Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Makeiset

Adventtikalenterin neljäs luukku – Fudge

Tällä kertaa luukusta avautuu pehmeää fudgea jouluntienoon makeannälkään. Ilahduttaa varmasti makeanystävää myös ruokalahjana. Ja juuri sopivan yksinkertaisena se ei lisää liikaa stressiä, vaikka ruokalahjat olisivat jääneet viime tippaan. 

kardemummafudge

Olen yleensä onneton karkkitehtailija. Olen alkanut epäillä, että kotitekoinen marmeladi on urbaani legenda. Sen verran hyllyvää tavaraa olen itse saanut aikaiseksi. Uskomukseni on tosin alkanut horjua kaikkien ystävien – ja ennenkaikkea heidän lastensa – marmeladikuvien jälkeen. Näyttävät pysyvän kasassa, eikä niitä ole poimittu Finlandia-rasiasta. Ehkä se on sittenkin mahdollista, mutta jääköön ensi jouluun.

Nämä helpot kardemummasta joulun makua saavat fudget ovat sen sijaan pomminvarmoja myös tällaiselle tavallista epäonnisemmalle karkkimaakarille. Lämpötilojen seuraaminen vaatii tarkkuutta ja kattilan ääressä pitää päivystää sekoittamassa, mutta muuten ei helposti mene pieleen.

Pakastekuivattua granaattiomenaa löysin Punnitse ja säästä -liikkeestä, vaniljasuolaa Hella & Herkusta. Granaattiomenan voit jättää kokonaan pois tai korvata sen vaikkapa kuivatuilla marjoilla, hyvin makuihin sopii esimerkiksi mustikka tai vadelma. Granaattiomena on kuivattuna aika kovaa, pehmeämpi vaihtoehto on vadelma, jossa myös maku säilyy hienosti kuivaamisesta huolimatta. Jos sinulla ei ole vaniljasuolaa, ripottele pinnalle muutama suolahippunen.

Periaatteessa fudgea voi valmistaa myös ilman digitaalista paistolämpömittaria. Oikean lämpötilan pystyy testaamaan tiputtamalla palan kiehuvaa toffeeta vesilasiin, jossa on kylmää vettä. Riittävän kauan kiehuneesta seoksesta pystyy sen jälkeen pyörittämään pehmeän pallon. Suosittelen kuitenkin ohittamaan tämän ohjeen ilman digitaalista lämpömittaria. Tosin se ei ole turha kapistus muutenkaan, vaan yksi niistä keittiövälineistä, joista en luopuisi mistään hinnasta.

Reseptin pohja on alunperin Dansukkerin sivulta, olen muokannut sitä parin kierroksen perusteella. Intiaanisokeri syventää karamellin makua, mutta voit käyttää myös esimerkiksi ruokosokeria tai fariinisokeria sen sijaan. Vain mielikuvitus on rajana fudgen maustamisessa, kokeile vaikkapa limen yhdistämistä lakritsiin, inkivääriä yhdessä sitruunan kanssa tai rosmariinia ripauksella suolaa. Ja kuka voisi vastustaa pistaasia?

Kardemummafudge

noin 20 pienehköä palasta
2 dl kuohukermaa
ripaus suolaa
1/2 tl kardemummaa
lusikankärjellinen vaniljajauhetta (tai 1 tl vaniljauutetta)
vajaa 1 1/2 dl (200 g) glukoosisiirappia
2 rkl intiaanisokeria (tai tummaa ruokosokeria)
2 1/2 dl (225 g) sokeria
1/2 dl vettä
1 1/2 dl tomusokeria
reilu 1 rkl vettä

Pinnalle pakastekuivattua granaattiomenaa tai vadelmaa, vaniljasuolaa (tai suolakiteitä)
Tarvittavat erikoisvälineet digitaalinen lämpömittari 

1. Vuoraa noin 13*20-senttinen vuoka leivinpaperilla. Sen kokoiseen vuokaan fudgeista tulee noin sentin paksuisia palasia. Voit valita siis myös pienemmän vuoan, jos haluat paksuja kuutioita.

