Tietoa mainostajalle ›

Tagin arkisto: Helppo Kasvisruoka

Vaihtelua lautaselle – Bataatticurry mifulla

Yhteistyössä Valio
Raejuustoa, oli ensimmäinen ajatukseni, kun avasin uuden Valio MiFU® -pakkauksen. Raejuustomainen uutuustuote onkin, mutta rakenteeltaan napakampi ja tarkoitettu kypsennettäväksi eli käytettäväksi lämpimissä ruuissa vaihteluna esimerkiksi punaiselle lihalle tai kanalle. Mieto ruokarae on parhaimmillaan ruoassa, jossa on reippaasti makua muuten. Siitä syntyy vaivatta vaikka arkinen vartin bataatticurry. 

bataatticurry-mifuJos pitäisi nimetä kesän ja syksyn kuumin puheenaihe ruokarintamalla, valinta olisi selvä: Kasvipohjaiset proteiinit. Niiden metsästyksestä tuli nyhtökauran pienten tuotantoerien takia kansanurheilua, sitten samaan kategoriaan tuli härkäpapupohjainen Härkis. Lihalle vaihtelua tarjoaa myös Valio uudella maitopohjaisella mifullaan. Se ei sovi vegaaniseen ruokavalioon, mutta maitoa käyttäville kasvissyöjille ja sekasyöjille se on yksi vaihtoehto lisää proteiininlähteeksi.

Kaupan keskusliikkeiden mukaan uutuudet eivät toistaiseksi ole vaikuttaneet lihankulutukseen suuressa mittakaavassa, mutta jos alun suosio kantaa, on oletettavaa, että yhä useampi kuluttaja vaihtaa lihan aikaisempaa useammin muihin vaihtoehtoihin. Tuotteille tavoitellaan asiakkaiksi nimittäin paitsi kasvissyöjiä myös laajemmin sekasyöjiä. Kasvissyöjien määrä ei ole tutkimusten mukaan valtavasti kasvanut, mutta sen sijaan yhä useampi lihansyöjä harkitsee kyselytutkimusten mukaan lihansyönnin vähentämistä tai on jo vähentänyt sitä. Päivän sana on fleksaaminen, ehdottomasta kieltäytymisestä on siirrytty joustavaan syömiseen. Vaihtoehto, joka sopii useammalle kuin täysi puhdasoppisuus.

Testasin ensimmäisen kerran mifua jo tuotekehitysvaiheessa. Silloin se maistui minusta lähinnä huonolta raejuustolta, vähän vetiseltä ja kumiselta. En tiedä, onko muutos tapahtunut päässäni vai tuotteessa, mutta matkalla tuotekehityksestä lanseeraukseen erityisesti paistettavuus ja purutuntuma ovat parantuneet. Murumainen rakenne on paistamisen jälkeen jossain raejuuston ja halloumin välissä.

Mifu on saanut lanseerauksen jälkeen osan takajaloilleen, koska se ei ole vegaaninen – mutta vegaanejakin on kansasta vain pieni murto-osa. Kriitikot ovat pohtineet, miksi korvata lihaa eläinperäisellä proteiinilla, juustolla kun yleensä on aika raskas ilmastovaikutus. Poikkeuksia ovat kuitenkin raejuustotyyppiset vähärasvaiset juustot kuten juuri mifu. Niissä maitoa käytetään suhteessa painoon monia muita juustoja merkittävästi vähemmän. Siksi mifunkin ilmastovaikutus on vaikkapa pahinta pahista naudanlihaa merkittävästi pienempi, mutta tietenkin kasvipohjaisia proteiininlähteitä suurempi. Ympäristönäkökulmasta se on jauhelihapakettia parempi vaihtoehto. Myöskin ravitsemusnäkökulmasta vähärasvainen, -suolainen ja runsasproteiininen ruokarae on kelpo vaihtoehto lihalle – käytännössä ravitsemusnäkökulmasta se vastaa raejuustoa.

