Helmikuun teeman Omaa ja lainattua mukaisesti mennään nyt itärajan yli. Blinit ovat suoraa lainaa naapurista ja oiva todiste, että vieraat vaikutteet ovat hyvästä.
Saimme mieluisia ruokavieraita, kun siskoni pariviikkoinen poika tuli meille harjoittelemaan kyläilyä. Tuleva kummipoikamme oli varsin salonkikelpoinen tapaus, koska ymmärsi nauttia unista lähes koko sen ajan, kun me muut nautimme kuumista blineistä.
Tein aamulla taikinan porisemaan, ennen kuin lähdin pelaamaan tennistä. Siellä kehuskelin pelikaverilleni tehneeni jo aamulla blinitaikinan. Hän totesi, että siellähän se hyvin kohoaa odotellessa. Kohoaa… Samalla hetkellä tajusin unohtaneeni taikinasta hiivan puoliunessa työskennellessäni. Tekstiviestillä laitakokki onneksi muuttui hiivavastaavaksi.
Reseptin olen poiminut kymmenisen vuotta sitten nykyisin jo edesmenneestä Pressosta. Se on alkuaan Hans Välimäen, mikä selittää tarkat grammamitat. Olen kuitenkin vuosien varrella muokannut sitä omaan suuhun sopivaksi, joten Hans ei sitä varmaan omakseen tunnustaisi. Taikinasta syntyy mahtavan kuohkeat ja ilmavat blinit. Olen kokeillut muitakin versioita, mutta vielä ei ole tämän taikinan voittanutta tullut vastaan. Ja epäileville tuomaille vielä lisää todistusaineistoa: Näillä blineillä voitettiin aikoinaan myös ruokakerhomme äänestys vuoden parhaasta alkuruoasta.
blinit, resepti Hans Välimäki
noin 12 kpl blinipannulla
Vaihe 1
5 1/2 dl maitoa
3/4 dl smetanaa
25 g hiivaa
2 keltuaista
250 g tattarijauhoja
115 g vehnäjauhoja
1 tl suolaa
Vaihe 2
2 valkuaista
1 dl olutta (itse käytän useimmiten lageria, mutta tumma olut sopii myös)
1. Sekoita kaikki vaiheen 1 ainesosat taikinaksi. Anna levätä ainakin kuusi tuntia.
2. Lisää olut ja lopuksi nostele varovasti joukkoon vaahdotetut valkuaiset.
3. Paista pannulla rapeiksi voissa ja tarjoile kuumana haluamasi lisukkeiden kanssa. Jos haluat hifistellä, käytä kirkastettua voita. Saat blineihin rapeamman pinnan. Minusta toimii oikein hyvin myös pehmeämpänä versiona, mutta Hans on tästä kanssani eri mieltä.
Juuri tässä blinitaikinaohjetta etsiskelin, tänään olisi tarkoitus tehdä:) En illalla jaksanut pitkän työputken päätteeksi pistää taikinaa alulle, joten joku puolipikainen pitäisi löytää. Kivat kuvat taas!
Nyt kun alat hommiin, tällä vielä ennättää ja palkitsee kyllä tekijänsä. Kiitos kuvakehuista, oli ihana kuvausvalo.
Oli niin herkun näköistä, että kävin heti kaivaa mädit pakkasesta sulamaan. Pitää tehdä kans!
Blinit nyt vaan ei petä koskaan. Herkkuhetkiä sinne siis tiedossa.
Kiitos vinkistä! Ratkaisit meidän “mitätänäänsyötäisiin” pulman eli blinejä siis 😉 Sait ne näyttämään todella herkullisilta. En ole vielä koskaan onnistunut saamaan blineistä kovin rapeita, mutta jospa tuo voin kirkastaminen olisi se juttu.
Voin kirkastaminen on ymmärtääkseni se juttu ja riittävä määrä siitä voita eli ei kun kirkastamaan vaan. On ne hyviä aina, vaikka ei ihan onnistuisi kuorikaan.
Samanlaisella ohjeella mennään myös täällä mutta tykkään siitä rapsakasta pinnasta joten kirkastettu voi on mulle must. Kävin testaamassa pari viikkoa sitten Lasipalatsin jo melkein legendaariset blinit ja täytyy tunnustaa, että omatekemiä tuli vähän ikävä.
Minä en tykkää, jos on liian rasvaisia esim. Eliten blinien jälkeen tuntuu, että koko suu kylpee voissa. Rapsakka kuori vaatii kuitenkin jonkin verran sitä voitakin. Onneksi tässä sesongin aikana ennättää pyöräyttää paritkin blinit, rapsakkakin voisi olla vielä listoilla.
Ne blinit suorastaan tirisee rasvassa ja sitä voita vielä lisätään paistamisen aikana (luin joskus ravintola Bellevuen chefin haastattelun jossa kertoi rapsakoiden blinien salaisuuden). Mä käytän ne paiston jälkeen talouspaperin päällä, että edes murto-osa rasvasta imeytyisi siihen. Onhan ne rasvaisia mutta kyllä mä kestän pari kertaa vuodessa 🙂
Pitääpä testaill, jos saisi hyvän rapsakan pinnan aikaiseksi. Minä en niinkään pelkää sitä rasvan määrää, mutta sitten menee yli, jos ei enää maistu mikään muu.