2. Sekoita kerman joukkoon suola, kardemumma ja vaniljajauhe.

3. Sekoita paksupohjaisessa kattilassa glukoosisiirappi, intiaanisokeri, sokeri ja vesi. Kiehauta kiehuvaksi ja kiehuta kovalla lämmöllä tasaisesti sekoittaen, kunnes seos on kuumentunut 124-asteiseksi.

4. Vatkaa joukkoon kermaseos ja keitä toffeetä koko ajan sekoittaen, kunnes se on taas 124-asteista. Nosta kattila levyltä.

5. Anna jäähtyä 90-asteiseksi, sekoittele välillä. Sekoita sillä välin tomusokerista ja vedestä tasainen tahna. Laita tomusokeri astiaan, sekoita joukkoon ensin ruokalusikallinen vettä ja lisää sitä sitten tarvittaessa tippa kerrallaan tarvittaessa, kunnes saat tomusokeri-vesiseoksesta tahnamaista.

6. Varmista, että seos on alle 90-asteista ennenkuin sekoitat tomusokeritahnan toffeen joukkoon, jotta lopputuloksesta tulee pehmeä fudge. Sekoita tomusokeritahna toffeen joukkoon voimakkaasti vatkaten.

7. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun vuokaan, ripottele pinnalle kuivattua granaattiomenaa ja vaniljasuolaa. Painele niitä hiukan, jotta ne tarttuvat fudgen pintaan.

8. Anna jähmettyä useampi tunti tai kunnes fudge on jähmettynyt. Leikkaa se haluamasi kokoisiksi paloiksi.

9. Säilytä fudge ilmatiiviissä rasiassa mielellään kylmässä.

*****

Creamy fudge which gets its Christmassy twist from cardamom and pomegranate is a great food present even at the last minute since as simple to make it does not add too much fuzz to your final run-up to Chrismas. It can only go wrong if you are not precise with the temperatures. So even though it is possible to experiment if the mixture has been cooked enough also without a digital thermometer, I would advise you to pass the recipe if you do not own one. If you decide to give it a try anyway the mixture is ready when it forms a soft ball when dropped to a glass of cold water.

Adventtikalenterin toinen luukku: Marja-pähkinäsuklaa

Makkaramiehet ja jäätelönmyyjät tekevät tilinsä kesällä ja elävät auringosta. Suklaatehtailijat puolestaan odottavat myynnin suhteen kuumeisesti joulua. Seitsemän kilon vuosikulutuksesta  noin kilo hupenee joulunaikaan. Blogin adventtikalenterista paljastuukin toisen adventin kunniaksi suklainen herkku, marja-pähkinäsuklaa.

marja-pähkinäsuklaa

Sain idean tähän työkaveriltani (jolla on myös ruokablogi). Hän oli tehnyt valkoisesta suklaasta vastaavaa pikkujouluihimme. Valkosuklaan pinnalle oli ripoteltu kuivattuja mansikoita, pistaasipähkinöitä, kuivattuja karpaloita ja ideoista parhaimpana roseepippuria. Suosittelen kokeilemaan, roseepippuri puraisee juuri sopivasti makean valkosuklaan vastapainona.

Oma kotitekoinen suklaalevyni (jolle en keksinyt parempaakaan nimeä) syntyi tällä kertaa valkosuklaan sijaan maitosuklaasta ja pinnalla on kuivattuja mansikoita ja vadelmia sekä suolattuja ja paahdettuja pistaasipähkinöitä. Ripottelin lopuksi koko komeuden päälle myös hiukan Halen Mônin vaniljalla maustettua merisuolaa. Suolaa löytyy mm. Hellasta ja Herkusta Museokadulta ja ymmärtääkseni myös Keittiöelämää-liikkeestä Tampereelta.

Ajattelin kokeilla vielä ennen joulua trooppista versiota kuivatusta ananaksesta, mangosta ja kookoslastuista. Unohtamatta ripausta suolaa. Varsinkin maitosuklaa ja valkosuklaa kaipaavat makeuden vastapainoksi hiukan suolaa.

Kotitekoinen suklaalevy oli keittiöttömän ruoanlaittoterapiaa. Tähän ei nimittäin tarvitse juuri mikroaaltouunia kummempia välineitä. Jos minä onnistuin tässä, vaikka astiat on pakattu laatikoihin ja käytössä on vain mikro, onnistuu kuka tahansa.

