Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Tagin arkisto: Varhaiskaali Resepti

Kuukauden raaka-aine: Varhaiskaali

Grillattu varhaiskaali caesarkastikkeella
Kesän tulon huomaa esimerkiksi siitä, että olen taas pahasti koukussa caesarsalaattiin. Ainakin minulle se on kesäruokaa. Vielä tavallistakin caesarsalaattia tiukemmin sesongissa kiinni on varhaiskaalista tehty sovellus. Grillattu varhaiskaali caesarkastikkeella on tänä vuonna ollut alkukesän ruoka-addiktioni.

varhaiskaalicaesar2

Divaanissa oli noin vuoden verran kirjoitussarja, jossa yksi toimituksen jäsen valitsi aina oman raaka-ainesuosikkinsa. Suvi Rüster teki siitä kolme ruokalajia ja minä yhden blogiin. Sarja loppui vuoden vaihteessa. Harmi, koska sitä oli valtavan innostavaa tehdä. Ette arvaakaan, mikä määrä ideoiden etsimistä ja kokeiluja edelsi sitä yhtä reseptiä, jonka sain tuutista ulos. Mustassa muistikirjassani oli usein yli kymmenen erilaista ideaa. Opin siinä paljon niin raaka-aineista kuin tekniikoistakin.

Ajattelin jatkaa samaa sarjaa, mutta itse täällä blogissa. Teidän suosikkiraaka-aineistanne. Ensimmäisen tosin valitsin itsevaltiaan tavoin ihan itte, jotta saan sarjan käyntiin. Se on ihana raaka-aine, jolla voisi kevään ja alkukesän lähes elää, mutta sitä tulee käytettyä ihan liian harvoin. Kun huomasin Keittiössä, kotona ja puutarhassa -blogista, että sielläkin huhuiltiin reseptejä samasta raaka-aineesta. Päätin, että siinä se on. Blogin kuukauden raaka-aine, varhaiskaali.

Varhaiskaali on valkokaalin sesonkiversio. Sen mehukkuus perustuu siihen, että se kerätään suhteellisen nuorena ja kaali pääsee pöytään ilman varastointia. Syksyyn mennessä kaalit kasvavat tiiviimmiksi ja suuremmiksi ja niistä tulee kuivakampia. Varhaiskaalisesongin alku on aina ensimmäinen lupaus kesästä. Se saattaa olla syy, miksi suhtaudun varhaiskaaliin erityisellä lämmöllä.

Luvassa siis pari reseptiä varhaiskaalista. Tässä niistä ensimmäinen, josta tuli samantien uusi addiktio. Pehmeä, mutta edelleen hiukan napakka ja sopivasti makua grillistä saanut varhaiskaali yhdistyy koukuttavasti caesarkastikkeen sekä parmesanin suolaisuuteen.

Nyt huhuilen teidän suosikkiraaka-aineittanne. Mikä olisi sopiva heinäkuun raaka-aineeksi? Se voi olla jotain erityisesti sesonkiin sopivaa tai sitten muuten vain suosikkisi, joka toimii ihan mihin vuodenaikaan tahansa.

Tähän mennessä sarjassa on kokattu sitruunasta, avokadosta, raparperista, ahvenesta, puolukasta, vaniljasta, inkiväärista ja suklaasta. Monta hyvää on siis jäljellä.

Sitruunapannacotta
Grillatut avokado-juustoleivät
Raparperirahkapiirakka
Paistetut ahvenet, hernepyree, uudet perunat ja kananmunakastike
Puolukka-suolakaramellikakku
Paahdetut vaniljamantelit
Inkivääri-illallinen: Porkkana-inkiväärikeitto, sitruuna-inkiväärikanatagine, inkivääripäärynät ja inkiväärihömpsy
Churrot ja suklaakastike

Grillattu varhaiskaali ceasarkastikkeella

neljälle

1 pieni varhaiskaali
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Kastike

riittää noin kaksinkertaiseen määrään kaalia

1 kananmuna
2 tl dijonsinappia
2 -2 1/2 dl rypsiöljyä
1-2 sardelli (tai anjovisfileetä)
1 pieni valkosipulin kynsi
2 rkl sitruunamehua
1/2 rkl valkoviinietikkaa
suolaa
mustapippuria
kylmää vettä

lisäksi

pieni pala parmesania

1. Valmista kastike: Laita korkeaan kulhoon kananmunan, sinappi ja sardelli. Aja tasaiseksi sauvasekoittimella. Lisää öljy ohuena nauhana ja vatkaa kunnes aineksista on muodostunut majoneesimainen rakenne. Lisää valkosipuli pienen pieneksi silputtuna, sitruunamehu, viinietikka, suola ja mustapippuri. Surauta tasaiseksi, maista ja lisää tarvittaessa happoja.

2. Lohko varhaiskaali reiluhkoiksi lohkoiksi siten, että jokaisessa lohkossa on koossapitävä kantapala. Sudi molemmin puolin paistopinnoille oliiviöljyä ja ripottele kevyesti suolaa ja rouhi mustapippuria.

3. Grillaa epäsuorassa lämmössä molemmin puolin, kunnes kaalissa on kaunis paistopinta ja se on hiukan pehmennyt. Jätä kuitenkin hiukan purutuntumaa. Vähän palojen koosta ja grillin kuumuudesta riippuen siihen menee suurinpiirtein 10-15 minuuttia

4. Jatka kastiketta kylmällä vedellä sen verran, että se on juoksevaa ja saat valutettua sen helposti kaalin päälle.

5. Nosta kaalinpalat grillistä tarjoiluvadille. Valuta päälle kastiketta, rouhi mustapippuria ja ripottele parmesanlastuja.

