla kohdillaan.
Grillaaja on varsinainen monitoimimies ja täytyy sanoa, että hiilessä on vaan eri maku.
Hyvä järjestely, meilläkin minä olen useammin kauhan varressa ja se sopii kaikille oikein hyvin. Tiskivuoroista voisin kyllä luopua 😉
Kyllä meillä on mies valinnut sen kylmän valkoviinin….eli mä oon sitten siinä 17%. Voi kun, kiva, täytyy ostaa lehti junaan kotimatkaksi jahka pääsen täältä töistä maanantaina kotiin. Mulla on kans chimichurrit to do listalla, voi mitä lihaa sulla oli. Miksei kukaan lähetä pohjanmaalle filettä 🙂 ?
No sitä filettä ei sinne Pohjanmaalle lähetellä, kun sitä siellä niin paljon omasta takaa 😉 Vakavasti puhuen olin kyllä todella iloinen tästä lähetyksestä, liha oli todella hyvää.
Kiitokset vinkistä, lihasta tuli tällä marindailla oikein maukasta! 😛
http://meanwhileinlongfield.wordpress.com/2012/07/12/grillaachillaa-chimichurri-marinoitua-naudan-sisafiletta/
Kiva kuulla, että tykkäsitte! Ja hyvät herkut oli teillä siellä pöydässä muutenkin.