Perheen pienin alkaa vähitellen siirtyä saman padan ääreen ja sen myötä kulinarismiini on tullut käytännöllisiä ulottuvuuksia. Mielensäpahoittajaa lainatakseni: ”Jokaisen juhlan jälkeen on tavallinen tiistai, ja silloinkin on syötävä”. Olen alkanut tajuta, että minun pitää taikoa tuolle lapselle kaksi kertaa päivässä ravitsevaa ruokaa. Hän ei ehkä voi elää pelkillä lohileivillä, kuten meillä mieheni kanssa on laiskoina aikoina tapana. Parhaimmillaan mifu onkin vaihtoehtona arkisessa jauheliha-broilerikierteessä pyöriville tai lisäproteiinin lähteenä maitotuotteita syöville kasvissyöjille. Monessa lapsiperheessä toinen keskustelua herättänyt asia eli mieto maku saattaa olla jopa etu. Ruokarakeen voi maustaa juuri haluamallaan tavalla, ja kannattaakin, perusmaultaan se on melko mauton.

valio-mifu

Mifu on periaatteessa kypsää, mutta se ei maistu hyvältä kylmänä ja on ensisijaisesti tarkoitettu ruoanvalmistukseen. Se kestää hauduttamista eikä sula muiden juustojen tavoin. Kokeilujen perusteella pidän ruokarakeesta enemmän paistettuna kuin sellaisenaan ruokaan lisättynä. Siihen saa paistettua hyvän paistopinnan, kun käyttää riittävän kuumaa pannua. Samalla osa nesteestä haihtuu.

Parhaimmillaan ruokarae on arkisessa nopeassa ruoanlaitossa. Bataatticurry on vartin näppärä arkiruoka, johon voi valita kasviksia laidasta laitaan. Esimerkiksi vihreät pavut sopisivat loistavasti, mutta valitsin tällä kertaa mieluummin kotimaisia napakoita parsakaalin kukintoja kuin kenialaisia papuja. Bataatin sijaan tai rinnalla voit käyttää myös porkkanaa. Käytätpä mitä kasviksia tahansa, huomioi niiden kypsymisaika ja muista jättää ne hiukan napakoiksi. Arkisin turvaudun currytahnan osalta purkkiin, mutta pari kaffirlimetin lehteä kaivan aina pakastimesta. Niistä tulee ruokaan huumava tuoksu. Bataatticurry ei ole kovin tulinen, vaan ennemminkin lapsiystävällinen. Jos haluat tulisempaa, lisää chiliä sietokykysi mukaan.

Lisätietoa MiFusta ja reseptejä löydät Valion sivuilta.

Bataatticurry MiFulla

kahdelle-kolmelle (jos haluat tehdä isomman annoksen, lisää vihannesten määrää ja lisää hiukan kasvislientä nesteeksi tarvittaessa)

2 salottisipulia tai 1 pieni sipuli
2 valkosipulin kynttä
3 rkl punaista currytahnaa
parin sentin pala inkivääriä
(1/2-1 punainen chili)
2 kaffirlimetin lehteä

1/2 bataatti (reilu 200 g)
noin 100 g parsakaalin kukintoja (tai vihreitä papuja)
400 g kookosmaitoa
1/2 pakettia Valio MiFU® Original -ruokaraetta
50 g tuoretta pinaattia

puoli ruukkua tuoretta korianteria
kourallinen cashewpähkinöitä
(suolaa)
öljyä paistamiseen

1. Hienonna sipuli ja valkosipuli (ja chili, jos haluat ruokaan reippaammin tulisuutta). Raasta inkivääri. Kuori ja kuutioi bataatti, leikkaa parsakaalin kukinnot sopiviksi suupaloiksi. Rouhi cashewpähkinät ja hienonna korianteri.

2. Paahda ensin cashewpähkinärouhetta kuivalla pannulla, kunnes se saa hiukan väriä pintaan. Älä päästä palamaan. Ota pähkinärouhe pois pannulta ja nosta odottamaan.

