Pasha
Pääsiäisen perinneherkuista oma suosikkini on pasha. Tämä on raikkaan sitruunainen ja ihanan pähkinäinen versio.
Pääsiäinen on minusta yksi parhaita juhlapyhiä: Se katkaisee juuri sopivasti pitkän talven, eikä siihen meillä liity vaativia perinteitä, vaan ainoastaan luvallista löhöilyä ja hyvää ruokaa juuri siinä mittakaavassa kuin kulloinkin jaksaa. Viime vuosina emme ole edes poistuneet Helsingistä kuten suurin osa muista: Ei jonottamista ruuhkassa ulosmenoteillä, ei jonoja Herkussa ja Alkostakin saa sen pääsiäisviinin hujauksessa. Jos jotain hyvää pitää löytää tästä takatalvesta, niin ainakin voi hyvällä omatunnolla vetää lonkkaa ja lojua sohvan nurkassa syventymässä verkosta tilaamaani kirjakasaan.
Jos pääsiäinen on parhaita pyhiä, pääsiäisen ehdottomasti paras perinneruoka on pasha. Sain tämän pashaohjeen pomoltani, joka kehui sitä vuolaasti. Eikä syyttä, ainakin minun makuuni ihanan raikas ja mantelinen pasha. Ja sopivasti tutun makuinen, äitini versio on muutoin hyvin samanlainen paitsi, että siinä on mukana myös korintteja. Meillä tämä tarjoiltiin pääsiäisen kunniaksi erilaisten keltaisten hedelmien kanssa. Kuulemani mukaan kannattaisi rikkoa värikoodi ja ottaa mukaan myös kiivi. Ohjeesta tulee yksi pieni pashamuotillinen, mutta se kannattaa tuplata, jos syöjiä on yhtään useampi.
Elämäni ensimmäisen itsevalmistamani pashan kunniaksi ostin myös pashamuotin, mutta yhtä lailla voit tehdä pashan lävikössä tai missä tahansa astiassa, josta neste pääsee valumaan pois. Tarvitset myös harsokangasta muottiin tai lävikköön, jotta pasha ei tartu kiinni. Jos käytät pashamuottia, muista, että sitä pitää turvottaa kylmässä vedessä noin vartin ajan. Älä myöskään pura muottia kosteana.
Hyvää pääsiäistä, vielä monta ihanaa päivää jäljellä!
Pasha
1 pashamuotillinen
100 g voita
100 g sokeria
1 keltuainen
250 g rahkaa
3-4 rkl mantelirouhetta
1/2 sitruunan kuori
vajaa 1/2 rkl vaniljasokeria tai 1 vaniljatangon siemenet
ripaus suolaa
1 dl kermaa vaahdotettuna
1. Hiero voi ja sokeri sekaisin kulhossa.
2. Lisää keltuainen.
3. Notkista rahkaa omassa purkissaan ja lisää se joukkoon.
4. Lisää pähkinät, vaniljasokeri, raastettu sitruunankuori ja ripaus suolaa.
5. Lisää kermavaahto.
6. Asettele pashamuottiin tai lävikköön kylmällä vedellä kostutettu harsokangas ja kaada pashamassa päälle.
7. Laita pasha valumaan muotissaan astiaan, jossa muotti ei osu pashasta valuneeseen nesteeseen. Laita päälle paino (esim. säilyketölkki) ja anna pashan valua yön yli.
Aivan täydellisen näköistä pashaa, kun se on tehty noin kauniissa muotissa. Nam! Heti päätin, että tuollaisen hankin minäkin. Vannoin kyllä ensi vuonna tekeväni mämmiäkin itse 😉 No, onhan nämä pitkiä pyhiä, että ehtii vaikka mitä. Toisaalta kuten sanoit, hienoja pyhiä, kun ei tarvitse ehtiä, jos ei jaksa.
Iloista pääsiäistä ja nautinnollista löhöilyä kirjapinosi kanssa!
t. Omenamintun Hannele
Minäkin ihastuin tuohon muottiin, paljon lävikköversiota kauniimpi pasha sillä syntyy.
