Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Pastat

Etana, etana näytä sarves – pinaatti-vuohenjuustopasta

Istutuslaatikoitteni tuotteliain kasvi on toistaiseksi ollut pinaatti, se on selättänyt etanatkin.

Blogiystäväni Nanna Kaikki äitini reseptit -blogista lupaili jossain vaiheessa talvea, että pinaatti on satoisa ja helppo. En olisi uskonut, kuinka satoisa se onkaan. En ole tehnyt mitään muuta kuin kylvänyt ja kastellut ja sitä vaan tulee ja tulee. Viereisen mizunan ovat etanat syöneet rei’ille, mutta pinaatti kukoistaa rinnalla.

Etana on viheliäinen lajike. Onneksi istutuksiini ei ole tullut niitä valtavia tappajaetanoita, mutta kyllä nämäkin ovat saaneet tuhoa aikaan. Olen kerännyt niitä nyt varmaan sata pois salaattieni kimpusta. Olen todennut tehokkaimmaksi tavaksi poimia käsin ensin kaikki, jotka onnistun sieltä löytämään ja sen jälkeen laitan yöksi olutansan kertakäyttömukista, johon sitten ne ryömivät. Etanavauhtia, mutta perille ovat päässeet kuitenkin. Olen joutunut huomaamaan, että vain pieni osa populaatiosta on persoja alkoholille eli olutansa tehoaa vain osaan ja loput joutuu noukkimaan käsin kuolemaan. Hidasta ja turhauttavaa, mutta ne ovat tehneet jo selvää kahdesta eri salaattilajikkeestani, nauriinvarsistani ja sen päälle steviasta, joten motivaationi on korkealla, vaikka se iljettävää hommaa onkin. Opin Soppakellarin Tuslalta, että etanat pitää tappaa ja hävittää huolellisesti. Niitä ei kannata heittää kompostiin eikä biojätteeseen, vaan tavalliseen sekajätteeseen tai uuniin. Saat niistä muuten entistä suuremman riesan.

Pinaattia on meillä syöty jo useaan kertaan mm. risotossa, erilaisissa salaateissa ja munakkaassa. Nyt oli vuorossa pasta. Niin kyllästynyt en kuitenkaan pinaattiin ole, ettenkö jo tietäisi, että tätä istutetaan ensi vuonnakin. Tuo kiitollinen kasvi saa minut tuntemaan itseni sankariviljelijäksi.

Jos on pinaatti kiitollinen kasvatettava, tämä pasta puolestaan on kiitollinen kokattava. Minimaalisesti pilkottavaa, pastan keitinveden kiehumisen jälkeen kymmenen minuuttia ja tuoksuva annos on lautasella. Paljon helpommalla ei ruokaa voi saada aikaan.

Pinaatti-vuohenjuustopasta

kahdelle

vajaa 200 g pastaa

noin 1/2 dl oliiviöljyä
75-100 g tuoretta pinaattia
2-3 valkosipulin kynttä
2 kesäsipulia tai salottisipulia
oliiviöljyä
1 dl kermaa
100-150 g pehmeää vuohenjuustoa (esim. Chavroux)
kourallinen silolehtipersiljaa ja basilikaa silputtuna
1-2 tl sitruunankuorta
reilusti mustapippuria

1. Kuumenna pastavesi kiehuvaksi. Pilko kastikeainekset valmiiksi, mutta älä aloita kastikkeen tekemistä, ennen kuin laitat pastat kiehumaan. Kastikkeen tekee alle 10 minuutissa. Keitä pasta.

2. Pastan kiehuessa kuumenna reilusti oliivilöljyä pannulla. Kuullota siinä valkosipuli ja sipuli. Älä päästä ruskistumaan eli malta kuullotella riittävän alhaisella lämmöllä.

3. Lisää pannulle pinaatti ja pyörittele sitä öljyssä muutama minuutti. Lisää kerma, vuohenjuusto ja raastettu sitruunankuori. Mausta kastike mustapippurilla ja lisää halutessasi suolaa. Kuumenna, kunnes vuohenjuusto on sulanut tasaiseksi. Lisää lopuksi yrtit ja sekoita kastike kypsän pastan joukkoon. Säästä hiukan pastan keitinvettä, voit tarvittaessa notkistaa kastiketta hiukan sillä.

4. Rouhi vielä pinnalle mustapippuria ja koristele yrttisilpulla.

Mitaten ja punniten – pasta primavera

Hävikkiprimavera
Ruoanlaiton ei tarvitse olla näpertämistä, mutta hävikin vähentämisessä auttaa kummasti, kun riisiä ei kaada suoraan paketista, eikä spaghettia mittaa kouralla. Keittiövaaka ja desilitran mitta ovat hävikin vähentäjän taisteluvälineitä biojätteen ehkäisemisessä.