Kivistössä-blogissa oli tehty tämän levyn herraskaisempia serkkuja, mendianteja. Postauksen ansiosta innostuin lukemaan suklaan temperoinnista. Käytännössä kyse on siitä, että suklaa sulatetaan ja jäähdytetään kolmessa vaiheessa. Tavoitteena on estää suklaan harmaantuminen ja saada suklaaseen kaunis kiiltävä pinta. Temperoinnin ansiosta suklaa myös lohkeaa napakasti ja samalla suklaan sulamislämpötila nousee korkeammaksi, eikä suklaa sula heti sormista välittyvän lämmön vaikutuksesta. Erityisen olennaista temperointi onkin esimerkiksi konvehteja valmistettaessa.

Hyvät ohjeet temperointiin löysin Marin vinkistä Maku-lehdestä. Alla olevassa ohjeessa on käytetty maitosuklaata ja ohjeet on mukautettu siihen. Voit hyvin käyttää muutakin lempisuklaatasi. Katso silloin ohjeet temperointiin Maku-lehden sivuilta. Kullekin suklaalla on omat lämpötilansa. Mitä tummempi suklaa, sitä korkeampaan lämpötilaan se lämmitetään. Älä säikähdä, kolmesta vaiheesta huolimatta, temperointi on helppoa ja nopeaa. Digitaalinen lämpömittari oli kuitenkin ainakin aloittelijalle välttämätön. Mikron sijaan temperoinnin voi tehdä myös vesihauteessa, jolloin myös lämpötilojen kontrollointi on helpompaa.

Marja-pähkinäsuklaa

pieni levy

200 g maitosuklaata
vajaa 50 g paahdettuja ja suolattuja pistaasipähkinöitä (paino kuorineen)
kuivattuja mansikoita ja vadelmia
ripaus Halen Môn vanilja-merisuolaa tai muita merisuolakiteitä

1.Varaa esille kulho, jossa voit sulattaa suklaan ja toinen suurempi kulho, jonka sisälle suklaan sulattamiseen tarkoitettu kulho sopii. Kaiva esille myös digitaalinen lämpömittari.

2. Kuori pistaasipähkinät ja rouhi niitä kevyesti.

3. Paloittele suklaa pienempään kulhoon ja sulata se maltillisella lämpötilalla mikroaaltouunissa. Tee sulatus lyhyissä jaksoissa ja sekoittele suklaata niiden välissä. Sulata, kunnes suklaan lämpötila on 45 astetta.

4. Laske suurempaan astiaan jääkylmää vettä ja laita suklaansulatusastia veteen. Anna suklaan jäähtyä, kunnes se on 26-27-asteista.

5. Kuumenna suklaata uudestaan mikroaaltouunissa, kunnes sen lämpötila nousee 30 asteeseen. Huomioi. että kyse on vain muutaman asteen lämpötilan noususta. Käytä kuumennuksessa maltillista lämpötilaa ja tee se erittäin lyhyissä jaksoissa.

6. Levitä suklaa leivinpaperin päälle, ripottele pinnalle pistaasipähkinöitä, kuivattuja mansikoita ja vadelmia ja lopuksi vielä hiukan vanilja-merisuolaa.

Lähteet: David Lebovitz, Wikipedia, Guardian ja Maku-lehti

Marenkitehdas – suklaamarengit

Rustiikkisia marenkeja syntyi juhlapöytään sarjatyönä.

Tuntien oman jauhopeukaloni ymmärsin suosiolla jättää lankomiehen tasakymmenvuotisjuhlien kakut ammattilaiselle. Sen sijaan tarjouduin tekemään jotain pientä makeaa kakun kaveriksi. Juhlat olivat lauantaina, vielä perjantaina minulla ei ollut harmainta aavistusta, mikä se mysteerinen pieni makea olisi. Taas kerran tuli onneksi todistettua työpaikkalounaiden hyödyllisyys. Työkaverini nimittäin ehdotti lounaan lomassa pieniä marenkeja. Muistin Soul Kitchenin Annan muhkeat marengit ja päädyin tekemään suklaamarenkeja.

