Tietoa mainostajalle ›

Kategorian arkisto: Ruoka

Toinenkin poski – aasialaiset possunposket luumukastikkeessa

Miehen naama venähti, kun kerroin osallistuvani reseptikisaan, jossa raaka-aineena ovat kuivatut luumut. Pari haarukallista lohkeavanmureaa poskea ja hedelmäisen mausteista kastiketta sai hänet toteamaan: ”Kyllä minä luumusta pidän, jos se tältä maistuu.”
possunposket4

Osallistun mielellään satunnaisesti reseptikilpailuihin, koska niissä tulee haastettua omaa kekseliäisyyttä (ja lisäksi joskus onnikin potkaisee – kerran olen kokannut voiton ansiosta Murussa ja toisen kerran Tukholmassa).

Sunsweetin reseptikisan kuivatut luumut tuntuivat lähes mahdottomalta haasteelta. Ne eivät todellakaan ole vakiokamaa keittiössämme. Jälkiruoat hylkäsin heti, samoin halusin pysyä erossa perinteisimmistä luumuisista lihapadoista.

Ajatus lähti liikkeelle Pekingin ankan kanssa tarjottavasta luumukastikkeesta. Siinä määrittyi ilmansuunta. Nokka kohti Aasiaa. Monen mutkan kautta ankka vaihtui possuksi, joka hautui tuntikaupalla lämpimänmausteisessa liemessä. Mietin, voiko sitä edes luumukastikkeeksi kutsua, koska luumu ei ole siinä päällimmäisin maku vaan tuomassa kastikkeeseen  hyvää hedelmäisyyttä. Haudutusliemen pohjana on kanaliemi, koska se on lihalientä miedompi vaihtoehto. Halusin mausteiden ja luumun makeuden pääsevän loistamaan ruoassa.

possunposket-aasialaisessa-kastikkeessa

Possunposkia saa lähinnä pakasteena, omani ostin hallista. Uskoisin, että niitä on myös Stockmannin valikoimassa. Reilun kympin kilolta maksava poski on kukkaroystävällinen ruhonosa, mutta se vaatii hiukan työstämistä. Ennen paistamista poskista pitää poistaa ylimääräinen rasva ja kalvot. Parhaiten se onnistuu pienellä terävällä veitsellä, kun pidät kalvon hyvin pingotettuna. Pelkästään poskien siistimeen kannattaa varata melkein puolisen tuntia, jos ei omaa maailmanluokan veitsikättä.

Mahdoton haaste kääntyi mahdollisuudeksi, possu hautui meheväksi, maukkaaksi ja mausteiseksi. Taidan kääntää poskea toisenkin kerran.

Muokattu: Resepti valittiin kisan pääruokasarjan voittajaksi. Tuomarina toimi Teresa Välimäki, joka kehui liemen intensiivistä makua. Liemi on tuhti, mutta riisi tasapainottaa sitä hyvin. Teresan vinkistä lisäsin liemeen enemmän valkoviiniä hapokkuuden lisäämiseksi. Määrää on muutettu alla olevaan reseptiin.

Aasialaiset possunposket luumukastikkeessa

kahdelle (haudutusliemestä riittää suuremmallekin lihamäärälle)

500-600 g possunposkia

haudutusliemi

2 valkosipulin kynttä
1 punainen chili
pala tuoretta inkivääriä
1 1/4 dl soijaa
1 1/2 dl valkoviiniä
1 rkl kalakastiketta
5 dl kanalientä
vettä
2 rkl ruokosokeria
1 tähtianis
1 kanelitanko
10 kuivattua luumua

lisäksi korianteria, seesaminsiemeniä ja riisiä

1. Poista possunposkista ylimääräinen rasva ja kalvot pienellä terävällä veitsellä. Kuivaa liha talouspaperilla.

2. Pilko valkosipulit ja inkivääri krouvisti. Poista chilistä siemenet ja viipaloi se.

3. Kuumenna öljyä padassa ja ruskista possunposket muutamassa erässä.

4. Laita pataan kaikki ainekset (luumut kokonaisina), lisää sen verran vettä, että lihat peittyvät. Hauduta miedolla lämmöllä noin nelisen tuntia tai kunnes liha lohkeaa helposti haarukalla. Lisää tarvittaessa vettä hauduttamisen aikana, jos liemi ei enää peitä lihaa.

