Yhteistyössä Suomalaisen Työn Liitto
Maa- ja metsätalousministeriön tekemän tutkimuksen mukaan yli 80 % suomalaisista pitää maatalouden omavaraisuutta tärkeänä ja se näkyy myös ostoskoreissamme. Onneksi. Suomalaisen tuotteen valinta on nimittäin työllistämisteko. Suomalaisen Työn Liiton mukaan 10 euroa lisää kuukaudessa kotimaisiin tuotteisiin jokaiselta meistä tarkoittaisi 10 000 vuosityöpaikkaa.
Päivittäistavarakaupassa arvostamme lähellä tuotettua. Suomen liittyminen EU:hun toi parikymmentä vuotta sitten reippaasti tuontituotteita hyllyihin – esimerkiksi hypermarketien valikoima on noin viisinkertaistunut. Myydyimmät tuotteet ovat silti pääasiassa kotimaisia. Suomalaisen ruoan arvostus on pakottanut myös Lidlin kasvattamaan paikallisen ruoan osuutta merkittävästi alkuvuosista, mutta edelleen se häviää kirkkaasti kahdelle kotimaiselle kauppaketjulle. Sekä K-kaupoissa että S-ryhmässä Suomessa valmistettujen tuotteiden osuus on 80 prosenttia myynnistä.
Suomalainen tuotemerkki ei kuitenkaan takaa kotimaista, Suomessa valmistettua tuotetta. Yhä useammin esimerkiksi suomalaisena mainostetun pekonin pakkauksessa lukee “Valmistetaan suomalaisesta lihasta Ruotsissa”. Jos haluaa olla varma kotimaisuudesta, pieni printti kannattaa lukea tarkasti.
Pyrin poimimaan ostoskoriini mahdollisuuksien mukaan tuotteita, jotka valmistetaan tai kasvatetaan Suomessa kotimaisten yritysten toimesta. Kapitalisti minussa nimittäin toivoo paitsi työpaikkojen myös voittorahojen valuvan suomalaisiin taskuihin ja päätyvän muun muassa investointeihin. Papukaijamerkkejä valintaprosessissa saa myös panostuksista tuotekehitykseen. Se on yrityksen panostus kilpailukykyyn. Sellaisia tarvitsemme, jos haluamme suomalaisten yritysten olevan kilpailukykyisiä pitkällä tähtäimellä ja pärjäävän maailmalla.
Valion juustola Joensuussa on valaiseva käytännön esimerkki siitä, mitä kotimainen tuotanto tarkoittaa suomalaiselle yhteiskunnalle ja kuluttajalle. Se työllistää suoraan 160 työntekijää ja tarjoaa välillisesti työtä noin 2800 suomalaiselle. Juustolan taloudellinen vaikutus Pohjois-Karjalassa on noin 100 miljoonaa euroa. Maitokin tulee läheltä: J0ensuussa juusto valmistetaan maidosta, joka on matkannut keskimäärin alle 80 kilometriä. Ja ne voitot: ne päätyvät suomalaisten taskuihin. Valion omistavat osuuskuntien kautta maitotilojen isännät ja emännät. Kun yrityksen työllistävän vaikutuksen skaalaa koko Valion tasolle, puhutaan välillisesti noin 25 000 työpaikasta. Kaikki Valio-tuotemerkin alla myytävät tuotteet valmistetaan nimittäin Suomessa kotimaisesta maidosta. Maitohyllyllä on helppo jättää sinivalkoinen jalanjälki.
Viime aikojen puhutuimmista uutuuksista elintarvikealalla ovat vastanneet start upit. Nyhtökauraa ja härkäpapuvalmistetta proteiininnälkään. Isojen yhtiöiden kategoriassa ilahduttava valopilkku on Valio, jonka tutkimus ja tuotekehitys tekee vakuuttavaa jälkeä minkä tahansa yrityksen mittarilla. Innovaatiotuutista on tuupattu markkinoille pelkästään viime vuosina mm. Gefilus-tuotteet, laktoosittomat tuotteet, pohjaanpalamaton Kiehu-maito, maidon luontaisia suoloja hyödyntävä maitosuola ValSa ja uusimpana tulokkaana lihan sijaan proteiinin lähteenä käytettävä maitopohjainen Mifu-ruokarae. Suomalainen maito on taipunut moneen sen ansiosta, että maitotilalliset ovat ymmärtäneet vaalia tutkimusta ja tuotekehitystä vuositasolla noin 30 miljoonalla eurolla.