Herkullisen näköinen blliniateria:) Onneksi oli kotona apukokki hiivaa varten ;D En ole aikohin blinejä syönyt;:lapsuudessani ne olivat isäni herkkua ,ja hän niitä aina joskus laittelikin. Nuo ovat kyllä sen verran herkullisen näköisiä että kai pakko tehdä niitä itsekin joku kerta!
Jokaisella meillä on roolista tässä palapelissä 😉 Jos teet, suosittelen kuitenkin lisäämään sen hiivan heti kärkeen ;-)-
Meille asti blinit eivät vielä lapsuudessani olleet rantautuneet, mutta sittemmin meistä on tullut hyviä ystäviä keskenään. Tämä resepti ei nimittäin petä koskaan.
Oon niin kateellinen kun oon jo oman reseptini kerinnyt jakamaan 2 vuotta sitten, Just mietin mitä mä ymppäisin blinien ympärille, että pääsisin taas niitä hehkuttamaan. Oon kyllä ehdottomasti kirkastetun voin ystävä kanssa tässä, en ole ajatellut sen rapeuteen vaikuttavan, mutta paistettavuuteen kyllä!
Keksit jonkun uuden täytteen, niin pääset hehkuttamaan. Tämä on uuden blogin ihanuus, että kaikki perinneherkut ja lempireseptit riittää varmasti ainakin pariksi vuodeksi.
Kai minun on nyt vain annettava periksi ja siirryttävä kirkastettuun voihin, kun kaikki niin hehkutatte.
Tulet vielä meitä kiittämään…
Sen uskon! Olette kuitenkin blogistanian guruja 😉
Oih, näitä alkoi kovasti tekemään mieli. Jos ei ole olutta, millä korvaisit sen?
Mä korvaan oluen usein vissyllä, toimii oikein hyvin. Kerran käytin jopa sitruunavissyä kun olin unohtanut ostaa olutta, eikä tavisvissyäkään ollut jemmassa. Eikä maistunut sitruuna läpi.
Toimii myös oikein hyvin, sitruunavissyä en ole tosin kokeillut 😉
Olisin samoilla linjoilla Annan kanssa. Vissylläkin voi mennä oikein hyvin. Se tuo samalla tavoin kuohkeutta.
Pingback: Viikon parhaat « Gurmee
Blinit ei petä, ei ikinä (paitsi jos ne tosiaan ovat liian rasvaisia, hyh)! Ihan sama, mitä täytettä laittaa, niin aina on hyviä. Joskin olen kovin heikkona mätiin, eli sitä on meillä aina blinien kanssa. Kiitos Annalle sitruunavichy-vinkistä, tuota kokeilen seuraavan kerran.
PS: huomaatkos mitä etua on, kun ei urheile…. ;-D
Tulee hiivat laitettua, kun jättää urheilut väliin 😉
Mitä , oonko ylittänyt kommentointikiintiöni kun en enää pääse vastaamaan tuonne keskusteluumme?
Olisin vain ihmetellyt, että onkos olemassa sellaista hymiötä, joka niinkun kääntyis katsomaan selkänsä taakse, että hei kelle sä puhut???
Blogini on mennyt varmaan sekaisin onnesta, kun täällä on näin paljon kommentteja – eli lisää vaan 🙂
Kannattaa ottaa kohteliaisuus vastaan, kun niitä jaetaan, sain täältäkin taas huimasti vinkkejä. Teiltä taitureilta 😉
Juuri laitoin eetteriin tämän sun blinireseptin. Loisto-ohje, luottokamaa!
Nimimerkillä sunnuntain sellainen bliniähky, ettei ole tosikaan… 🙂
Eikö olekin. Voin estoitta kehua, kun olen kopsannut lähes suoraan Hansilta. Mahtavaa, että maistui teillekin.
Kiitos reseptistä, joka toimii maitoproteiiniallergiselle muunnettuna: Maidon vaihdoin soijamaidoksi, smetanan sijaan laitoin soijajugurttia, paistamiseen käytin aitoa Schmaltzia. Olisin kiitollinen, jos joku teistä ruokaguruista kokeilisi tätä ja kertoisi minulle, mitä maussa menetän tai miten voin reseptimuunnostani parantaa.
Hienoa, että toimi näinkin. Kun annoit vinkit, miten muuttaminen onnistuu, pitääkin blinikaudella testata asiaa. Palataan siis tähän.
Heii etsinhyvää blinireseptiä ja bongasin samalla kuvista kivannäköiset lusikat, jotka olivat blinien täytteissä. Saako udella mitä sarjaa ovat?
Ne ovat Iittalan Citterio Tools. Se klassinen mattaversio.
Kokeilin tätä viime viikolla. Erinomainen resepti!
Onpa kiva kuulla! Luottoreseptini vuosien takaa.
Kiitokset ohjeesta – tämä lähtee ehdottomasti viikonloppuna testiin 🙂 Oletko jättänyt taikinan ihan huoneenlämpöön lepäämään vai nostanut jääkaappiin?
Hei Jenny, huoneenlämpöön vaan, silloin porisee kunnolla ja saat hyvän maun ja rakenteen blineihin