3. Kuumenna pannulla tilkka öljyä ja kuullota sipuleita miedolla lämmöllä, kunnes ne ovat läpikuultavia.

4. Lisää pannulle currytahna, inkivääri (ja chili). Paista vielä hetki ja lisää sen jälkeen pannulle kuutioitu bataatti, pyöräytä kuutioita pannulla mausteissa ja kaada päälle kookosmaito ja lisää kaffirlimetin lehdet. Keitä keskilämmöllä noin kymmenisen minuuttia tai kunnes bataatit ovat melkein kypsiä.

5. Kuumenna sillä aikaa halutessasi toinen pannu ja paista mifurakeisiin hyvä paistopinta kuumalla pannulla. Mifussa on valmiiksi rypsiöljyä eli sitä ei paistamiseen välttämättä tarvita. Älä sekoittele koko ajan, vaan anna rakeeseen tulla pintaa. Voit myös laittaa ne paistamatta curryn joukkoon, mutta minusta paistaminen parantaa sekä niiden makua että napakoittaa rakennetta.

6. Kun bataatit ovat lähes kypsiä lisää pannulle parsakaalin kukinnot ja mifurakeet. Keitä muutama minuutti, lisää pannulle tuore pinaatti ja maista mausteet kastikkeesta. Mausta halutessasi suolalla. Sekoita joukkoon valtaosa pähkinärouheesta ja korianterista. Poista kaffirlimetin lehdet.

7. Tarjoa esimerkiksi riisin kanssa ja koristele annokset vielä pähkinärouheella ja korianterilla.

yhteistyo

Postaus on toteutettu yhteistyössä Valion kanssa.

Kasvisruokaa koko perheelle

Yhteistyössä Gummerus
Yhä useampi meistä on lisännyt kasvisten osuutta lautasellaan ja kaipaa apua reseptivalikoimansa kasvattamiseen. Käytännönläheinen kasvisruokakeittokirja Kasvisruokaa koko perheelle haluaa auttaa erityisesti lapsiperheitä arjen ruokahaasteissa. 

kasvisruokaa koko perheelle

Kun pieni kaksikuukautisemme on aikuinen, saattaa olla, että liha on ylellisyystuote ja kasvissyönti valtavirtaa. Nelivuotiaalle kummipojalleni linssikeitto on jo nyt ruokaa, ei kasvisruokaa ja hän sanoo nam, kun tarjolla on papupataa. Yksivuotias siskonpoika ihastui nyhtökauraan. Heidän maailmansa näyttää erilaiselta kuin oma lapsuuteni, jolloin kasvissyönti oli lähes tuntematon käsite. Lapsuuteni kasvisruokaa olivat pinaattikeitto, pinaattiletut ja kasvissosekeitto – niitä ei tosin silloin mielletty kasvisruoaksi. Ne olivat vain ruokaa. Oman lapseni lapsuuden kasvisruoka näyttää ehkä toisenlaiselta, mutta yhtä lailla toivon, etteivät hänellekään ateriat ole korostetusti kasvisruokaa, vaan hyvää, tavallista ruokaa.

Kun mikkeliläinen market kertoo kasviperäisten tuotteiden olevan nopeimmin kasvava tuoteryhmä, ei enää voida puhua helsinkiläisen puna-viherkuplan marginaalisesta ilmiöstä. Samaan aikaan kun Helsingissä käydään kiihkeää keskustelua vegaanisen vaihtoehdon tarjoamisesta päiväkodeissa, raportoi Kesko 25 prosentin kasvun kasviperäisten tuotteiden – eli juuri vegaanisten tuotteiden – myynnissä, suomalaisissa kaupoissa jonotetaan herneen ja kauran proteiineihin perustuvaa vaihtoehtoa lihalle, myydään ei-oota kasvisvaihtoehdoissa. Pelkästään S-ryhmä on myynyt yli 6 miljoonaa kiloa edellisvuotta enemmän kasviksia.

Tyypillisesti tulevaisuutta ennustettaessa lyhyen tähtäimen muutos yliarvioidaan ja pitkällä tähtäimellä muutoksen suuruus aliarvioidaan, mutta kasvissyönti on noussut marginaalista valtavirtaan nopeammin kuin useimmat meistä uskoivat. Avainsana on fleksaaminen: Meitä kaikkiruokaisia kasvisruokapäivien viettäjiä on yhä enemmän. Emme kieltäydy lihasta, laitamme surutta ribsit grilliin, mutta olemme lisänneet kasvisruokaa arjessamme.

