Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Ruoka

Pottumaalla – perunasalaatti savuranskankermalla

Mahtaako kukaan enää muistaa vanhaa totuutta kesäkuun 10. päivästä? Aiemmin se oli raja, jota ennen ei kylvetty eikä istutettu. Kun nyt katsoo vaikkapa Instagramin tai Facebookin kuvavirtaa tomaatit ovat kukkineet jo monessa kodissa komeasti, eikä hentoisista taimista ole enää tietoakaan. Mitä aiemmin sen parempi tuntuu olevan ajan henki.

perunasalaatti ranskankermalla 1Kuin vaivihkaa aikaisesta sadosta on tullut se, mitä tavoitellaan. Oman maan perunoita viimeistään juhannuksena, kasvimaat täydessä kukoistuksessa heinäkuussa. Viljelystä kohkataan ja intoillaan pitkin kevättä heti sen jälkeen, kun lumet ovat sulaneet maasta, ellei vähän aikaisemminkin. Ei enää montaakaan viikkoa ja kuvavirran alkaa täyttää uusi sato.

Huomasin itsekin lapioivani kasvulavoja kuntoon kuin viimeistä päivää toukokuun alkupuolella. Aika aloittelevana viljelijänä ehdin saada jo vähän hengenahdistusta, kun ajattelin olevani ihan kaiken kanssa toivottoman myöhässä. Kasvimaa oli lähinnä suunnittelupöydällä, enkä ollut esikasvattanut yhtään mitään.

Sain mielenrauhan vähän kuin sattumalta. Taatusti vuosia sormensa multaan upottanut Hyötykasviyhdistyksen Alku & Juuri -putiikin myyjä kehotti toukokuun puolivälissä odottelemaan vielä muutaman viikon perunanistutuksen kanssa ja kertoi samalla sivulauseessa, ettei esikasvata mitään muuta kuin tomaatit. Niille Suomen kesä ei riitä kasvukaudeksi. Ei toki kaikille muillekaan lajeille, mutta useille kyllä. Tuon keskustelun jälkeen lapio upposi maahan asteen nautinnollisemmissa tunnelmissa – ja ehkä kasvatus sujuu myös pienemmin hallavaurioin.

Muutaman kesän perusteella tiedän jo, että viljely opettaa nöyräksi. Se vaatii vaivannäköä, mutta lopputulos ei ole taattu. Citypuput ovat tänäkin vuonna ehtineet pistää poskeensa kaikki metsämansikan taimeni, yhtenä vuonna menivät kaikki kaalit. Toisaalta en ole viimeiseen kolmeen vuoteen ostanut juurikaan yrttejä kaupasta kesän aikana. Viimeisiä napsitaan lumentuloon saakka, sitkeimpiä vielä sen jälkeenkin.

Eikä olennaista ei ole edes lopputulos. Muutama viikko sitten viikonloppuna peittelin pimenevässä illassa kasvatuslaatikoitani harsojen alle, ilmassa tuoksui hentoisesti kirsikankukka. Se samainen puu, joka ei viime vuonna tuottanut yhtään hedelmää, on valkoisenaan kukkia. Vähän kuin varkain on alkanut kukkia myös syreeni. Juuri siinä hetkessä pää oli tyhjä muista ajatuksista. Ei ihme, että puutarhan hoitoa suositellaan lääkkeeksi alakuloa poteville. Kun päästää irti suorittamisesta, siinä on jotain mystisen rauhoittavaa.

Istutin pari viikkoa sitten viikonloppuna istutuslavallisen perunaa. Testissä on parsaperunaa, siikliä ja ruotsalaissa ruokalehdissä paljon näkyvää Annabelleä. Kun palasin juuri reissusta, ne puskivat jo komeaa vartta tulemaan alkukesän koleudesta huolimatta. Niitä nostetaan maasta kenties joskus heinäkuun loppupuolella, varhaisten lajikkeiden kasvuaika on parisen kuukautta. Ei siis omia pottuja juhannuksena, mutta ei niiden kanssa ole kiire.

Vanhan kansan viisauksissa on osin vinha perä. Kaikista hallanarimpia kasveja ei ennen kesäkuun 10. päivää kannata laittaa ulos ja monet muutkin tarvitsevat aluksi harsot turvakseen – myös se peruna. Tuottoisin sadonkorjuuaika on elo-syyskuussa, siihen asti aion nauttia viljelystä – ja kaupan perunoista.

*****

Harri Syrjäsen kesäisestä Saaristoruokaa-kirjasta poimittuun mutkattomaan perunasalaattiin käytin ruotsalaisia varhaisperunoita. Yksinkertaisen perunasalaatin ainoa juju on savuaromi. Sitä kannattaa annostella maltillisesti, pieni häivähdys taustalla riittää. Parhaimmillaan salaatti on aika vahvan kalan kaverina. Kirjassa sen kanssa tarjotaan silliä, me savustimme lohta. Salaatti kaipaa myös kunnolla suolaa ja reilun puristuksen sitruunamehua. Suola avaa makuja ja sitruuna taittaa ranskankerman rasvaisuutta. Ohjetta on muokattu hiukan, käytän mm. huomattavasti vähemmän ranskankermaa kuin kirjan alkuperäisessä ohjeessa.