5. Nosta lihat ja luumut varovasti padasta. Siivilöi liemi.

7. Laita luumut korkeareunaiseen kulhoon, soseuta ne sauvasekoittimella. Lisää 2 1/2 – 3 dl haudutuslientä ja sekoita tasaiseksi kastikkeeksi.

8. Nosta kulhon pohjalle luumukastiketta ja sen päälle lihapaloja. Koristele seesaminsiemenillä, chilillä ja korianterilla. Tarjoa riisin kanssa.

 

*****

Pork cheeks are cheap cuts of meat that need long braising or slow cooking to make them tender. Simmering the cheeks for hours in an Asian infused stock, in which often overlooked dried plums went nicely in tandem with chili, ginger, cinnamon and star anises, made them fork tender.  

*****

Reseptikilpailun järjesti Sunsweet, joka lahjoitti luumut ja kutsui tilaisuuteen, jossa saa oppeja ruokakuvaukseen ja -stailaukseen.

Emäntä- tai isäntäystävällinen talvimenu – veriappelsiini-jogurttiposset

Kerroksittain ladottu veriappelsiini-jogurttiposset päättää talvisen menun, jossa ihan kaiken voi valmistaa etukäteen. Tylsimmät illalliset ovat sellaiset, joissa emäntä tai isäntä ei ehdi viettämään aikaa vieraiden kanssa, koska tekee taidetta keittiössä. 

veriappelsiini-jogurttiposset

Yritän suunnitella tarjottavat siten, että aika keittiössä on minimissään vieraiden läsnäollessa. Tämä menu yhdistää monta etua. Sen voi valmistaa kokonaan etukäteen, mutta silti tarjolla on lämmintä ruokaa. Kun aamupäivän valmistelee, illalla voi vain nostaa tarjottavia ruokalaji kerrallaan pöytään ja kerätä kiitokset. Myös siivon – sellainen ainakin meidän keittiössämme kolmen ruokalajin valmistamisesta seuraa – ehtii korjata pois ennen vieraiden saapumista.

Vaikka kevättä kohden mennään, menu on vielä talvinen ja hyödyntää kauden parhaita makuja. Olen koonnut siihen suosikkini. Toivottavasti tulee vielä paljon aurinkoisia pakkaspäiviä, jolloin lämmittävälle lihapadalle on tilausta.

Alkuruoaksi maa-artisokkakeittoa ja kylkeen tuoretta leipää. Keitto on blogin kautta aikojen suosituimpia reseptejä. Eikä syyttä, se on nimittäin täydellistä. Voin estoitta kehua, koska resepti on alunperin Antto Melasniemen. Keitän kermaisen kuohkean keiton valmiiksi, juuri ennen tarjoilua ohennan keiton tarvittaessa kermalla tai maidolla, kuumennan kiehuvaksi ja kuohkeutan viimeisen silauksen sauvasekoittimella. Viimeinen silaus menee asteen hifistelyn puolelle, ilmankin syntyy loistosoppa.

Täydellinen maa-artisokkakeitto

chili

Pääruoan voi valmistaa reippaasti etukäteen, chilipata vain paranee hellalla. Valmistelut ovat hiukan monivaiheisia, mutta loppu on pelkää hidasta hauduttelua. Tätä on tarjottu meillä useammille vieraille ja resepti on lähtenyt kiertoon suvussa. Tänäkin viikonloppuna se hautui hellalla appiukon juhlapäivään miehen tekemänä.

Brittiläinen sitruunavanukas, lemon posset on jo parin vuoden ajan kiertänyt blogeja. Minäkin olen tehnyt sitä sekä sekä sitruunasta että limestä. Yleensä se keitetään pelkästään kermasta, tein talvisen menun päättävän veriappelsiinipossetin kevyempänä versiona korvaamalla puolet kermasta turkkilaisella jogurtilla. Ladoin possetit kerroksittain lasiin veriappelsiinisalaatin kanssa. Lasillinen kauden parhaita makuja. Veriappelsiinisesonkia on vielä hetki jäljellä, siitä kannattaa ottaa nyt kaikki irti.

Sopiva makeus on syöjässään, minun mielestäni tämä oli melkoisen makeaa, miehen mielestä meni kirpeän puolelle. Kumpikin kuitenkin tykkäsi. Laita ensin vähän vähemmän sokeria ja lisää tarvittaessa.