Kasvisruokapäivien taustalla on itselläni niin eettisiä kuin jossain määrin myös ekologisia syitä, mutta osaksi arkea ne ovat päässet yksinkertaisesti sen vuoksi, että kasvisruoka on hyvää ja siitä tulee fyysisesti hyvä olo. Vielä pöydässämme ei istu yhtään kasviksia ylenkatsovaa leikki-ikäistä tai teini-ikäistä, joka kyseenalaistaisi näkemykseni. Voi olla, että sekin päivä tulee, mutta toistaiseksi kasvisruokapäivien määrää on rajoittanut jälkikasvun makumieltymysten sijaan takaraivoon iskostunut lihapainoitteinen arkivalikoima. Arjessa ruoan suhteen mennään automaattiohjauksella ja edelleen liha ja kala ovat minulle se helppo normaali. Kasviksista ei tule uutta normaalia, ellei kapea repertuaarini laajene erityisesti nopeiden arkiruokien osalta. Vaihtoehtojen pitää olla valmiina siinä vaiheessa, kun seison vihannesosastolla ja papuhyllyllä ilman kauppalistaa.

Juuri suomeksi julkaistu Kasvisruokaa koko perheelle (Mera vego – mat för hela familjen) on kahden perheenäidin – lasten ravintoterapeutin sekä toimittajan ja bloggaajan – vastaus siihen, miten lisätä kasviksia ruokavalioon ja löytää uusia lempiruokia. Sara Ask ja Lisa Bjärbo ovat koonneet kirjaan kaikkiaan 60 reseptiä, nopeita parinkymmenen minuutin arkiruokia ja vähän enemmän vaivaa vaativia ruokia viikonloppuun. Nekin ovat pääosin melko helppotöisiä. Ruokien pohjalla on lakto-ovo-vege-ruokavalio eli niissä käytetään myös maitotuotteita ja kananmunia kasvisten lisäksi, mutta suuri osa resepteistä on mahdollista toteuttaa myös vegaanisena.

Useita kymmeniätuhansia kappaleita Ruotsissa myynyt kirja on vahvimmillaan nopeissa arkiruuissa. Kirja on korostetun tavallinen ja ymmärtää arjen päälle: Ainesosaluettelot ovat lyhyitä, reseptit suoraviivaisia ja niistä on karsittu vaikeasti saatavat raaka-aineet. Ruoka on  riittävän tavallista ja maltillisesti maistettua, jotta sen voisi kuvitella maistuvan myös useimmille lapsille, jotka tunnetusti ovat äärimmäisen epäluuloisia uusien makujen edessä ja samalla riittävän yksinkertaista, jotta useimmat meistä pystyvät valmistamaan jokaisen kirjan resepteistä. Kasviksia on käytetty sen verran monipuolisesti, että se pakottaa ainakin minut laajentamaan ostoslistaani vihannesosastolla.

Valmistin kirjan ohjeilla melkein viikon kasvislounaat, pääosin itselleni. Oheinen ruoka pääsi kuitenkin lapsiraadin ja kahden kasvispainoitteisesti syövän aikuisen arvioitavaksi ja läpäisi syynin. Tyhjät lautaset ja santsikierros kaikissa ikäryhmissä ovat vahvoja viestejä. Aikuiselle ruoat on maustettu turhankin maltillisesti, useimmissa lapsiperheissä taidetaan kiittää sitä. Resepti on hyvä kuva kirjasta: Helppoa ja maukasta arkiruokaa, joka syntyy vajaassa puolessa tunnissa ja maistuu koko perheelle. Vähän arkisenoloinen oloinen kirja olisi saattanut jäädä minulla kaupassa huomaamatta, mutta viikon testin perusteella se pääsee meillä ehdottomasti käyttöön. Kaikki tarvitsevat arjenpelastajia, niitä kansien välistä löytyy useampiakin.