*****

A classic goes seasonal. My food addiction of the early summer has been grilled spring green cabbage with caesar dressing and shaved parmesan.

Kaalimaan vartijana – kaalipiirakka

Varhaiskaalipiirakka
En ole ilmeisesti ollut tarpeeksi pelottava kaalimaan vartija, sillä citykanit olivat tehneet selvää kukkakaalin taimestani. Lohdutukseksi paistoin kaalipiirakan varhaiskaalista. Sen jälkeen viritin kaniaidat viljelylaatikoitteni ympärille, puput pysyköön poissa palstaltani.

Kun olin Saksassa au pairina, samalla kielikurssilla kanssani oli venäläinen Valentina, joka paistoi maukasta kaalipiirakkaa. Se oli venäläistyyppinen, ilmeisesti hiivaleipätaikinaan leivottu piirakka, jota parempaa en ole sittemmin saanut. Voi toki olla, että aika kultaa muistot.

Valentina oli miehensä työn perässä Saksaan muuttanut kemian tohtori, joka täytti päivänsä kielikurssilla ja lastenhoidolla, kun he rakensivat vauraampaa tulevaisuutta lännessä. Neuvostoliitto oli hajonnut muutamia vuosia aikaisemmin ja koko itä-länsiasetelma oli muuttunut merkittävästi aika lyhyen ajan sisällä. Tämä näkyi kielikurssillamme, samoin kuin kurdikysymys ja Bosnian sota. Samalle kurssille ei mahtunut turkkilaisia ja kurdeja. Maailmanpolitiikka näytti aika erilaiselta lähietäisyydeltä katsottuna. Kielikouluni oli tosin yksityinen ja sen vuoksi opiskelijakunta oli Volkhochschuleen nähden valikoidumpaa: Akateemisten siirtolaisten puolisoja, saksalaisten kanssa naimisiin menneitä rouvia ja Saksaan yrittäjäksi halajavia.

Kaalipiirakan lisäksi muistan Valentinasta hänen suorapuheisuutensa. Oma osuuteni Suomi-kuvan rakentamiseen oli palautteen perusteella surkea. Valentina nimittäin totesi kerran kaikkien meidän skandinaavien olevan kauhean tylsiä ja tosikkoja, kun taas venäläiset vastapainoksi ovat kekseliäitä ja iloluontoisia. En tiedä, perustuiko mielipide laajempaan otokseen vai olimmeko me kurssin muutamat skandit (syy on siis osittain myös ruotsalaisten kurssikavereitteni) pohjana tälle johtopäätökselle. Sen voisi kääntää myös muotoon, että olemme järkeviä ja käytännöllisiä. Paljon miellyttävämpi mielikuva kuin totinen tylsimys.

Kaalipiirakka syntyi tällä kertaa yrityksen ja erehdyksen kautta. Treenasin muutaman kierroksen ja opin läksyni. Ensinnäkin täytettä on huomattavasti helpompi käsitellä, kun valuttaa siitä ylimääräisen nesteen pois. Toisekseen taikinalevy kannattaa kaulita niin, että reunat menevät reilusti täytteen yli. Silloin saattaa onnistua leipomaan irvistelemättömän piirakan, joka ei vuoda. Kokeilin myös erilaisia versiota kuoresta ja omaan makuuni paras oli kermaviili-voitaikina, jonka ohjeen löysin Maku-lehdestä. Voit tehdä taikinan myös kermaviilin sijaan rahkasta.

Täytteen osalta on ymmärtääkseni ainakin kaksi koulukuntaa. Toisen mielestä voissa hauduttaminen riittää ja mausteeksi tarvitaan vain suolaa. Itse olen siirapin ja yrttien kannattaja eli vaikka haluankin, että varhaiskaalin hieno maku jää pääosaan, lisään joukkoon myös siirappia ja timjamia tai meiramia. Maltillisesti tosin.

Kaalipiirakka varhaiskaalista

Taikina

200 g voita
4 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 tl sokeria
1 dl kermaviiliä

Täyte

1 pienehkö varhaiskaali (noin 700 g kaalia)
1-2 sipulia
75 g voita
3 rkl siirappia
pari oksaa tuoretta timjamia/kuivattua tai tuoretta meiramia
suolaa

1. Aloita tekemällä taikina. Nypi jauhot, suola ja sokeri voin joukkoon tasaiseksi massaksi. Lisää kermaviili ja sekoita palloksi. Laita jääkaappiin vetäytymään useammaksi tunniksi.

2. Silppua sipuli ja varhaiskaali. Sulata voi suuressa kattilassa. Pyörittele kaalia ja sipulia voisulassa ja anna hautua noin tunti.

3. Mausta ja anna hautua vielä puolisen tuntia.

4. Ota liedeltä, valuta ylimääräinen neste ja anna jäähtyä ennen leipomista.

5. Kauli taikina noin puolen sentin paksuiseksi levyksi.  Laita täyte keskelle, käännä reunat keskelle sulje huolellisesti eli nypi saumat kiinni huolella. Sulje myös päädyt. Voitele munalla ja pistä haarukalla piirakkaan muutama reikä.

6. Paista 175 asteessa noin 45-50 minuuttia. Anna vetäytyä.

Jos tarkasti katsoo, tuhotussa kukkakaalissa voi melkein nähdä hampaanjäljet. Luulenpa, että jollain on nyt maha pullollaan. On nimittäin ollut pienelle kanille syötävää, jos vertaa viereiseen ruusukaaliin. Pupuparat eivät tienneet, kenen kasveihin kajosivat. Toivottavasti verkkoni ovat kanin kestäviä, tänään niitä pyöri tilusten liepeillä taas kokonainen pesue. New Yorkissa citykanalat ovat lukemani mukaan trendien aallonharjalla, minä voisin harkita citykettulaa.