Olen tehnyt lukuisat kerrat pavlovaa ja vielä useammin britakakkua, mutta suklaamarengit olivat kokeilematta. Edellisen kerran pavlovassa sokeri alkoi hikoilla saumoista, vaikka olin lisännyt sen todella hitaasti. Annan reseptissä sokeri sulatetaan valkuaisten sekaan vesihauteessa. Silloin ei ole vaaraa, että sokeri ei sulaisi riittävästi valkuaisvaahdon  joukkoon. Metodi on hauista vaativa. Tärkein vinkkini onkin: Jos joku tarjoaa vatkausapua vaikkapa ihan kohteliaisuuttaan, tartu tarjoukseen. Minä vatkasin nimittäin vaahtoa käsin vesihauteessa melkein puolisen tuntia ja voin vakuuttaa, että allit olivat aika kovilla. Valitettavasti silminnähtävää kiinteytymistä ei tapahtunut ankarasta hikoilusta huolimatta. Pitkä aika johtui minun kohdallani siitä, että tein todella ison satsin ja toisekseen vesihauteeni ei ollut aivan niin tiivis kuin se olisi voinut olla, joten ei kannata antaa tuon puolituntisen karkottaa näiden herkkujen äärestä.

Annan resepti osoittautui ihan lyömättömäksi, ei puhettakaan saumoista hikoilevasta sokerista, vaan lopputulemana oli täydellisen rapeita suklaisia marenkeja. En muuttanut reseptiä ollenkaan, oma annokseni on vain suurempi. Tällä annostuksella urakkaa voitaneen jo kutsua tehtailuksi: Annoksesta syntyy kaikkiaan noin 60 pientä marenkia, muhkeita jättimarenkeja saat kahdeksan munan taikinasta vajaa parisenkymmentä. Omien marenkieni ulkonäkö oli sanalla sanoen aika rustiikkinen, mutta sovitaanko, että rustiikkinen on nyt trendien aallonharjalla.

Ja lopuksi kätevä emäntä -vinkki: Opin aikoinaan Bon Appetit -lehdestä, että valkuaisvaahto on sopivan jämäkkää marengiksi, kun vatkaimen päässä olevan huipun kärki osoittaa kohti kattoa kuvan osoittamalla tavalla. Kohokkaaseen taas tarvitaan vaahtoa, jonka kärki taipuu alaspäin. Tämä tieto jos mikä on hifistelyä, mutta edesauttaa kummasti marenkiesi onnistumista.

Suklaamarengit

60 pientä, vajaa parisenkymmentä muhkeaa jättimarenkia

8 kananmunan valkuaista
450 g erikoishienoa sokeria
2 tl vaniljasokeria
60-80 g tummaa suklaata

1. Erottele valkuaiset ja keltuaiset huolellisesti. Laita valkuaiset isoon leivontakulhoon ja mittaa joukkoon sokeri.

2. Kuumenna vesi kiehuvaksi kattilassa ja laita valkuais-sokerikulho vesihauteeseen. Vatkaa koko ajan, kunnes sokeri on sulanut valkuaisten joukkoon ja seos on kuumaa, kun testaat sitä sormenpäällä. Tässä kestää jopa 20-30 minuuttia, kun vaahdon määrä on näin suuri. Ole siis kärsivällinen. Oma vesihauteeni ei tosin ollut ihan tiivis, minkä vuoksi lämpeneminen kesti kauemmin.

3. Ota kulho pois vesihauteesta ja vatkaa vielä sähkövatkaimella tai monitoimikoneella 10-15 minuuttia, kunnes vaahto on jäähtynyt ja ja se on kauniin valkoista, eikä tipu kulhosta, vaikka käännät sen ylösalaisin. Ja muista myös yllämainittu huipputesti…

4. Sekoita joukkoon sulatettu suklaa tasaisena nauhana. Kauniin marmorisia marenkeja saat, kun sekoitat suklaan joukkoon aika suurpiirteisesti.

5. Nostele nokareita pellille, suurempia tai pienempiä makusi mukaan. Kuivata 100-asteisessa uunissa noin tunti tai 150-asteisessa noin 45 minuuttia. Jos teet pieniä marenkeja, noin 10 minuuttia lyhyempi aika riittää. Laita uuni pois päältä, mutta jätä marengit vielä uuniin kuivumaan.