Lue lisää kirjasta Gummeruksen verkkosivuilta – sieltä löydät myös kirjaa myyvät verkkokaupat. Lisäksi kirja on laajasti saatavilla kirjakaupoista, tavarataloista ja marketeista.
punainen linssi-kookoscurry

Punainen linssi-kookoscurry

neljälle (kirjan mukaan neljälle, meillä tästä söi ensin neljä ja sen lisäksi riitti minulle vielä kahdeksi pieneksi lounaaksi)

1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
3-4 tl punaista curryä (kirjassa 1-2 tl)
öljyä
4-5 dl vettä
2 dl kuivattuja punaisia linssejä
4 dl kookosmaitoa
2 rkl tomaattisosetta
1/2 kukkakaali (reilu 250 g) (tai parsakaalia, vihreitä papuja tms.)
noin puolikas rasia (noin 35 g) tuoretta pinaattia
1-2 dl cashewpähkinöitä
suolaa
mustapippuria
tuoretta korianteria (ei ollut kirjassa, mutta toimii aina)
1 limetti (halutessasi)

lisäksi riisiä ja halutessasi naanleipää

1. Hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuumenna kattilassa öljyä keskilämmöllä ja lisää sipulisilput sekä punainen currytahna. Kuullota, kunnes sipuli on läpikuultavaa.

2. Lisää kattilaan punaiset linssit, vesi, kookosmaito ja tomaattisose. Keitä noin viisitoista minuuttia.

3. Linssien kypsyessä keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan. Irrottele kukkakaali reiluiksi kukinnoiksi.

4. Lisää kattilaan kukkakaalin kukinnot ja keitä vielä viitisen minuuttia tai kunnes kukkakaali on kypsää, mutta edelleen napakka. Sekoita lopuksi tuore pinaatti ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Anna pinaatin pehmentyä hetki.

5. Rouhi kevyesti cashewpähkinät ja tarjoa curry riisin, pähkinärouheen, tuoreen korianterin ja limetin kera. Jos olet viitseliäs, voit paahtaa pähkinät linssien kypsyessä.

yhteistyo

Sara Askin ja Lisa Bjärbon Kasvisruokaa koko perheelle on julkaistu Ruotsissa vuonna 2014 ja on juuri julkaistu suomeksi. Se on saatavilla laajasti kirjakaupoista, tavarataloista ja marketeista sekä verkkokaupoista. Suosittu kirja on saanut naapurissa jo jatko-osan, jonka Gummerus julkaisee Suomessa ensi vuonna.
Postaus on toteutettu yhteistyössä Gummeruksen kanssa. 

 

Parempaa jaettuna – mustapaputacot soijasta

Mustapaputacot ovat illanistujaisruoka, joka sopii käytännössä melkein kaikkiin ruokavalioihin ja kaupan päälle  se on myös edullinen ja helppo tarjottava suuremmallekin joukolle. 

mustapaputacot

En harrasta lounaita työpisteen ääressä, syön mieluummin seurassa. Sama soppa maistuu paljon paremmalta, kun sitä syö miehen kanssa saman pöydän ääressä ja vaihtaa samalla päivän kuulumiset. Parhaista ravintolaillallisista en useinkaan muista tarkasti ruokaa vaan seuran. Ystävät kylässä ja aika yksinkertainenkin ateria saa uuden ulottuvuuden. Ruoka vaan maistuu paremmalta jaettuna.

Neljäs ruoka soijasta on kaikille sopiva illanistujaisruoka. Erilaisten reseptikokeilujen jälkeen päädyin tarjoamaan teille mustapaputacoja soijalla. Enää ei ole yhtään syytä olla kutsumatta ystäviä kylään. Aika kohtuullisella pilkkomisella syntyy maukasta ruokaa isommallekin seuruelle ja sitä paitsi mustapaputacot sopivat monenlaisiin ruokavalioihin. Yhtä lailla kasvissyöjille ja keliaakikoille, kun valmistat ne maissitortilloista. Jos seurassa on keliaakikkoja, vaihda tumma soijarouhe vaaleaan. Tummassa voi olla pieniä määriä gluteiinia. Jos jätät juuston pois tai korvaat sen kasvispohjaisilla valmisteilla, ne sopivat myös maitoallergikoille ja vegaaneille.