Oikeastaan tajusin vasta tänään, miten ihanaa on, että pääsiäisenä on melkein koko ajan kaikki kiinni. Rentouttavaa, kun ei edes voi kuvitella hoitavansa yhtään mitään, kunhan vaan puuhastelee ja lueskelee päivät pitkät. Rentouttavaa pitkän hektisen kauden jälkeen.
Iloista pääsiäistä myös sinne!
Ah, pasha on niin hyvää! Ja ehdottomasti ilman korintteja/muita kuivattuja hedelmiä, pomosi on ihan oikeassa.
Hyviä kirjoja olet jemmannut, tuo ranskalaisen keittiön raamattu on ihan helmi, melkein viikottaisessa käytössä mulla.
Oli niin hyvää, että tyhjensin jämät heti, kun vieraat olivat lähteneet. Onneksi pashamuotti on aika pieni, muutoin olisi käynyt huonosti.
Ranskalaisen keittiön aarteet olisi komeaa saada versiona, jota joku on jo käyttänyt ja laittanut kommenttinsa resepteihin, mutta ehkäpä tästä omasta kirjastani syntyy se tulevaisuuden arvokas perintökappale tai huikea divarilöytö. Aloitan tänään munakokkelista, joka kuulemani mukaan on kirjassa täydellinen.
Katsoin kanssa heti, että kyllä tuli hieno pasha, kun oli oikeanlainen muotti. On siinä vaan eri fiilis. Minulla on muuten kanssa River Cottage lukupinossa. Sauvajyväsen suosituksesta tilasin ja mm. kanankasvatusohjeet olen käynyt siitä jo läpi (vaikka en aio kanoja ottaakaan, niin aina voi haaveilla). Mahtava opus. Lisäksi katseltiin eilen River Cottagen dvd-kokoelman kevätjaksot.
Tuli kyllä itsellekin paljon juhlavampi olo, kun oli tehty oikeassa muotissa. Oli ilo tarjota ruokavieraille.
Minäkin tilasin River Cottagen Sauvajyväsen suosituksesta. En ole vielä päässyt sen kimppuun, kun osui niin monta mahtavaa kirjaa kerralla. Mitähän meidän naapurit sanoisivat, kun pistäisi tuohon kerrostalon takapihalle kanafarmin…
Olen löytänyt pashan vasta vanhoilla päivilläni kun sain maistaa sellaista joka oli tehty ilman kuivattuja hedelmiä. Olin ollut siinä kuvitelmassa että ne kuuluu pashaan kuin räkä lapsen nenään. Mutta juurikin tuollaisella ohjeella tehtynä se on aivan ihanaa!
Minulle käy myös korintti- ja sukaattiversio, mutta tämä oli kyllä mahtava versio. Tässä on jäljellä enää ne parhaat palat.
Oli todella hyvää pashaa. Kiitos siis vielä! Äidin kanssa teette molemmat yhtä hyvää ja molemmat versiot ovat raikkaita eikä ollenkaan liian voisia tai kermaisia. Joku tosin voi kysyä, onko voimaisuus ja kermaisuus ollenkaan pahasta?
Ensi vuodeksi heitän sinulle haasteena tehdä itse mämmiä, johon tykästyin ja aloin syödä kuin hullu puuroa. Syömähimoon saattoi vaikuttaa se, että Jaakko Kolmonen sanoi mämmin olevan terveysruokaa. Siitä vedin johtopäätöksen, että mämmiä saa syödä myös päivinä, jolloin olen kieltänyt itseltäni makean. 🙂
Pitänee ensin maistaa mämmiä vuosien tauon jälkeen, ehkä siitä tosiaan alkaisi vaikka pitää 😉 Minulla ei ole tällä hetkellä siitä minkäänlaista makumuistoa.
Pasha on munkin suosikki, ja tämä resepti kuulostaa aivan täydelliseltä! Ja aivan samat suunnitelmat täälläkin: valtaan sohvan kuoharin ja kirjapinon äärellä. Ihanaa pääsiäistä teille!
Kiitos samoin sinne. Tässä reseptissä on parasta se, ettei siinä ole mitään korintteja tai rusinoita vaan paljon, paljon pähkinöitä.