Suomalaisen kotikokin pahin pelko on, että ruoka loppuu kesken. Itsekin tunnustan, että helposti tulee laitettua vielä kerta kiellon päälle vaikkapa pastaa kiehumaan, ettei vaan jää nälkä kurnimaan. Nyt paransin tapani ja hankin spaghettimitan. Aion alkaa mitata myös riisin maltillisesti pitokokin mitan sijaan. Sitä ei taida olla järkevää lennättää toiselta puolelta maapalloa biojäteastiaani.

Hävikistä herkuksi -vinkki: Punnitse tai mittaa pääraaka-aineet. Lopun voit sitten vetää rennolla ranteella.

Sopivasta annoskoosta jokaisella on varmasti oma mielipide. Itse käytän esimerkiksi keittämättömän pastan suhteen ohjenuorana 75-100 g/henkilö, jos se on ainoa ruokalaji. Jos kastike on ruokaisaa, silloin mennään pienemmällä pastamäärällä, mutta aglio & olion tyyppisissä pastoissa siirrytään mitta-asteikon toiseen päähän. Näillä määrillä pasta-annoksessa pääosassa on pasta ja kastiketta annostellaan maltillisesti. Jos olet toisen suunnan suosija, kannattaa tietenkin vähentää pastan määrää.

Edellisessä postauksessa kerroin, että aion ketjuttaa raaka-aineita hävikin pienentämiseksi. Eilen syötiin parsarisottoa, tänään parsanipun jämät päätyivät tähän pastaan. Parsan kaveriksi tähän yhden sortin primaveraan kaivoin pakastimesta herneitä ja siivutin kesäkurpitsaa. Lähipäivinä ketjutus jatkuu, koska kesäkurpitsaa oli kaupassa saatavilla vain jättikokoisena. Se on onneksi monikäyttöinen vihannes, joka taipuu myös leivontaan.

Tätä pastaa syödessä ei tunne torjuvansa hävikkiä, vaan pöytään saa ylellisen kermaisen pastan, jonka voi tehdä juuri niistä vihanneksista, joita kaapissa sattuu olemaan. Mukaan voi kelpuuttaa vaikka varhaiset porkkanat. Muutoin kannattaa suosia tuoreita raaka-aineita, mutta jos tuoreita herneitä ei ole vielä saatavilla, pakasteherneetkin käyvät kyllä. Ne ovat saaneet synninpäästön jopa Henri Alénilta.

Pasta primavera eli pasta kevätvihanneksista – ja pakasteherneistä

2 nälkäiselle

150-200 g spaghettia tai muuta pastaa
oliiviöljyä
1 pieni kesäkurpitsa, muutama parsanvarsi, reilu 1/2 dl herneitä tai joku muu yhdistelmä vihanneksia, yhteensä noin 200-250 g nälän mukaan
3 valkosipulin kynttä
150 g ranskankermaa
pari kourallista yrttejä (esimerkiksi basilikaa, lehtipersiljaa tai minttua)
noin 1 dl raastettua parmesania tai pecorinoa
mustapippuria ja sormisuolaa

1. Laita pastavesi kiehumaan ja keitä pasta ohjeen mukaan.

2. Pastan kiehuessa paista pannulla kasviksia ja silputut valkosipulin kynnet. Muista poistaa parsasta puumainen osa varresta, ennen kuin laitat sen pannulle. Parsan paistoaika on hiukan lyhyempi (varsin noin 4-6 minuuttia, nuput pari minuuttia vähemmän). Voit myös grillata parsan ja kesäkurpitsan grillipannulla. Sivele ne siinä tapauksessa öljyllä ennen grillaamista. Muista paistaa valkosipuli kohtuullisen miedolla lämmöllä, ettei se ruskistu.

3. Kun kasvikset ovat lähes kypsiä, lisää ranskankerma ja mausta pippurilla ja suolalla. Pippuria kannattaa käyttää reilusti. Pidä huolta, etteivät kasvikset mene yli. Lisää lopuksi yrtit (jos käytät minttua, ole maltillinen määrän suhteen).

4. Sekoita pasta kastikkeen joukkoon. Sekoita joukkoon juusto. Rouhi vielä pinnalle mustapippuria ja parmesanlastuja.

Pssst… Hävikistä herkuksi on yli 30 ruokablogin yhteinen tempaus toukokuun ajan. Haluamme innostaa lukijoitamme taikomaan hävikki herkuiksi. Ja samalla pienennämme myös omaa ruokahävikkiämme. Kannattaa käydä Facebookissa tykkäämässä. Sieltä löydät kaikkien blogien inspiroivat ideat. Juuri nyt käynnissä myös kilpailu, jossa arvotaan kaikkien 10.5. mennessä vastanneiden kesken Omenaminttu-blogin Hannelen kaunistakin kauniimpi kirja Kausiherkkuja omasta pihasta.

Valoa kansalle vol. 2 – Vuohenjuusto-kurpitsalasagne

Kurpitsa-vuohenjuustolasagne
Keltaisella teemalla kun mennään, ei ole ihme, että kurpitsa oli tukevasti edustettuna ruokakerhon menussa. Emäntä oli taikonut erinomaista kurpitsa-vuohenjuustolasagnea. Tällä reseptillä on hyvä päättää lihaton maaliskuu.

Kurpitsa-vuohenjuustolasagne

Kun alkuruoka on kurpitsakeittoa ja pääruoka kurpitsalasagnea, oli onnekasta, että edes jälkiruoassa keltainen oli kaivettu mangosta ja ananaskirsikoista. Kolme ruokalajia putkeen olisi ollut yliannostus kurpitsaa kerralla. Varsinkin ottaen huomioon, että tämä oli neitsytmatkani kunnon kurpitsan pariin. Tähän saakka olin elänyt vahvasti virheellisessä käsityksessä, etten pidä kurpitsasta. Syyllinen löytyy hirvittävästä kurpitsapikkelsistä. Totean tässä vaiheessa painokkaasti muille vääräuskoisille: Pikkelsillä ei ole kurpitsan kanssa yhtään mitään tekemistä.

Kurpitsa-vuohenjuustolasagnen ohje on syksyn ensimmäisestä Glorian Ruoka & Viini -lehdestä. Tämä oli niin kertakaikkisen hyvää, että sitä tullaan tarjoamaan meillä myös kotioloissa viimeistään ensi syksynä taas kurpitsakauden kunniaksi. Ja tässä vielä ruoalle hyvä vastapari eli testasimme myös samaisen lehden viinisuosituksen ruokalajille. Erinomainen yhdistelmä.

viini kurpitsalle

Olen viettänyt blogissa ja omassa elämässä haasteen seurauksena lihatonta maaliskuuta. Tässä vaiheessa on hyvä ottaa pikkuvilkaisu taaksepäin.  Kuukauden aikana söin lihaa kahdesti: Toisella kerralla työpaikan lounasravintolassa kasvisvaihtoehtona oli sienisoppa ja valitettavasti me emme ole sienten kanssa lämpimissä välilöissä ja toisella kerralla tulin treeneistä ja laitakokki yllätti minut putipuhtaalla kodilla, mahtavalla määrällä tulppaaneja ja ihanalla kanapastalla. Eihän sellaisesta tarjouksesta voi kieltäytyä.

Mitä sitten seurasi lihattomasta kuukaudesta vai seurasiko mitään? Itse olin yllättynyt siitä, että en juurikaan huomannut muutosta. Ruokailu ei ollut sen työläämpää ja koska ruokavaliossani oli kala, vaihtoehtoja löytyi mutkattomasti ja tuli kokeiltua monia ruokalajeja, joita muuten en ehkä esimerkiksi ravintolassa olisi valinnut. En kuitenkaan olisi valmis luopumaan lihasta kokonaan, mutta tämä kuukausikin sai aikaa pienen tönäyksen ekologisempaan suuntaan. Jatkossakin aion syödä enemmän kasviksia ja kalaa, lihaa vain muutaman kerran viikossa.

Kurpitsa-vuohenjuustolasagne (ohje Glorian Ruoka & Viini)

Kuudelle hengelle

Paahdetut kasvikset

1 kg butternut squash -kurpitsaa (n. 1 l kuutioina)
2 porkkanaa
2 paprikaa
1 solovalkosipuli
1 punasipuli
1/2 dl oliiviöljyä
3-4 rosmariininoksaa
1 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria

Tomaattikastike

2 prk kuorittuja tomaatteja
1 tl sokeria
1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria
1/2 dl aurinkokuivattuja tomaatteja
1 1/2 dl kivettömiä kalamata-oliiveja
1/2 dl tuoreita yrttejä (esim. timjamia tai lehtipersiljaa)

Lisäksi

250 g vuohenjuustoa
n. 8 lasagnelevyä
2 dl raastettua parmesan-juustoa

1. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Kuori ja leikkaa pieniksi kuutioiksi kasvikset. Kuori ja leikkaa sipuli ja valkosipuli. Yhdistä kaikki kasvikset ja lisää öljy ja mausteet. Kypsennä kasviksia uunin keskitasossa n. puoli tuntia kunnes kasvikset ovat pehmeitä. Kasvikset voi valmistaa jo edellisenä päivänä valmiiksi jääkaappiin.

2. Tee tomaattikastike kasvisten kypsyessä. Kaada säilötyt tomaatit kattilaan ja anna kiehua keskilämmöllä n. 25 min. Mausta sokerilla, suolalla ja pippurilla. Viipaloi aurinkokuivatut tomaat ja oliivit ja hienonna yrtit. Sekoita ne kastikkeeseen. Poista kasviksista rosmariininoksat ja sekoita kasvikset kastikkeeseen.

3. Kokoa lasagne. Levitä hieman tomaattikastiketta vuoan pohjalle ja murustele vuohenjuustoa päälle. Levitä kerros lasagnelevyjä päälle. Lisää kastiketta ja juustoa ja sitten taas lasgnelevyjä. Tee 3-4 kerrosta. Laita päällimmäiseksi kastiketta ja vuohenjuustoa ja parmesan pinnalle

4. Kypsennä uunin keskiosassa n. 25 minuuttia.