Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Tagin arkisto: Hyvä Omenapiirakka

Rupinen tie omenankasvattajana – omenapiirakka

Tieni omenankasvattajana on ollut rupinen ja homeella silattu. Se on koetellut hermoja ja ajanut minut kaupan omenalaareille.

omenapiirakka

Uuden kodin myötä odotin kaikista eniten puutarhassamme kasvavien hedelmäpuiden satoa. Kirsikoita, luumuja, omenoita. Vuosi sitten ensimmäinen kesä oli vesiperä. Yksi luumu, yksi kirsikka, ei omenan omenaa. Onneksi sitäkin kauniimmat kukinnot keväällä lupauksena alkavasta kesästä.

Tänä kesänä kirsikkapuu oli punaisenaan, maistoin yhden. Happamia, sanoisi kettu. Hilloksi niistä olisi ollut, mutta ihmiselle, joka syö hilloa noin kahdesti vuodessa, makumaailma oli pettymys. Luumujen suhteen vesiperä. Voimat menivät lähinnä siihen, että kiskoin koko kesän villisti leviävää luumupuuta vääristä paikoista. Ja ne omenat. Yksi kerrallaan ne tippuivat mätinä puusta ennen kypsymistä. Koko puutarha haisi käyneelle omenalle.

Kärsivällisyyskoulutusta yläkerrasta. Muistutus siitä, että luonnonvoimat ovat harrastelijaviljelijää vahvempia ja niiden edessä on oltava nöyrä. Väittävät, että tekee hyvää nykyihmiselle, mutta kyllähän se hulluksi ajaa. Ja kaupan omenalaarille.

Helppo ei ollut tie tällä kertaa myöskään omenapiirakan kanssa. Kehittelin versiota speltistä ja kookossokerista – lopputulos maistui terveysvaikutteiselta. Se ei ole kehu. Kunnon omenapiirakka maistuu lähes syntiseltä, tuhdin omenaiselta ja sellaiselta, ettei syömistä voi lopettaa. Palasin siis vanhan luottoreseptin pariin. Ei ehkä nätein, mutta koukuttava.

Muru oli ollut pakkasessa alkukevään raparperipiirakasta saakka. Pakastaminen ei vaikuttanut makuun, mutta muru säilyy kauniimpana, kun se on piirakan päälle laitettaessa kylmää, mutta ei jäässä. Piirakka on myös hyvä tapa hävittää maitotuotteiden jämät. Siihen käy yhtä hyvin piimä tai jogurtti ja täydellinen piirakka syntyy myös kerma-maitoseoksesta (noin puolet molempia).

Omena-murupiirakka

piirakkavuoallinen

Muruseos

50 g voita
1 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja

Pohja

2 kananmunaa
2 dl sokeria
2 dl piimää (tai kerma-maitoseosta tai jogurttia – ei rasvatonta)
100 g voita sulatettuna
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
lusikankärjellinen kardemummaa

lisäksi

4-5 keskikokoista omenaa
kanelia

1. Valmista ensin muruseos. Kuutioi voi, laita kaikki aineet kulhoon ja nypi ne murumaiseksi. Nosta kylmään (joko pakastimeen tai jääkaappiin) siksi aikaa, kun valmistat muuten piirakan.

2. Kuumenna uuni 180-asteeseen.

3. Kuori omenat, poista niistä siemenkodat ja viipaloi ne.

4. Valmista piirakkataikina. Sulata voi ja anna sen jäähtyä ennen taikinaan laittamista.

5. Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi ja jämäkäksi vaahdoksi.

6. Lisää taikinaan piimä ja sulatettu voi koko ajan vatkaten.

7. Sekoita leivinjauhe ja kardemumma vehnäjauhojen joukkoon ja nostele seos varovaisesti taikinan joukkoon, jotta se säilyy edelleen kuohkeana.

8. Kaada taikina leivinpaperilla suojattuun vuokaan. Asettele pinnalle tiiviisti omenalohkoja, sirottele reilusti kanelia omenalohkoille ja levitä muruseos päälle.

9. Paista kypsäksi 180-asteisessa uunissa (noin 40 minuuttia). Piirakka on kypsä, kun taikina ei enää tartu puutikkuun.

Mahtavan mehevä kakku

Omena-kanelikakku
Jos en ole muistanut kertoa, niin minä todella pidän omenapiirakasta. Minulla on kymmeniä erilaisia omenareseptejä, eli vertailupohjaa löytyy ja silti tämä on kaikista tähän saakka testaamistani aika lailla kärjessä. Todella mehevä ja maukas omenakakku.

Kakun mehevyyden salaisuus on keskellä löytyvässä “omenaraidassa”. Löysin tämän ohjeen Hovkonditorn -blogista. Itse en ole mikään synnynnäinen jauhopeukalo, olen ihan liian suurpiirteinen ja kärsimätön ja silti sain tämän onnistumaan. Eli tämä on todellakin helppo ohje, jota ei pysty pilaamaan. Paitsi ehkä jättämällä tämän raa’aksi. Omenaraita tekee kypsyyden arvioinnin minusta hiukan haastavaksi. Ulkonäöllisesti en tosin päässyt lähellekään kuninkaallisen sokerileipurin suoritusta, mutta blogin kuvista päätellen hänellä ei olekaan jauhopeukalo keskellä kämmentä kuten minulla. Ehkä vielä jonain päivänä.

Ohje löytyy sivustolta ruotsiksi ja englanniksi. Ruotsinkielisessä ohjeessa neuvottiin käyttämään kermaviiliä, englanninkielisessä sour creamia. Verkosta löytyi hämmentävän kiihkeitä keskusteluja siitä, mikä on paras korvike sour creamille. En tiedä, ketä olisin uskonut, mutta lopulta päädyin ruotsinkielisen ohjeen vastaisesti käyttämään ranskankermaa. Ainakin tässä se oli ihan hyvä ratkaisu, mutta en epäile, etteikö myös kermaviili toimisi, jos haluaa kevyemmän version.

Omena-kanelikakku
(pieneen, halkaisijaltaan noin 20-senttiseen vuokaan sopiva annos)

175 g voita
2,5 dl sokeria
2 munaa
3 dl ranskankermaa tai kermaviiliä
4,5 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 rkl leivinjauhetta
ripaus suolaa

Täyte:
1/2 dl sokeria
1 1/2 rkl kanelia
vajaa 2 omenaa raastettuna

1. Vatkaa voi ja ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksi kerrallaan ja sen jälkeen kermaviili tai ranskankerma, kumman sitten valitsetkin. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinaan.

2. Laita puolet taikinasta kakkuvuokaan, sen jälkeen kanelilla ja sokerilla ja maustettu omenaraastet ja lopuksi loput taikinasta. Halutessasi voit ripotella päälle kaneli-sokeriseosta. Itse tein kakun vuoassa, jossa pinta kääntyy kakun pohjaksi, joten laitoin ripaksen tomusokeria ja aavistuksen kanelia vasta paistamisen jälkeen.

3. Paista kakku 175-asteisessa uunissa 50-60 minuuttia (ohjeen mukaan). Jos kakun pinta alkaa tummua liikaa, peitä se leivinpaperilla. Kakun kypsyyttä kannattaa kokeilla tulitikulla. Itse otin kakun ensin liian pian uunista,  kypsyminen vei käytännössä yli tunnin.