Veriappelsiini-jogurttiposset

kahdelle

Jogurttiposset

1 dl kuohukermaa
1/2 dl sokeria
1 keskikokoinen sitruuna
1/2 veriappelsiini
1 dl turkkilaista jogurttia

Appelsiinisalaatti

1 1/2 veriappelsiinia
veriappelsiinimehua
(1-2 rkl granaattiomenan siemeniä)
2 rkl Cointreuata tai vastaavaa
vajaa 1 rkl sokeria

1. Valmista hyvissä ajoin appelsiinisalaatti. Leikkaa molemmista appelsiineista päät pois. Kuori appelsiini terävällä veitsellä siten, että valkea osa jää kuoreen. Leikkaa kalvojen välistä terävällä veitsellä lohkot siten, ettei niihin jää valkoista kalvoa. Jätä puolikas appelsiini lohkomatta, siitä puristetaan mehu possetiin. Nosta appelsiinilohkot (ja granaattiomenan) siemenet pieneen kulhoon.

2. Purista kattilaan kuorista ja lohkojen leikkaamisesta ylimääräiseksi jääneestä osasta mehut kattilaan. Lisää kattilaan myös appelsiinilikööri ja sokeri. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä viitisen minuuttia kasaan. Kaada liemi appelsiininlohkojen (ja granaattiomenan siementen) päälle, anna maustua muutama tunti.

3. Valmista posset. Sekoita kattilassa kerma ja sokeri. Purista sitruunasta ja puolikkaasta veriappelsiinista yhteensä 1/2 dl mehua. Vähintään puolet mehusta on hyvä olla sitruunaa.

4. Kuumenna kerma-sokeriseos kiehuvaksi ja keitä viisi minuuttia sen jälkeen, kun seos on kuumentunut kiehumispisteeseen.

5. Nosta pois liedeltä ja sekoita joukkoon veriappelsiini-sitruunamehu. Anna jäähtyä sormenlämpöiseksi ja vatkaa sen jälkeen joukkoon turkkilainen jogurtti.

6. Lusikoi lasien pohjalle valtaosa appelsiinilohkoista. Vältä liemen laittamista mukaan. Jätä muutama lohko ja granaattiomenan siemenet annosten koristeluun. Lusikoi varovasti jogurtti-kermaseos appelsiinisalaatin päälle, nosta kylmään hyytymään vähintään kolmeksi tunniksi, mieluusti tunnin pari pidemmäksi aikaa.

7. Koristele annokset juuri ennen tarjoilua appelsiininlohkoilla ja granaattiomenan siemenillä. Valuta päälle myös hiukan appelsiinisalaatin lientä.

******

Why bother asking friends over if you are stuck by a stove for a whole night and not able to spend time and catch up with your guests? I prefer dinner menus that mostly can be prepared before guests arrive so that I am freed up to enjoy the fruits of my labour during the dinner with them.

This winter menu takes stress out of hosting. Everything is cooked and a kitchen can tidied up to neat and clean before friends arrive, none of the dishes really mind about an exact timing either – they are the ones happily waiting, not your guests. 

A smooth and creamy Jerusalem artichoke soup as a starter, a perfect winter warmer as is also the main course, a Texan chili. The dessert, a lighter version of a traditional British cream pudding, blood orange yoghurt posset embraces this short season of blood oranges. Now is the time to get an overdoses of them, soon the season is over again.

Parasta juuri nyt – Helmikuu

Muutama poiminta siitä, mikä maistuu juuri nyt. Helmikuussa vietetään karkkipäivää ja syödään vastapainoksi puuroa ja soppaa. Lista on hiukan Helsinki-keskeinen, mutta näin hiihtolomien kynnyksellä se sallittakoon. Ehkä joku suuntaa Lapin sijaan myös tänne etelään.

Pärlans

pärlans-suolaajahunajaaMahdollisesti maailman parasta toffeeta valmistetaan Tukholmassa pienessä karamellitehtaassa, josta kirjoitin jo aiemmin. Parasta se on juuri nyt sen takia, että sitä saa vihdoin myös Suomesta. Ystäväni Anna otti sitä testimyyntiin Hella & Herkku -liikkeeseensä Helsingin Museokadulle. Menkää kipinkapin ja ostakaa hyllyt tyhjäksi. Haluan, että ne pysyvät valikoimissa pidempäänkin. Lempimakuni ovat sieltä pähkinäisestä päästä: pistaasia ja merisuolaa tai vaniljaa ja mantelia, en sylje myöskään kardemummaan. Koukuttavia. Olen varoittanut.

