Ruoka maistuu aina parhaalta luonnon helmassa lämpimänä aurinkoisena päivänä. Ja kyllä kaupunkilaiselle Tervasaarikin lasketaan luonnoksi.
Loman ensimmäinen päivä, suku -vaikka se onkin pahin – kokoon ja leppoisa piknik Tervasaaressa. Sisko, miäs, lankoja, kälyjä, serkku, liuta lapsia ja koira. Valtavasti hyvää ruokaa ja luppoaikaa. Huonomminkin voisi lomansa aloittaa.
Olin innoissani päästessäni taas testailemaan kaikkea uutta kesähyvää (lisää postauksia luvassa), mutta yhden luottoreseptinikin kaivoin esille pitkästä aikaa. Focacciaresepti on julkaistu Oliviassa monta vuotta sitten ja löytynee myös Olivian Täydelliset reseptit -kirjasta. Itse leivon sitä säännöllisesti, välillä lotraan vielä ohjetta enemmän öljyä, mutta usein mennään suurinpiirtein näillä määrillä. Uunipannulle ja leivän pinnalle kannattaa öljyä lorauttaa ihan reilulla kädellä. Sen hienoimman oliiviöljysi voit säästää toisiin ruokalajeihin, tässä toimii ihan peruskama.
Focaccia
uunipannullinen (20*30 cm)
4 dl vettä
50 g hiivaa
2 tl suolaa
1 tl sokeria
noin 7,5 dl vehnäjauhoja
4 rkl oliiviöljyä
Vuokaan ja pinnalle
4 rkl oliiviöljyä
sormisuolaa
tuoretta timjamia tai rosmariinia
voit laittaa pinnalle myös esimerkiksi oliiveja tai kirsikkatomaatteja
1. Sekoita veteen hiiva, suola ja sokeri.
2. Alusta taikinaan puolet jauhoista ja oliiviöljy. Alusta loput jauhoista ja vaivaa noin 15 minuuttia joko koneella tai käsin. Vaivaaminen on onnistumisen kannalta avainjuttu, se antaa leivälle hyvän rakenteen. Taikinan on tarkoitus jäädä aika löysäksi, käsiin tarttuvaksi.
3. Anna kohota puolisen tuntia liinan alla.
4. Voitele öljyllä uunipannu, taputtele taikina pannulle tasaiseksi, sivele taikina öljyllä. Peitä liinalla ja anna kohota puolisen tuntia.
5. Sirottele pinnalle sormisuolaa ja yrttejä. Painele oliivit tai tomaatit taikinaan.
6. Paista 225 asteessa noin puolisen tuntia tai kunnes leivän pinta on kullanruskea.
Tosi ihanalta kuulosti sinunkin lomanaloittajaiset 🙂 taidanpa kokeilla tuota focacciaa nyt kun on kaikki päivät aikaa leipoa lomalla 😉
Juu, kuten Anna totesi tällä ei voi mennä pieleen. Muutkaan kuin blondit.
Ja kyllä, oli ihanan rento laskeutuminen lomalle.
Moon kans tehny usein tuolla Olivian ohjeella, se on niin blondinvarma ja hyvä. Ja hei Tervasaari on luontoa parhaimmillaan, vain pari askelta asvalttiviidakosta sivuun!
Kivat jalat tuolla Michelin-pikku-ukolla 🙂
Ja näkisitpä kädet, ne vasta mahtavat onkin 😉
Tämä on maailman helpoin ohje ja lopputulema on ihan taattu.
Ulkona on ihanaa syödä,kun ilma on sopiva.Toivottavasti on sopiva myös kun tulen Suomeen nyt ylihuomenna. Ihanat pikku jalat!
Tervetuloa, toivotaan, että hyvät ilmat jatkuu. Tänään lupailtiin huonompaa, mutta me olemme ulkoilleet koko päivän ihan kuivin jaloin.
Pullerot varpaat on tehty suukotettaviksi! Suloinen!
Luulen, että tätiinsä tullut 😉
Foccaccia on kyllä hyvä eväsleipä piknikille. Oliko myös sitä gazpachoa mukana?
Sitäkin oli ja siitä tuli todella hyvää, miten kävi sinun gazpachosi?
Kyllä sitä pachoa innokkaasti hörpittiin uimarannalla täälläkin, vaikka lauantaina ei sitten ollutkaan niin hellepäivä kuin piti:)
Mutta lämmintä onneksi kuitenkin.
Ihanata lomanaloittajaiset ja mitkä kelit! 🙂
Tervasaari on kiva, itsekin ex-kaupunkiasujana siellä tuli käytyä “viherfiilistelemässä”.
Maailman parhaan focaccian resepti otetaan ilolla vastaan. Saas nähdä, koska sitä ehtisi vaivaamaan. Lomaan on vielä aikaa ihan liian paljon…
En uskalla luvata, että se on maailman paras, mutta kuten Anna totesi vaiva-makusuhteeltaan se on oikein hyvä – ja lisäksi onnistuu aina.
Toivottavasti kesäiset kelit jatkuu. Viljelijän kannalta viime aikoina hyvää on ollut se, että öisin on tullut usein vettä eli kastelukannu on jäänyt aika vähälle käytölle, mutta onneksi päivällä on ollut mukavan aurinkoista.
Ah, nyt iski himo päästä mussuttamaan luonnon helmaan, onneksi on vielä reilusti lomaa jäljellä.
Hyvin siis vielä ennättää. Kaikki maistuu paremmalta ulkona.
Pingback: Rouheinen focaccia - 52 Weeks of Deliciousness