Tietoa mainostajalle ›

Blog

Tomaatit paahteessa – tomaattikastike paahdetuista tomaateista

Spaghettia ja tomaattikastike paahdetuista tomaateista
Periaatteessa olen sitä mieltä, ettei useimpia klassikoita ole tarvetta muokata, mutta yleensä heittäydyn kuitenkin kurittomaksi ja muokkaan kuitenkin. Tällä kertaa päätin valmistaa tomaattikastikkeen vaihteeksi paahdetuista tomaateista. Ja palan painikkeeksi tietenkin buffalomozzarellaa.

tomaattikastike paahdetuista tomaateista

Fannissa ja kanelissa oli tehty keittoa paahdetuista tomaateista ja siitä sain idean kokeilla samaa kastikkeelle, koska tomaattini olivat monen päivän kypsyttelyn jälkeenkin vielä aika aneemisia. Niistä ei olisi kummoista kastiketta syntynyt.

Kun lähtee tuunaamaan, menee välillä komeasti metsään, mutta tällä kertaa lähetän kyllä erityiskiitokset Fannin ja kanelin keittiöön paahtamisideasta. Valmistaminen kestää toki hiukan kauemmin kuin purkkitomaattiversion, mutta tämä oli paras tomaattikastike, mitä minun keittiössäni on koskaan saatu aikaan. Onneksi sitä jäi vielä jäljelle, koska kurittomuus resepteissä johtaa siihen, ettei koskaan tiedä, pystyykö samaan toisen kerran.

Kastike pastalle paahdetuista tomaateista

4-5 annosta

Määrät ohjeessa ovat aika lailla suuntaa-antavia, lorauta oman makusi mukaan, niin tein minäkin.

5 tomaattia ja pari kourallista kirsikkatomaatteja
1 sipuli
4 valkosipulin kynttä
1 ruukku basilikaa
1-2 rkl voita
1 tlk säilöttyjä kirsikkatomaatteja
1-2 rkl hunajaa
1-2 rkl punaviinietikkaa
suolaa
pippuria

1. Lohko tomaatit, tuoreet kirsikkatomaatit, sipulit ja valkosipuli reiluiksi paloiksi. Poista tomaateista ja kirsikkatomaateista siemenet. Mausta tuoreella basilikalla, suolalla ja pippurilla, lorauta päälle oliiviöljyä. Paahda uunissa 175 asteessa puolisen tuntia.

2. Sulata voi pannulla, kaada pannulle paahdetut tomaatit ja sipulit. Hauduta hetki. Lisää säilötyt tomaatit, hunaja ja punaviinietikka. Lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Hauduta ainakin vartti, pidempikään hauduttelu ei haittaa. Itse hauduttelin puolisen tuntia. Samalla kannattaa kauhalla rikkoa kastikkeen rakennetta, jotta siitä tulee tasaisempi. Täysin tasaista siitä ei ole tarkoituskaan tulla, vaan kastikkeeseen jää sattumia.

3. Lisää reilusti silputtua basilikaa juuri ennen kuin otat kastikkeen levyltä.

4. Sekoita kastike pastan joukkoon ja revi sekaan buffalomozzarellaa.

Lähiruokaa lähiössä

Kaikki pohjoishelsinkiläiset huomio, Tapanilaan on avattu hurmaava lähi- ja luomuruokakauppa Liike51, joka myy myös ranskalaisia herkkuja. Voi kun meilläkin olisi tällainen lähikauppa.

Lähi- ja luomuruokaan keskittyviä kauppoja on noussut viime aikoina erityisesti pääkaupunkiseudulle paljon, mutta ilahduttavaa uudessa liikkeessä on sen sijainti kantakaupungin ulkopuolella. Tähän asti yrittäjillä on tuntunut olevan näkemys, että vain keskustan tuntumassa on riittävästi ostovoimaisia kuluttajia, jotka ovat valmiita maksamaan pientuottajien tuotteista ja luomusta.

Liikkeellä on kiehtova historia, sillä omistajan isä on pitänyt kauppaa samassa liiketilassa vuodesta 1951 – varmaan arvaattekin, mistä liikkeen nimi Liike51 juontaa juurensa. Nyt yrittäjänä toimiva tytär puolisoineen on omin käsin remontoinut liikkeen uuteen kuosiin. Esimerkiksi kaupan tiski on syntynyt heidän kotinsa vanhasta ovesta. Kauniista puodista löytyy huomattavasti hienoja kuvia Krista Keltasen blogista.

Tapanilalaiset ovat selvästi ottaneet paikan omakseen. Piipahdin ostoksilla tavallisena arki-iltana – onneksi sattui olemaan torstai, joka on skonssipäivä – ja kaupassa oli runsaasti lähialueen asukkaita ostoksilla. Suosio on ilmeisesti yllättänyt kauppiaan, sillä leipähylly oli jo loppuillasta melko tyhjä, mutta onneksi sain vielä sen himoitsemani skonssin. Leipätoimittajat ovat sieltä parhaasta päästä mm. Crustum, Kannisto ja Limbbu.