Roobertin herkku

Kauppiaat jo kolmannessa polvessa löysivät kutsumuksensa makean maailmasta. Marja ja Martti Koskela kaivoivat mummonsa kaupan nimen naftaliinista ja avasivat Viiskulmassa tummanpuhuvan tyylikkään karkkikaupan. Roobertin Herkussa myydään kristallikruunujen alla mm. lähes 150 erilaista irtokarkkilaatua, nostalgisia tikkunekkuja ja artesaanikaramelleja.

Huudahtelimme ostosseuran kanssa tasaisesti: ”Oi näitäkin, muistatko?”. Laareihin on kerätty hyviä lapsuudenkarkkeja ja hyviä uusia karamelleja. Karkkihampaan kolotusta voi helpottaa ilahduttavan myöhään, arkisin klo 20 saakka.

Fazer Alku -puurojen kaatonokka

Juuri sellainen kuin arjen designoivallukset parhaimmillaan. Yksinkertainen, mutta nerokas. Pakkaus toimii kuin maitopurkki. Kaatonokasta on helppo kaataa hiutaleita ilman, että ne ovat pitkin pöytää. Se myös sulkeutuu napakasti, hiutaleet pysyvät pakkauksen sisällä myös kaapissa. Vielä kun ymmärtäisi aina uuden paketin kohdalla ilman useamman minuutin pohdintaa, miten nokka avattiinkaan käyttökuntoon.

Fazer Alku-puurot todistavat, että designilla voi oikeasti olla lisäarvoa. Vaikkapa Fazer Alku Kolmen kuidun puuron kilohinta on noin kaksinkertainen kilpailijoiden neljän viljan hiutaleisiin nähden, vaikka paketissa on varmasti pitkälti samaa kamaa. Tosin hyvää sellaista, pidän erityisesti lempeästä Kolmen kuidun puurosta. Pakkaussuunnittelulla lienee kuitenkin osansa premiumhinnoitteluun.

Phokeitto

Uusin ruokaihastukseni on phokeitto. En osaa arvioida, missä mahtaa olla kaupungin paras keitto. Niin monessa paikassa en ole vielä ehtinyt sitä maistaa.  Harvoin käyn syömässä samaa ruokaa montaa kertaa kuukauden sisällä – phokeitolle on kuitenkin ollut päästävä jo useaan otteeseen.

Se on täydellistä pakkaspäivän ruokaa. Rapeat kasvikset, liha ja riisinuudelit saavat ylleen lämpimän mausteisen liemen ja kourallisen tuoreita yrttejä. En tavallisesti ole tähtianiksen suurimpia ystäviä, mutta phokeitossa se tekee poikkeuksen ja vain syventää keiton makua.

Vaikeaa keiton tekeminen ei ole kotonakaan, mutta vaatii pohjaksi hyvän liemen. Pitkän kaavan mukaan olen sen jo kerran keittänyt, parhaillaan testailen hyvää arki-illan phota.

Helsingissä phokeittoa saa ilmeisesti mm. Lie Mi -ravintolasta, Codlesta ja Asian Aromasta, Boom Roomista perjantaisin ja vietnamilaispariskunnan pitämästä HKI+ -ravintolasta Torikortteleissa.

****

Once in a while I handpick food related things that delight me at that very moment. My list for February calls for sweets, but is balanced with a porridge and soup.

Sweets for your sweet tooth – hand-made Swedish toffee by Pärlans finally also available in Helsinki at Hella & Herkku complemented with an endless selection of candies to pick and mix at Roobertin Herkku in Viiskulma. There is no such craving that these two shops would not satisfy. 

 A pouring spout designed to Fazer Alku porridge cartons is an excellent example of applying design thinking to everyday things. This small yet inventive innovation prevents flakes from spilling all over when pouring them. Spot on. 

A staple of Vietnamese cuisine, a pho soup, has won me over. A steaming broth makes the soup a splendid winter warmer. The brothy meal owes its satiating power to meat and rice noodles where as green garnishes and herbs add their fresh flavor to the addictive concoction.