Perunasalaatti savuranskankermalla

kahdelle

8 varhaisperunaa
1 uuden sadon punasipuli tai puolikas keskikokoisesta vanhan sadon sipulista
2-3 rkl ranskankermaa
muutama tippa savuaromia (Liquid smoke)
yhteensä noin kourallinen ruohosipulia ja tilliä
sitruunamehua
suolaa
valko- tai mustapippuria

1. Keitä perunat kypsiksi, siivuta punasipuli ja sekoita ranskankerman joukkoon savuaromi.

2. Anna perunoiden jäähtyä hiukan, halkaise ne reiluksi paloiksi.

3. Sekoita kaikki ainekset, mausta suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla. Maista ja lisää tarvittaessa savuaromia tai mausteita.

*****

For the whole of May a feeling of rush was sneaking into my mind. A rush to get the garden ready, plant everything.  A fear of being too late to get any crop. But in the darkening night late May when covering my vulnerable baby plants against the cold night temperatures it then struck me – the beauty of that moment. A faint cherry blossom scent in the air, a true peace of mind, pure joy of sinking my hands into the earth. 

Mainly to get to taste the the home-grown potatoes soon after lifting I decided to plant few sort of potatoes for the first time. The taste of them should be of different order than anything you can buy. But growing the new potatoes myself gives me also an access to varieties not available in shops. In about two months I should have the best of potatoes – or so I hope. Two years of gardening have taught me to be humble under the forces of nature – and of rabbits and snails. You may well saw, but you never know if you reap. 

Puutarhan suuri mysteeri – raparperilimonadi

Kesäjuhlien juomien aatelia on raparperilimonadi. Raikas alkukesän herkku. 

raparperilimonadi

Puutarhan hoito on suurta mysteeriä. Miksi juuri ne kasvit kuolevat, joiden haluaisi elävän, mutta rikkaruohot leviävät heti, kun selkäsi käännät? Miksi saniaisella on kilometrin pituiset juuret? Toukokuu on ollut yhtä kaivamista ja kuokkimista, mutta kasvun kohinasta ei ole vielä pienintäkään merkkiä. Ehkä pian, kuu kääntyi kesäkuuksi kuin varkain. Vähän vihreää puskee jo kasvimaalta.

Onneksi raparperi kukoistaa. Ensimmäistä kertaa se myös kukkii valtavan komeasti. Lukemani perusteella sen ei pitäisi viedä juurikaan voimaa kasvulta, joten annan sen kukkia – edes jotain puutarhassani kukkii. Satoakin olen kiskaissut puskasta jo reilusti. Kirjaimellisesti kiskaissut. Raparperia ei nimittäin leikata, vaan varsi nykäistään pois, jotta puskaan ei jää tynkiä tautien tarttua.

Keitin raparperista helpon pikalimonadin ilman hiivaa. Raparpereja ei tarvitse kuoria, kuori antaa limonadille kauniin vaaleanpunaisen värin. Mitä punaisempia varsia valitset, sitä pinkimpää limonadista tulee. Jos olet makean ystävä, laita enemmän sokeria.

Pikainen raparperilimonadi

noin neljä lasillista

2 isoa vartta raparperia (noin 6 dl pilkottuna)
5 dl vettä
1 1/4 dl sokeria
2 siivua sitruunan kuorta
3/4-1 dl sitruunamehua (noin 3 sitruunaa)
muutama oksa tuoretta minttua
kivennäisvettä makusi mukaan

1. Laita kattilaan raparperi, vesi, sokeri ja sitruunankuori. Kuumenna kiehuvaksi ja keittele kannen alla 20 minuuttia.

2. Siivilöi kulhoon tai kannuun. Purista tiukasti kaikki neste irti kuiva-aineesta. Anna jäähtyä hetki, purista joukkoon sitruunamehu. Heitä kannuun muutama mintunoksa ja nosta jääkaappiin maustumaan.

3. Laimenna kivennäisvedellä makusi mukaan juuri ennen tarjoilua.

*****

Rhubarb, the star of my garden, has delighted me while everything else is slightly lagging behind. A quick lemonade gets the pinkish colour if you choose the red rhubarb stalks and do not peel them before cooking.

Rennot kesäjuhlatarjoilut – paahtopaisti- ja lohileivät

Jos ottaisi tarjoilut vähän rennommin, voisi juhlia useammin. Siksi kesäjuhliin suunnittelemani tarjoilut ovat rennoista rennoimmat. Kahdenlaisia leipiä ja oman pihan raparpereista keiteltyä limonadia.

kesäjuhlat

Jos käyttäisin papiljotteja, yksi roikkuisi taatusti niskassa siinä vaiheessa, kun vieraat saapuvat. Olen sitä emäntätyyppiä, joka onnistuu aina saamaan kiireen ja viime hetken paniikin aikaiseksi keittiössä. Välillä on sormet verillä, useimmiten ainakin keittiö kaaoksessa ja vähintään aikataulu pettää. Näiden leipien kanssa sitä vaaraa ei ole, homma pysyy varmasti rennon puolella

