Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Kananmuna

Satokauden Nizzansalaatti ja hyvän salaatin anatomia

Salaatin tekijät tärkeimmät ohjenuorat: Käytä aina kauden parasta antia, äläkä turhia vetistele. Hyvän salaatin anatomia ja Nizzansalaatti, kulhollinen uutta satoa. 

Nizzansalaatti

Hyvän salaatin anatomia on aika yksinkertainen:

Huomioi sesonki. Vaikka kalpea naama huutaa kevättalvesta vitamiineja, kannattaa pitkälle kevääseen salaatit rakentaa vaikkapa paahdetuista juureksista ja viljatuotteista. Mauttomia talvitomaatteja on turha pilkkoa lautaselle, makua on minimaalisesti. Juuri nyt on puolestaan paras aika vihersalaateille ja tomaatitkin ovat pian herkullisimmillaan.

Ruokaa, ei pupunruokaa. Salaatti ilman kastiketta on turhake ja nälkää pitämään tarvitaan myös proteiinia, siihen ei pelkästä heinästä ole. Lihaa, kalaa, linssejä, papuja, juustoa, kananmunia. Rajana on oikeastaan vain mielikuvitus ja salaatin saa sovitettua sopivaksi oikeastaan kaikkiin ruokavalioihin.

Kastike, viimeinen silaus ja välttämättömyys. Oliiviöljyllä pärjää pitkälle, useimmiten käytän myös sitruksia. Juuressalaatteihin kastikkeen voi laittaa hyvissä ajoin maustamaan ainesosia, mutta vihersalaatteihin kastike kannattaa lisätä vasta juuri ennen tarjoilua, jotta salaatti pysyy rapeana. Liika on liika kastikkeessakin. Teen mieluusti hiukan tiukanmakuisia kastikkeita, joita riittää pikkutilkka antamaan makua salaattiin.

Anna hampaille töitä. Purutuntuma ja tekstuurit: Pähkinöitä, siemeniä, krutonkeja ja napakoita kasviksia. Vastapainoksi pehmeiksi keitettyjä kananmunia, avokadoa, fetaa tai muuta juustoa. Hyvässä salaatissa on vastusta myös hampaille.

Muutamaa sääntöä vahvistavaa poikkeusta lukuunottamatta jätän salaateissa kaiken aika reilunkokoiseksi. Revin salaatin lehdet – niille ei veistä näytetä – ja paloittelen muutkin ainesosat reiluiksi paloiksi. Salaatin rakenne on parempi ja maut pääsevät paremmin esille. Salaatti ei myöskään turhaan vetisty, kun ainesosista irtoaa vähemmän nestettä.

Silmänruoka on puoli ruokaa (tai ainakin neljäsosa). Kun kokoat salaatin syvän kulhon sijaan laakealle alustalle, saat salaatin ainesosat kauniisti esille. Kaikkien ainesten sekoittamisen sijaan voit asetella ainekset myös sektoreihin tai koota salaatit valmiiksi lautasille. Laakean astian etuna on myös se, etteivät alimmat ainekset vety kulhon pohjalla.

Älä turhia vetistele. Vähänkään multainen salaatti pitää pestä, mutta myös kuivata. Salaattilinko tai pyyhe ovat siihen parhaita välineitä. Vetinen salaatti menettää kaiken rapeutensa. Samasta syystä poistan muista paitsi avomaankurkuista siemenet ja suosin tomaateista kirsikkatomaatteja.

Hyödynnä koko vihreä linja. Vuonankaali, vesikrassi, pinaatti, tammenlehväsalaatti, romaine. Omat suosikkini ovat salaattiosaston tummanvihreästä päästä. Jos tuppaat jymähtämään yhteen salaattilaatuun, käy välillä vieraissa.

vinkki


Hiukan nuupahtaneelle salaattikerälle voi antaa shokkihoitoa upottamalla sen jääkylmään veteen. Se saa kylmässä kylvyssä rapeutensa takaisin. Muista kuivata salaatin lehdet huolellisesti.