Kata pöytään mustapapu-soijatahnaa, guacamolea, fetaa ja paahdettua tomaattisalsaa. Tomaattisalsan joukkoon kannattaa pilkkoa muutama paahtamaton tomaatti ilman siemeniä ja valuttaa hiukan salsaa vaikka suodatinpussissa, jos et halua siitä kovin juoksevaa. Lisäksi vähän punasipulia ja tuoretta korianteria. Samat soossit sopivat myös nachoihin ja käytännössä koko kattaus illanistujaisiin syntyy helposti.

Tortilloiksi voit valita joko maissi- tai vehnätortillat. Jos ostat maissitortilloita, valkeat masa harina-jauhoista valmistetut versiot ovat autenttisia ja ainakin minusta paljon parempia. Molemmat voit tehdä myös kotona. Varsinkin vehnätortillat ovat helppoja ja vaivattomia. Maissitortillat ovat ilman prässiä hiukan työläitä, mutta tehtävissä myös ihan kaulimen ja minigrip-pussin avulla. Katso ohjeet linkeistä.

Ohje on tehty purkkimustapavuista, mutta voit tietenkin keittää ne myös itse. Seuraa pakkauksen ohjeita ja ota tilkka keitinlientä talteen. Voit tarvittaessa lisätä sitä tahnaan, jos se uhkaa kuivua.

Mustapaputahna

täytteeksi noin 8-10 tacoon

1-2 dl tummaa soijarouhetta
kasvislientä
1 iso sipuli
kasvisöljyä
2 kypsää tomaattia
1-2 isoa valkosipulin kynttä
2 pkt tai prk mustapapuja (nesteineen noin 285 g / pkt)
1-2 tl anchochilirouhetta
2 tl jeeraa
2 tl savupaprikajauhetta
yhden limen mehu
mustapippuria
suolaa

Lisäksi esim. maissitortilloita, paahdettua tomaattisalsaa, guacamolea, fetaa, punasipulia ja tuoretta korianteria.

1. Keitä soija kypsäksi kasvisliemessä ja valuta huolellisesti, painele ylimääräinen vesi tarvittaessa pois.

2. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuutioi tomaatti pieniksi kuutioiksi.

3. Kuumenna öljy pannulla. Kuullota sipulisilppua keskilämmöllä noin viitisen minuuttia, lisää valkosipuli ja kuullota vielä muutama minuutti. Lisää pannulle mustapavut. Kuumenna noin viisi minuuttia, kaada puolet pannun sisällöstä sauvasekoittimen kulhoon ja aja tahnaksi. Laita tahna takaisin pannulle papuseoksen joukkoon, sekoita joukkoon myös soija ja kaikki mausteet.

4. Kypsennä vielä miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia. Mausta mausteet ja lisää tarvittaessa. Jos tahna uhkaa kuivua, lisää loraus vettä. Tahnan on tarkoitus olla kosteaa, mutta ei juoksevaa.

*****

I don’t do office lunches in my cubicle. I might not remember the details of dishes in a fancy restaurant no matter how great they were, but I never forget with whom I shared them. Simplest of fares raise to the next level when food is shared. 

I cooked simple no fuss black bean tacos that suit more or less to all diets with only minor adjustments. Simple yet delicious, and even if you would prepare everything from the scratch – which I encourage you to do – you can bang a meal out in a relatively little time. 

 

yhteistyössä

Olen kokematon soijankäyttäjä. Halusin opetella tekemään siitä hyvää ruokaa.
Elokuussa soijasta syntyi arkiruokaa, punajuurimakaronilaatikkoa, syyskuussa jauheliha korvattiin soijalla kasviskaalikääryleissä. Lokakuussa syntyi lämmittävää voimaruokaa eli vihreää currya soijapaloilla.
Syksyn mittaan ohjeita tulee yhteensä viisi.

Sarja on toteutettu yhteistyössä VegeSunin kanssa.