Maitosuola ValSan julkistuksen yhteydessä Valio arvioi sen oleva niin merkittävä keksintö, että sellaisia tehdään yrityksessä kerran-pari vuosikymmenessä. Se osuu suoraan ruokavalion kipupisteeseen, jota pidetään merkittävimpänä terveitä elinvuosia vähentävänä tekijänä maailmassa. Pahis on suola ja ennenkaikkea suolan sisältämä natrium, jota saamme aivan liikaa.
Suola on myös meidän perheessämme pian aiempaa ajankohtaisempi asia – tai lähinnä suolattomuus. Eilen kirppumme maistoi ensimmäisen lusikallinen kiinteää ruokaa. Perunaa. Suolatonta tietenkin. Helppoa tässä vaiheessa, kun lapsi ei vielä syö kanssamme samasta padasta. Kun siirrymme yhteisen aterian ääreen, vaatii se merkittävästi kevyempää kättä suolapurkilla. Sekin on tehtävissä, mutta sen sijaan piilosuolan välttäminen on jo huomattavasti vaikeampaa. Me, kuten suurin osa suomalaisista, saamme suuren osan suolasta leipomotuotteista, joiden suolapitoisuuteen ei voi itse vaikuttaa. Eikä suolaton leipä maistu yhtään millekään.
Tämän dilemman kimpussa Valio on maitosuolallaan. Kun maidosta valmistetaan juustoa, jää jäljelle hera, joka käytännössä koostuu heraproteiinista ja maidon luontaisista kivennäisaineista – eli suoloista. Kun Valiolla ymmärrettiin erottaa kivennäisaineet herasta, syntyi maitosuola. Se antaa ruokaan suolaisen maun, mutta siinä on yksi merkittävä ero ruokasuolaan nähden: Natriumin sijaan maku tulee etupäässä kaliumista. Natriumia maitosuolassa on 80 % ruokasuolaa vähemmän.
ValSaa on valutettu toistaiseksi tuotteisiin juustosämpylän verran: Oivariiniin, Polar 15 vähäsuolainen -juustoon ja Fazerin Oululainen Reilu -sämpylään ja samalla saatu niiden suolamäärä noin puoleen aiemmasta. Nimenomaan valutettu, maitosuola lisätään nimittäin ruokaan nestemäisessä muodossa. Olomuodon takia se ei ainakaan tässä vaiheessa valloita suolahyllyjä marketeissa, mutta sen avulla olisi mahdollista vähentää merkittävästi natriumin määrää suolan mausta tinkimättä mm. valmisruoassa ja leipomotuotteissa. Juuri niissä tuotteissa, joiden suolapitoisuuteen emme itse juurikaan voi vaikuttaa, mutta joita suomalaisissa ruokapöydissä kulutetaan paljon.
Kokosin suomalaisesta koivusta käsin Suomessa valmistetulle tarjottimelle aamiaisen verran parempaa huomenta Suomesta. Seinäjoelta, Lapinlahdelta, Närpiöstä, Helsingistä, Lahdesta, Nurmeksesta, Kesälahdelta, Vaasasta, Laitilasta. Valion kreikkalaista jogurttia, Fazerin mysliä, tuoreen lähileipomossa leivotun leivän päälle ValSa-maitosuolalla maustettua Oivariinia ja Polar-juustoa. Kotimaisia luomukananmunia, kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Aiempaa vähemmän suolaa, eikä yhtään lisättyä sokeria. Kotimaisin voimin. Parempaa huomista Suomesta – ja Suomelle.
Postaus on toteutettu yhteistyössä Suomalaisen Työn Liiton kanssa.
Lisää liiton #suosittelesuomalaista -kampanjasta voit lukea kampanjan verkkosivuilta tai Facebookista.