Toivottavasti kaupan suosio jatkuu, koska sillä on kaikki edellytykset kehittyä kelpo lähikaupaksi. Jo nyt valikoima on yllättävän kattava. Erityisesti vihannes- ja hedelmähylly ilahdutti: Kaskinauriit, granaattiomenat ja kurpitsat köllöttelivät tarjolla sulassa sovussa. Ihan vielä ei voi laskea sen varaan, että kaupasta saisi kaiken tarvitsemansa, mutta toivottavasti valikoima laajenee vähitellen, kuten on käynyt vaikkapa Anton&Antonille. Jo nyt Liike51:stä löytyy maidot, leivät ja muut peruselintarvikkeet. Yhdessä asiassa tämä kauppa eroaa kyllä keskivertolähikaupasta: Näin iloista ja osaavaa palvelua ei Siwasta saa.

Kaupan valikoimista bongasin ostoskoriini saakka mm. Limbun skonssit, Riihipuodin ohrahiutaleet, Andechserin mustaherukkajogurtin, Dolphinin suklaahiput (kokeilkaa leivontaan tai suklaamousseen, jäätte koukkuun) sekä Bionan mahtavat luomutomaattisäilykkeet (suosittelen erityisesti kirsikkatomaatteja). Kauppias kehui kovasti Riihipuodin ohrahiutaleita ja kokeilun jälkeen yhdyn ylistykseen. Ihana haudutettu puuro taisi tehdä minusta liikkeen vakioasiakkaan.

Tuli ihan pannukakku – ricottapannukakut

Jos reseptin kehittäjän takia loppuu voi kaupoista, ei lopputuloksesta tule ainakaan mauton. Pannukakut paistoon siis ja katsotaan, onko voi oikotie onneen.

ricotta pannukakut

 

Ostin muutama viikko sitten ruotsalaisen julkkiskokki Leila Lindholmin uusimman, juuri suomeksi julkaistun kirjan Vielä yksi pala. Leila, Ruotsin vastine Nigella Lawsonille, on noussut kotimaassaan sellaiseksi ilmiöksi, että Aftonbladetin mukaan hän on aiheuttanut akuutin voipulan naapurimaan maitohyllyille.  Uutinen ylitti julkaisukynnyksen myös Guardianissa: Ruotsalaiset ovat hullaantuneet voihin niin, että kermaa joudutaan tuomaan Tanskasta, jotta hyllyille saadaan täytettä. Olipa uutisessa perää tai ei, puhtaan ruoan puolestapuhujia ei liene koskaan liikaa.

Kirjan reseptit eivät ensi selailulla vaikuta mullistavilta, mutta toisaalta yksinkertaiset perusohjeet toteutettuna hyvistä raaka-aineista ovat usein parhaita. Lisätäytettä jo ennestään täyteen keittokirjahyllyyni hankin kuitenkin kirjan kuvien vuoksi. Kun omassa valikoimassani on noin kaksi kuvakulmaa, en voi olla  ihastelematta värikylläisiä, houkuttelevia ja vaihtelevia kuvia. Pisteet kuvaajalle ja kuvausjärjestelijälle.

Ensimmäisenä otin kirjasta kokeiluun ricottapannukakut, joita Leila tosin kutsuu ohukaisiksi. Itse olen kuitenkin sen verran puritaani, ettei ohukaistaikinaan kuulu mielestäni leivinjauhe ja siksi nimeäisin nämä paksukaiset ennemminkin pannukakuiksi.

Ja kuten todettu, hyvä perusohje auttaa parhaaseen lopputulokseen. Niin tässäkin tapauksessa. Jos pidät amerikkalaisista pannukakuista, nämä ovat hyvä vaihtoehto. Kokeilin myös suomalaisemman version, jossa korvasin ricotan rahkalla. Se oli näistä kahdesta oma suosikkini. Samalla perusohjeella onnistuu myös erilaiset versiot, kun lisää marjat jo taikinan joukkoon. Taikinan valmistamisessa olennaista on lähinnä muistaa sekoittaa valkuaisvaahto mahdollisimman kevyellä kädellä taikinaan, jotta koko homma ei läsähdä alkuunsa.

Leilan ohukaisia tarjotaan meillä varmaan toisenkin kerran vaikkapa sunnuntaibrunssilla. Äidin perinteistä pannukakkua haastaja ei kuitenkaan vielä peitonnut. Mitä ohuempi taikina ja suuremmat ilmakuplat, sitä parempi.

Leilan ricottapannukakut

noin 20 pientä, paksua pannukakkua

3 kananmunaa
250 g ricottajuustoa
2 1/2 dl maitoa (Leila suosittelee täysmaitoa, itse käytin kevytmaitoa)
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
voita paistamiseen

1. Erota keltuaiset valkuaisista.

2. Sekoita maito, keltuaiset ja ricotta.

3. Sekoita leivinjauhe ja suola vehnäjauhoihin ja lisää seos taikinaan.

4. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja kääntele vaahto varovasti taikinan sekaan.

5. Paista keskilämpöisellä pannulla kullanruskeiksi.