Tein Crème Bonjourille kesäjuhlareseptejä leivästä, koska kaikesta gluteenipuheesta huolimatta useimmat rakastavat leipää. Se tuli taas todistettua taannoisella Gotlannin matkalla, kun istuimme pöytään kuuden hyvän ruoan ystävän voimin. Leipäkori tyhjeni minuuteissa, eikä yksikään lajike jäänyt testaamatta. Ja voi sitä leipäpuheen määrää.

paahtopaistileivät

 

Valmista edellisenä päivänä limonadi (julkaisen ohjeen lähipäivinä) ja laita punasipulit pikkelöitymään päivää ennen. Muutama päivä aiemminkaan ei haittaa, koska pikkelöinti on nimenomaan säilöntämenetelmä. Tosin viidentoista minuutin pikapikkelöinti on ihan hyvä vaihtoehto. Juhlapäivänä pyöräytä tahnat vartissa, käytä kurkkuja nopeasti etikkaliemessä, grillaa tai paahda leivät ja loppu on lähinnä täytteiden nostelemista leipien päälle.

Lohileivissä makea herne on hyvä pari suolaiselle lohelle. Pakasteherneet kelpaavat oikein hyvin ennen tämän kesän sadon kypsymistä. Wasabi potkaisee sopivasti tahnasta ja pikapikkelöity kurkku terästää kokonaisuuden. Paahtopaistileipien juju on puolestaan piparjuurituorejuustosta sopivaa potkua saava lempeä paputahna ja mukavan hapokkaat pikkelöidyt punasipulit. Molempien tahnojen pohjana ovat Crème Bonjourin tuorejuustot.

lohileivät final

 

Lohileivät

kuusi isoa leipää

6 siivua hyvää leipää
6 isoa siivua kylmäsavulohta (tai 12 pienempää)
annos herne-wasabitahnaa
1 pieni kurkku
tilliä

1. Siivuta kurkusta pitkittäissuunnassa ohuen ohuita siivuja kuorimaveitsellä. Niiden ei tarvitse olla koko kurkun levyisiä, ohuet suikerot ovat oikein sopivia. Laita ne vartiksi pikapikkelöitymään punasipulien kanssa samaan pikkelöintiliemeen. Valuta liemi hyvin pois ennenkuin laitat kurkut leipien päälle.

2. Valmista herne-wasabitahna alla olevan ohjeen mukaan.

3. Paahda leivät paahtimessa, grillissä tai parilapannulla.

4. Levitä pohjalle tahnaa, asettele päälle reilusti lohta ja kasa kurkkua. Koristele tillillä.

Paahtopaistileivät

kuusi isoa leipää

6 siivua hyvää leipää
6 isoa siivua paahtopaistia (tai 12 pienempää)
1 annos pikkelöityä punasipulia
1 annos piparjuuri-paputahnaa 
kapriksia
mustapippuria
rucolaa tai vesikrassia

1. Laita hyvissä ajoin sipuli pikkelöitymään, mielellään viimeistään edellisenä päivänä.

2. Valmista tahna alla olevan ohjeen mukaan.

3. Paahda leivät paahtimessa, grillissä tai parilapannulla.

4. Levitä leiville piparjuuri-paputahnaa, asettele reilusti paahtopaistia. Nostele pikkelöityä punasipulia ja kapriksia. Koristele vesikrassilla tai rucolalla.

Herne-wasabitahna

200 g (pakaste)herneitä
100 g maustamatonta tuorejuustoa
noin 1 tl wasabitahnaa
suolaa
ripaus valkopippuria
muutama oksa tilliä

1. Aja herneet tasaiseksi sauvasekoittimella. Sekoita loput ainekset joukkoon.

Piparjuuri-paputahna

170 g säilöttyjä valkopapuja
100 g piparjuurituorejuustoa
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
2-3 tl valkoviinietikkaa
suolaa
valkopippuria
oliiviöljyä
muutama oksa lehtipersiljaa

1. Aja pavut tasaiseksi tahnaksi sauvasekoittimella tai muussaa haarukalla. Sekoita loput ainekset joukkoon.

Pikkelöidyt punasipulit

1 iso punasipuli
1/2 dl väkiviinaetikkaa
1 dl sokeria
1 1/2 dl vettä
ripaus suolaa

1. Sekoita etikka, vesi, sokeri ja suola kattilassa. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä hetki, jotta sokeri sulaa. Anna jäähtyä haaleaksi.

2. Siivuta punasipuli. Laita ne kulhoon, kaada päälle liemi.

3. Anna maustua jääkaapissa vähintään seuraavaan päivään.

*****

Despite a widely-spread curse upon gluten most of us cannot resist tearing into crusty, freshly baked loaf. So I built my stress-free summer feast menu on slices of grilled artisan bread. Open-face sandwiches topped with roast beef, salmon, cream cheese spreads, pickles and served with home-made rhubarb lemonade. Keywords: No fuss. Since less fuss means more get-to-togethers.

yhteistyössä

Reseptit on tehty Crème Bonjourille ja postaus on yhteistyö heidän kanssaan.