 

Suosikkisalaattini? Mahdoton sanoa. Kun kaikki kasvimaan antimet ovat tuoreimmillaan, lautasellani kuitenkin vihertää. Mitä pidemmälle syksyä mennään, sitä useammin salaattiainekset saavat paahdetta pintaansa uunista ja kasvisten tilalle tulevat juurekset.

Nyt on paras aika vuodesta koota lautaselle tuoreita makuja, höyryttää kasvikset kevyesti ja maustaa ne mahdollisimman hellävaraisesti. Lähes kaikki maasta nostettava alkaa olla parhaassa sesongissaan. Nizzansalaatti on maukas kulhollinen satokauden antimia: Suomalaisia papuja, avomaankurkkua, syvänpunaisia tomaatteja, kesäsipuleita. Kotoisen satokauden version teen vaihtamalla tonnikalat ja anjovikset kotimaiseen kalaan ja jättämällä oliivit pois. Kylkeen hapokas vinegretti,

Satokauden Nizzansalaatti

kahdelle

noin 250-300 g kalaa (esimerkiksi savusiikaa, ahvenia tai kuhaa)
4 pienehköä perunaa
2 kananmunaa
100 g vihreitä papuja
1 avomaankurkku
noin 10 kirsikkatomaattia
1 kesä(puna)sipuli
1/2 ruukkua tummanvihreälehtistä salaattia
muutama oksa tuoretta tilliä
(kourallinen mustia oliiveja)

Sinappivinegretti

4 rkl oliiviöljyä
1 rkl valkoviinietikkaa
1 rkl sitruunamehua
1/2 tl dijonsinappia
1/2 pienestä valkosipulin kynnestä
ripaus suolaa
ripaus sokeria
mustapippuria

1. Kypsennä kala, jos et käytä valmiiksi savustettua kalaa. Savusta, grillaa tai paista mielesi mukaan.

2. Valmista vinegretti: Kuori ja raasta tai pilko valkosipulin kynsi mahdollisimman hienoksi. Mittaa kaikki ainekset lasiin tai pieneen kulhoon ja vatkaa haarukalla tasaiseksi kastikkeeksi. Maista ja tasapainota maku haluamaksesi. Kastike on aika hapokas, koska pidän sellaisesta Nizzan salaatissa – maltillisesti vahvaa kastiketta, jotta myös ainesten omat maut pääsevät esiin.

3. Pese perunat ja keitä ne kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Uudet perunat laitetaan kiehuvaan veteen.

4. Keitä kananmunat löysähköiksi. Laita ne kylmään veteen ja keitä vielä 6 minuuttia sen jälkeen, kun vesi on alkanut kiehua. Säikäytä munat eli kaada vesi pois, odotan hetki, että kuorelta haihtuu kosteus ja laita munat sen jälkeen kylmään veteen.

5. Kypsennä vihreät pavut. Leikkaa niistä päät pois ja keitä ne suolalla maustetussa vedessä napakoiksi (noin 5-7 minuuttia).

6. Halkaise kirsikkatomaatit, kuori avomaankurkku ja leikkaa se reiluiksi paloiksi. Siivuta kesäsipuli ohuiksi siivuiksi.

7. Huuhtele ja kuivaa huolellisesti salaatinlehdet, revi ne reiluiksi paloiksi.

8. Kokoa salaatti suoraan lautasille tai laakeaan kulhoon.

9. Valuta hiukan vinegrettia salaattiin ja nosta loppu kastikkeesta pöytään.

Kyllä sillä nälkä lähtee – Maalaissalaatti

Salaatti ei ole (pelkkää) terveysruokaa. Se on parhaimmillaan ruokaisa ja maukas – ja toisin kuin merkittävä määrä miehistä luulee, sillä kyllä lähtee nälkä. Testaa vaikka tuhti maalaissalaatti.

Maalaissalaatti

Pilasin hetkellisesti suhteeni salaatteihin vuosituhannen alussa, kun salaattien osalta yhtä kuin -merkin saattoi vetää lähinnä jäävuorisalaattiin, tomaattiin, kurkkuun ja tomaatteihin. Hysteerisenä rasvanvälttelyajanjaksona tuo ei kovin maukas sekoitus vielä syötiin usein ilman kastiketta. Salaatin irvikuva, enemmän terveysintoilu kuin maku edellä. Tuossa yhdistelmässä ei ole juurikaan energiaa, ravintoaineita – eikä varsinkaan makua.

Ajat ovat onneksi muuttuneet, ylenmääräisen rasvanvälttelyn sijaan olemme löytäneet hyvät rasvat – kunnon kastike on itseasiassa terveellinen lisä salaattiin. Modernit salaatit hyödyntävät monipuolisesti erilaisia raaka-aineita – salaatin sijaan pohja voi syntyä vaikkapa juureksista, bulgurista tai kvinoasta. Hyvässä salaatissa on purutuntumaa, rapeita elementtejä ja sopivasti proteiinia pitämään nälkää.

Moderni ote on myös Jonna Vormalan Jäävuoren huippu -salaattikirjassa, joka on saanut aiheesta suitsutusta. Kekseliäitä, maukkaita ja ruokaisia salaatteja, jotka silataan kunnon kastikkeilla. Eikä yhdessäkään jäävuorisalaattia, kaikkien lounasbuffeteiden suurinta vitsausta, maamme myydyintä salaattia. Sen sijaan paahdettuja kasviksia, papuja, sieniä, juustoja ja täyskäsi erilaisia salaatteja vuonankaalista, radicchion kautta lehtikaaliin.

Myös tämä maalaissalaatti on poimittu kirjasta, lisäsin joukkoon puoli punttia parsaa, joka pyöri jääkaapin vihanneslokerossa ja suositellun kastikkeen sijaan sekoitin pikaisen sinappivinegretin. Jonna toteaa kirjassa, että maalais-etuliite antaa oikeuden odottaa laatua ja käsityöläisyyttä. Paista siis krutongit hyvästä leivästä ja kokoa salaatti kunnon raaka-aineista. Salaatin juju on marinoitu punasipuli – sitä kannattaa valmistaa vähän suurempi erä. Tein tuplasatsin ja käytin sitä myös fetasalaatissa ja nostelin lohileipien päälle.

vinkkiRapein pekoni paistuu maltillisella lämmöllä. Nosta ensimmäinen erä pekonia kylmälle pannulla, säädä liesi keskilämmölle ja paista pekonisiivut molemmilta puolilta. Kun rasva sulaa hitaasti pekonista, jäljelle jää rapea pekoni, joka ei ole kuiva. Nosta pekonit pannulta talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen rasva valuu pois. Jos kaikki siivut eivät sovi pannulle, seuraavat voit nostaa lämpimälle pannulle. Paista nekin keskilämmöllä.

 

Maalaissalaatti

kahdelle

75 g pekonia
noin 50 g vahvaa, kovaa juustoa (esim. gruyère tai appenzeller)
2 kananmunaa
kourallinen pinaattia
1 kerä salaattia
1/2 punttia vihreää parsaa
kruntonkeja
pikkelöityä punasipulia

Krutongit

1 paksu siivu maalaisleipää
2 rkl öljyä
1 valkosipulin kynsi

Pikkelöity punasipuli

1 punasipuli
1/4 dl väkiviinaetikkaa
3/4 dl vettä
1/2 dl sokeria
1/4 tl suolaa
1 tl sinapinsiemeniä

Nopea sinappivinegretti

1 osa valkoviinietikkaa (1/4 dl)
3 osaa oliiviöljyä (3/4 dl)
1 pieni valkosipulin kynsi
vajaa 1 tl dijonsinappia
noin 1/2 tl sokeria
suolaa
mustapippuria

1. Laita ensin punasipuli pikkelöitymään. Viipaloi punasipuli ohuiksi siivuiksi ja nosta siivut kulhoon. