Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Makkara

Helppo nakki – itsetehdyt makkarat

Makkarantekoko muka vaikeaa? Olin antanut itselleni uskotella niin, mutta oikeasti tarvitaan vaan riittävä määrä käsipareja ja muutama lasi viiniä, jotta rentous säilyy mukana hommassa.

hodari

Kävimme Masutoaitemu-Riitan ja Soul Kitchen-Annan kanssa Marttojen makkarakurssin alkukesästä. Koska uutta taitoa on heti käytettävä, ettei se unohdu, päätimme tehdä makkarat blogimiittiin. Suuruudenhullua? Kyllä! Koskaan emme kuitenkaan saisi kiitollisempaa yleisöä itsetehdyille hodareille kuin kahdenkymmenen ruokabloggaajan illallispöydässä, joten syteen tai saveen, olihan sitä kokeiltava. Ja kas, kas, kolmen naisen ja parin viinilasillisen voimin, sehän oli ihan helppo nakki. Yksin en hommaan ryhtyisi, mutta kolmin (ja kaksinkin) se sujuu kätevästi. Niin kätevästi, että uhoamme jo pitävämme syksyllä riistamakkaratalkoot. Pakkasessa oleva poroni tulee päätymään makkaraan.

Makkara ei ole terveysruokaa. Siinä pitää olla reilusti rasvaa, jotta siitä saa mehevää ja kunnolla suolaa, jotta siihen saa makua. Silmäsi saattavat pyörähtää, kun näet resepteistä, kuinka paljon silavaa meidän helppoihin nakkeihimme on upotettu. Se tulee kuitenkin tarpeeseen. Makkaran mehukkuuden salaisuus on riittävä rasvaprosentti. Tarvitset siten joko silavaa tai siankylkeä – paljon. Silavan pilkkominen on lähes suuritöisin osuus koko makkaranteossa, käy työstä saada se oikein pieniksi kuutioiksi. Ensi kerralla aion kokeilla, saisiko sen lihamyllystä läpi. Silloin siitä saisi pienempää kuin käsipelillä. Nyt se erottui kypsässäkin makkarassa. Maku ei siitä tosin kärsinyt.

silava

Itsetehty makkara ei ole edullista, mutta se on hyvää ja valmistetaan jauhojen sijaan lihasta. Makkarainnostus on ainakin pääkaupunkiseudulla nostanut aiemmin lähes jätteeksi mielletyn suolen hinnan taivaisiin. Me maksoimme omastamme varsin suolaisen hinnan (noin 15 metriä maksoi 45 euroa), mutta se oli myös hyvää tavaraa. Hinnoissa on suuria eroja, joten aktiivinen hintavertailu todennäköisesti kannattaa. Käyttämättä jääneen arvotavaran voi onneksi pakastaa: pussiin ensin reilusti suolaa, suolet perään, suolaa päälle ja pakkaseen. Suola säilyttää suolissa riittävän kosteuden.

Suolta saa nykyään ilmeisen laajalti, mutta useimmiten se pitää kuitenkin tilata erikseen. Pikaisiin mielitekoihin joutuu siis ostamaan makkaransa tiskiltä. Riitan kauppias suositteli viikon varoaikaa. Osa suolista on säilötty suolaan, jolloin niitä on myös liotettava ennen käyttöä. Kilon makkaramassaa varten tarvitaan noin 3-4 metriä suolta.

Makkara kaipaa mausteita. Me laitoimme niitä jo kättelyssä reippaasti, mutta koepalan paistamisen jälkeen lisäsimme tuntuvasti lisää (resepteissä lopulliset määrät). Kannattaa ehdottomasti paistaa pieni pala makkaramassaa paistinpannulla ennen sen pursottamista suoleen ja maistaa, ovatko mausteet kohdallaan. Se on paras tapa varmistaa, ettei käsissä ole viittä metriä mitättömän makuista lenkkiä.

Makkaranteko on välineurheilua. Jos et omaa voimannostajan käsivoimia, ei kannata kiusata itseään lähtemällä leikkiin ilman makkarakonetta. Makkaramassa on sen verran jämäkkää, että en suosittele yrittämään sen pursottamista suoleen tavallisella pursottimella. Useimpiin monitoimikoneisiin saa makkarasuuttimen ja muutamalla kympillä saa myös erillisen käsivoimin käytettävän makkarantekokoneen, jos et omista monitoimikonetta.

Kannattaa valmistaa isompi erä makkaroita kerralla – ja talkoilla, koska yksin valmistaminen ei ainakaan kokemattomalta onnistu. Ylimääräiset voi pakastaa raakana. Tuoremakkarapasta muuttuu maailman helpoimmaksi arkiruoaksi, kun omatekoiset makkarat ovat valmiina pakastimessa.

Itsetekeminen on ihan oikeasti melko helppoa. Pilkkomista on jonkun verran ja pursottaminen vaatii hiukan treeniä, jotta siihen saa oikeanlaisen otteen. Sen voi myös ulkoistaa ystävälle, kuten me Riitan kanssa teimme. Anna oli selvästi luonnonlahjakkuus. Tekemisessä on vain muutama vaihe:

1. Kaikki ainekset pilkotaan tai jauhetaan mahdollisimman pieneksi. Sekoitetaan keskenään massaksi ja maustetaan isolla kädellä.

2. Suoli ujutetaan makkarasuuttimeen ja massa pursotetaan suoleen. Suolta ei saa pursottaa pinkeäntäyteen tavaraa ja ilmakuplat painellaan pois. Massa tarvitsee kypsyessään tilaa.

suolta-koneeseen

 

3. Varaa myös paketillinen paahtoleipää kylkeen – halvinta sorttia. Koneeseen jää nimittäin massaa vaikka kuinka moneen makkaraan. Paahtoleivän paloja syöttämällä sen saa hyötykäyttöön koneen nielusta. Tee normaaliin tapaan makkaroita, kunnes suoleen tulevaan massaan alkaa sekoittua paahtoleivän palasia. Eron tuntee kyllä sormilla.

valmiit-makkarat

4. Makkarat kypsennetään joko uunissa tai esimerkiksi liha- tai mausteliemessä keittämällä. Ne voi kypsentää myös alusta loppuun grillissä, mutta uunissa paistaminen tuntui helpommalta vaihtoehdolta. Liian pinkeäksi pursotetut makkarat voivat räjähtää kypsennettäessä. Jos uunista alkaa kuulua pahaenteistä poksuntaa, paineita voi päästellä tökkimällä makkaroita hammastikulla. Silloin makkarasta tosin lähtevät myös nesteet pihalle.

Helppo nakki, eikö totta? Teimme kahdenlaisia makkaroita: Lempeän tulisia chorizoja ja Lähi-idän makumaailmasta ammentavia ras el hanout -makkaroita. Leivoimme hodarisämpylät aina toimivalla Heléne Johanssonin ohjeella. Makkaroiden rasvaisuutta leikkaamaan tarjosimme täytteinä hapokasta varhaiskaalisalaattia ja makeaa siiderissä haudutettua sipulia.

Chorizo

noin 20-25 makkaraa

1 kg porsaanjauhelihaa
400 g silavaa
250 g sipulia
2 dl punaviiniä
¾ dl punaviinietikkaa
4 tl savustettua paprikaa
4 rkl Maldon-suolaa
7 valkosipulin kynttä
2 tl savustettua chiliä (Piment d’Espelette)
1 puntti persiljaa
5 tuoretta chiliä
1 tl korianterijauhetta

Ras-el-hanout-makkara

noin 20-25 makkaraa

1 kg porsaanjauhelihaa
400 g silavaa
250 g sipulia
4 tl ras el hanoutia
4 rkl suolaa
1 tl jeeraa
5 oksaa tuoretta minttua
1 korianteripuska
1 persiljapuska
3 tuoretta chiliä
7 valkosipulin kynttä
2 dl punaviiniä

1. Pilko kaikki ainekset mahdollisimman pieneksi. Sekoita massaksi. Aloita maustaminen laittamalla vain osa mausteista. Paista pieni pala massasta paistinpannulla. Maista ja mausta tarvittaessa lisää.

2. Öljyä makkarasuutin ja rullaa suoli suuttimen päälle. Tee suolen päähän pari napakkaa solmua.

3. Ja sitten alkaa se vaihe, johon tarvitaan kaksi. Toinen lisää koneeseen makkaramassaa ja toinen muotoilee makkaroita. Makkaroista ei saa tehdä kovin pinkeitä, etteivät ne räjähdä uuniin. Samoin ilmakuplat pitää painella pois. Joka toinen makkara pyöritellään myötäpäivään ja joka toinen vastapäivään, jotta kierteet eivät aukea uunissa. Kannattaa pyörittää kierrettä useampi kierros.

4. Kypsennä makkarat 200 asteessa noin 35 minuuttia tai kunnes ne ovat kypsiä. Jos tarjoat makkarat myöhemmin, grillaa tai paista ne pannulla kuumiksi.

Lisää vinkkejä helppoihin nakkeihin Soul Kitchenistä ja Masutoaitemusta.

Tulisen ja makean liitto – chorizotapas

Chorizoa ja paahdettua paprikaa
Tapas-antipasti-sapasillan espanjalaista osuutta edusti chorizo paahdettujen paprikoiden kera. Tällä tapaksella Espanja korjasi potin: Tarjoiluastia puhdistettiin pohjia myöten, viimeiset öljytkin pyyhkäistiin leivänpalalla.

Nappasin tämän makeaa ja tulista yhdistävän reseptin Jokihaka kokkaa -blogista. Jokihaka vietti olympiataukoa, mutta meillä kokattiin hänen pettämättömiä reseptejään elokuussa ihan urakalla (mm. jo aiemmin julkaisemani maukkaat kanavartaat).

Paahdettua paprikaa ei paprikaksi tunnistaisi, ellei tietäisi. Paahtaminen tekee paprikasta ihanan makean ja sellaisena se kelpaa jopa monella paprikaa muutoin vieroksuvalle. Paahdetun paprikan makeus komppaa tässä ruokalajissa hyvin chorizon tulisuutta. Ruoan tulisuutta voit säädellä itse valitsemalla chorizon ja savustetun paprikajauheen oman suun mukaisiksi. Savustettua paprikajauhetta löytyy sekä tulisempaa (picante) että makeampaa (dulce) versiota. Itse käytin jauhetta, joka on siltä väliltä.

Savustetusta paprikasta on tullut uusi suosikkini, sillä saa kivan säväyksen arkisempiin ruokiin ilman, että ruoasta tulee kuitenkaan tulista. Toimii erinomaisesti myös mm. gazpachossa. Oman purkkini löysin Tampereen Keittiöelämää-kaupasta, mutta savustettua paprikaa saa ainakin pääkaupunkiseudulla monista hyvinvarustetuista kaupoista ja DeliDelistä.

Chorizoa ja paahdettua paprikaa

kahdelle-kolmelle osana useamman tapaksen settiä

3 pientä paprikaa
vajaa 100 g chorizoa
1 rkl oliiviöljyä
1 valkosipulin kynsi
mustapippuria
savustettua paprikajauhetta (kokeile annostusta maltillisesti)
kunnon puristus sitruunamehua
pari oksaa tuoretta oreganoa tai muita yrttejä

1. Paahda paprikat: Kuumenna uuni niin kuumaksi kuin se saa, laita myös grillivastus päälle. Leikkaa paprikat neljään osaan, poista siemenet ja valkoinen osa keskeltä ja laita uunipannulle kuori puoli ylöspäin. Paahda puolisen tuntia tai kunnes kuori on mustunut. Laita paprikat tiiviisti suljettuun pussiin noin vartiksi. Sen jälkeen kuori irtoaa helposti. Poista kuoret paprikasta ja leikkaa se sopiviksi suupaloiksi.

2. Kuumenna tilkka oliiviöljyä pannulla, paista siinä ronskeiksi paloiksi leikattua chorizoa, kunnes se on hiukan ruskistunut. Älä paista liian kuumalla, muuten seuraavaksi pannulle laitettavat valkosipulit palavat karrelle.

3. Lisää pannulle valkosipulit ja paprikat. Paista hetki. Mausta pippurilla ja savupaprikalla. Purista joukkoon sitruunamehu ja lisää lopuksi yrtit.

4. Tarjoa hyvän leivän kanssa.

Arkisoppaa – siskonmakkarakeitto

Tomaattinen siskonmakkarakeitto
Välillä on rentouttavaa tehdä ruokaa, joka valmistuu vaikka silmät kiinni ja reilussa vartissa.

En moneen vuoteen muistanut siskonmakkaran olemassaoloa ja varsinkaan en muistanut, että sehän on itseasiassa todella hyvää. Entisellä työpaikallani oli erinomainen sopparuokala, joka laajensi minun kotisoppavalikoimaani kummasti. Siellä muistin myös siskonmakkaran maukkauden.

Tämä on meidän perheessä liukuhihnahommaa, minä pienin juurekset ja laitakokki hoitaa loput. Kumpikin on vahvuusalueellaan: Minä olen nopea ja sukkela pilkkoja ja laitakokki uskomattoman kärsivällinen makkaramestari, joka jaksaa puristella siskonmakkarasta kauniita pikkupalleroita.

Alkuperäinen idea keittoon on laitakokin löytöjä Pirkan sivuilta, mutta tästä tulee kummasti eri keitto, kun vaihtaa puolivalmisteet ja pakasteet tuoretavaraan. Ei mitään turhia kikkailuja, vaan nopea ja maukas arkisoppa, jonka jaksaa vääntää pidemmänkin työpäivän jälkeen. Vähemmän aikaa ruoanlaittoon, enemmän aikaa neuloa kaulaliinaa ihanasta alpakkavillalangasta. Tällä vauhdilla se lämmittää tosin vasta ensi talvena.

Tomaattinen siskonmakkarakeitto

4 annosta

1,2-1,5 l vettä tai valmista lihalientä (2 lihaliemivalmistetta, jos käytät vettä)
2 valkosipulin kynttä
1 miedohko chili
pala purjoa
400 g juureksia (lanttua, porkkanaa, palsternakkaa, juuriselleriä)
400 g siskonmakkaraa
2-3 rkl tomaattipyrettä
150 g pastaa
persiljaa
mustapippuria
(suolaa, maista kuitenkin ensin)

1. Kuumenna lihaliemi kiehuvaksi, lisää keittoon silputtu valkosipuli ja chili.

2. Lisää juurekset ja purjo. Kuumenna kiehuvaksi ja purista joukkoon siskonmakkarat.

3. Kun keitto alkaa taas kiehua, lisää pasta ja tomaattipyree. Mausta pippurilla. Keitä, kunnes pasta on kypsää (käytännössä se on yleensä vajaa vartti).

3. Lisää joukkoon reilusti tuoretta persiljaa. Keitto kannattaa tarjota samantien, koska pasta imee nestettä odottaessa ja menee ylikypsäksi ja löysäksi.