Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Kuukauden Raaka-aine

Kuukauden raaka-aine: Varhaiskaali

Grillattu varhaiskaali caesarkastikkeella
Kesän tulon huomaa esimerkiksi siitä, että olen taas pahasti koukussa caesarsalaattiin. Ainakin minulle se on kesäruokaa. Vielä tavallistakin caesarsalaattia tiukemmin sesongissa kiinni on varhaiskaalista tehty sovellus. Grillattu varhaiskaali caesarkastikkeella on tänä vuonna ollut alkukesän ruoka-addiktioni.

varhaiskaalicaesar2

Divaanissa oli noin vuoden verran kirjoitussarja, jossa yksi toimituksen jäsen valitsi aina oman raaka-ainesuosikkinsa. Suvi Rüster teki siitä kolme ruokalajia ja minä yhden blogiin. Sarja loppui vuoden vaihteessa. Harmi, koska sitä oli valtavan innostavaa tehdä. Ette arvaakaan, mikä määrä ideoiden etsimistä ja kokeiluja edelsi sitä yhtä reseptiä, jonka sain tuutista ulos. Mustassa muistikirjassani oli usein yli kymmenen erilaista ideaa. Opin siinä paljon niin raaka-aineista kuin tekniikoistakin.

Ajattelin jatkaa samaa sarjaa, mutta itse täällä blogissa. Teidän suosikkiraaka-aineistanne. Ensimmäisen tosin valitsin itsevaltiaan tavoin ihan itte, jotta saan sarjan käyntiin. Se on ihana raaka-aine, jolla voisi kevään ja alkukesän lähes elää, mutta sitä tulee käytettyä ihan liian harvoin. Kun huomasin Keittiössä, kotona ja puutarhassa -blogista, että sielläkin huhuiltiin reseptejä samasta raaka-aineesta. Päätin, että siinä se on. Blogin kuukauden raaka-aine, varhaiskaali.

Varhaiskaali on valkokaalin sesonkiversio. Sen mehukkuus perustuu siihen, että se kerätään suhteellisen nuorena ja kaali pääsee pöytään ilman varastointia. Syksyyn mennessä kaalit kasvavat tiiviimmiksi ja suuremmiksi ja niistä tulee kuivakampia. Varhaiskaalisesongin alku on aina ensimmäinen lupaus kesästä. Se saattaa olla syy, miksi suhtaudun varhaiskaaliin erityisellä lämmöllä.

Luvassa siis pari reseptiä varhaiskaalista. Tässä niistä ensimmäinen, josta tuli samantien uusi addiktio. Pehmeä, mutta edelleen hiukan napakka ja sopivasti makua grillistä saanut varhaiskaali yhdistyy koukuttavasti caesarkastikkeen sekä parmesanin suolaisuuteen.

Nyt huhuilen teidän suosikkiraaka-aineittanne. Mikä olisi sopiva heinäkuun raaka-aineeksi? Se voi olla jotain erityisesti sesonkiin sopivaa tai sitten muuten vain suosikkisi, joka toimii ihan mihin vuodenaikaan tahansa.

Tähän mennessä sarjassa on kokattu sitruunasta, avokadosta, raparperista, ahvenesta, puolukasta, vaniljasta, inkiväärista ja suklaasta. Monta hyvää on siis jäljellä.

Sitruunapannacotta
Grillatut avokado-juustoleivät
Raparperirahkapiirakka
Paistetut ahvenet, hernepyree, uudet perunat ja kananmunakastike
Puolukka-suolakaramellikakku
Paahdetut vaniljamantelit
Inkivääri-illallinen: Porkkana-inkiväärikeitto, sitruuna-inkiväärikanatagine, inkivääripäärynät ja inkiväärihömpsy
Churrot ja suklaakastike

Grillattu varhaiskaali ceasarkastikkeella

neljälle

1 pieni varhaiskaali
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Kastike

riittää noin kaksinkertaiseen määrään kaalia

1 kananmuna
2 tl dijonsinappia
2 -2 1/2 dl rypsiöljyä
1-2 sardelli (tai anjovisfileetä)
1 pieni valkosipulin kynsi
2 rkl sitruunamehua
1/2 rkl valkoviinietikkaa
suolaa
mustapippuria
kylmää vettä

lisäksi

pieni pala parmesania

1. Valmista kastike: Laita korkeaan kulhoon kananmunan, sinappi ja sardelli. Aja tasaiseksi sauvasekoittimella. Lisää öljy ohuena nauhana ja vatkaa kunnes aineksista on muodostunut majoneesimainen rakenne. Lisää valkosipuli pienen pieneksi silputtuna, sitruunamehu, viinietikka, suola ja mustapippuri. Surauta tasaiseksi, maista ja lisää tarvittaessa happoja.

2. Lohko varhaiskaali reiluhkoiksi lohkoiksi siten, että jokaisessa lohkossa on koossapitävä kantapala. Sudi molemmin puolin paistopinnoille oliiviöljyä ja ripottele kevyesti suolaa ja rouhi mustapippuria.

3. Grillaa epäsuorassa lämmössä molemmin puolin, kunnes kaalissa on kaunis paistopinta ja se on hiukan pehmennyt. Jätä kuitenkin hiukan purutuntumaa. Vähän palojen koosta ja grillin kuumuudesta riippuen siihen menee suurinpiirtein 10-15 minuuttia

4. Jatka kastiketta kylmällä vedellä sen verran, että se on juoksevaa ja saat valutettua sen helposti kaalin päälle.

5. Nosta kaalinpalat grillistä tarjoiluvadille. Valuta päälle kastiketta, rouhi mustapippuria ja ripottele parmesanlastuja.

*****

A classic goes seasonal. My food addiction of the early summer has been grilled spring green cabbage with caesar dressing and shaved parmesan.

Kuukauden lempiraaka-aine: Vanilja

Paahdetut mantelit
“Plain Vanilla”. Sanonta on silkkaa solvausta maailman toiseksi kalleimmalle mausteelle, hienostuneelle vaniljalle.

paahdetut-mantelit

Kuukauden Divaanin toimituksen lempiraaka-aine – tai oikeastaan mauste – on tällä kertaa viehko vanilja. Suvi Rüster on taas taikonut houkuttelevan kolmen ruokalajin menun tänään ilmestyvään Divaaniin. Vaniljavoilla maustettu kukkakaalirisotto menee ruokalajeista ensimmäisenä testiin meidän keittiössä – kunhan se tuossa ottaa ja valmistuu. Ehkä jo ennen viikonloppua kytketään virta uuniin. En malta odottaa.

Täydennän taas kerran Suvin sarjan neljännellä reseptillä. Halusin vuodenaikaan sopivia makuja, joten pistin joulua odotellessa pussillisen manteleita paahtumaan. Vanilja on makuna täydentämässä makupalettia, sellaisena se on parhaimmillaan. Liika vanilja on kuin halpa hajuvesi – tyrmäävä paketti, joka peittää kaiken alleen.

Kaupan leivontahyllyllä on helppo nähdä, että vanilja on löytänyt koteihin. Jossain vaiheessa vanilja oli vain keinotekoisesti tehty aromi vaniilinisokerissa. Nyt osataan jo etsiä aitoa vaniljaa ja sitä löytyy tuttujen tankojen lisäksi niin uutteena kuin 100 % vaniljajauheenakin. Tahitin vai Madagascarin vaniljaa. Osa on alkanut metsästää jo lajikettakin.

Vanilja maustaa paljon mainettaan monipuolisemmin. Tunnetuinta on sen käyttö leivonnaisissa ja jälkiruoissa, mutta se pariutuu mainiosti mm. kampasimpukoiden, hummerin ja vaalean kalan kanssa. Vihanneksista ja juureksista sen kaveri on kukkakaali.

Alunperin suunnitelmana olikin tehdä klassikko eli kampasimpukoita ja vaniljalla maustettua kukkakaalipyrettä, mutta remontin keskellä en revennyt äyriäisiin. Sen sijaan lainasin anopin uunia ja paahdoin hiukan manteleita. Toivottavasti paahtamisesta syntynyt ihana jouluntuoksu ja pussillinen makean ja suolaisen yhdistäviä manteleita kävivät kiitoksesta.

Katso myös muut kuukauden lempiraaka-aineet.

Paahdetut mantelit

iso pussillinen

300 g kuorellisia manteleita
3/4 dl vaahterasiirappia
4 rkl ruokosokeria
1/4-1/2 tl vaniljajauhetta tai vaniljauutetta
1/4 tl kanelia
sormisuolaa, suolankukkia tai muuta suolaa
(Halen Môn vaniljasuolaa)

1. Kuumenna uuni 200 asteeseen.

2. Sekoita kaikki ainekset suolaa ja manteleita lukuunottamatta. Maista kastiketta ja lisää mausteita makusi mukaan.

3. Sekoita mantelit kastikkeen joukkoon. Pyörittele kunnolla.

4. Levitä mantelit leivinpaperilla peitetylle pellille tasaiseksi levyksi.

5. Paahda 200 asteessa noin 10-15 minuuttia eli kunnes sokeriseos alkaa kuplia kunnolla ja mantelit saavat paahteista makua.

6. Ripottele manteleiden päälle suolaa heti uunista ottamisen jälkeen ja anna jäähtyä pellillä. Jos haluat korostaa vaniljan makua, käytä suolana Halen Mônin vaniljamerisuolaa. Sen suolakiteitä kannattaa rikkoa hiukan pienemmiksi.

7. Säilytä suljetussa astiassa.

facebookissa-lätkä

 

Otetaanko hömpsy?

Omena-inkiväärihömpsy
Käänteisessä järjestyksessä inkivääri-illallisessa päästään siis vihdoin alkudrinkkiin. Kippis ja hyvää viikonloppua!

inkivääri-omenahömpsy

Aperitiivi tarjoillaan tällä kertaa lopussa siitä yksinkertaisesta syystä, että sen rakentaminen oli pitkä – hik – ja kivinen tie. Yritin monenlaisia makuyhdistelmiä ja keittelin useamman inkiväärisiirapin. Lopputulemat saivat koemaistajan sylkemään lasiin. Vastaus löytyi lopulta inkiväärin liottamisesta alkoholissa ja granny smitheistä puristetusta raikkaasta mehusta.

Kun inkiväärin maun liottaa alkoholin sekaan, vahva mauste ei jyrää kaikkia makuja. Omenan ja inkiväärin rinnalla maistuu lime. Hapan juoma saa hiukan makeutta sokeriliemestä. Maistuu ihanalle myös alkoholittomana.

Itse taidan ottaa tämän hömpsyn taas päivän päätteeksi. Nykyinen koti on pursunnut lainalaatikoita jo muutaman päivän. Eilen kannoin tuntikaupalla niska vääränä parvekkeelta multia ja ruukkuja kolmannesta kerroksesta ilman hissiä. Pienviljelykin tuntuvaa olevan pirun fyysistä hommaa.

Haluaisin todeta, että myöhäinen parvekkeen siivous johtuu lauhasta syksystä ja olemme keränneet satoa tähän saakka. Totuus on kuitenkin, että pakko on paras muusa. Uudet asukkaat muuttavat ensi viikolla ja he tuskin haluavat kantaa syksyn sateiden raskauttamia multia ensi töikseen. Tämän urakan jälkeen olen hömpsyni ansainnut. Ehkä kaksikin. Juuri nyt olen onnellinen, että muutamme tänään maan tasalle.

Omena-inkiväärihömpsy

yhdelle

6-8 cl omena-limemehua
3 cl inkiväärillä maustettua vodkaa
2 cl sokerilientä (tai cointreauta)

1. Kuori muutaman sentin pätkä inkivääriä ja leikkaa se pienehköiksi palasiksi. Laita palaset pulloon tai purkkiin ja kaada päälle pari desilitraa vodkaa. Anna maustua vähintään muutama vuorokausi.

2. Kiehauta sokeriliemi (1/2 dl vettä, 1 dl sokeria). Anna jäähtyä.

3. Tee mehu kirpeistä omenoista ja limestä (2 granny smith -omenaa, puolikkaan limen mehu ja noin 1 dl vettä). Pilko kuorittu omena paloiksi ja purista limen mehu joukkoon, lisää vesi ja aja blenderillä suhteellisen tasaiseksi. Purista siivilän läpi paloista mehu talteen.

4. Mittaa ainekset lasiin ja sekoita.

 

facebookissa-lätkä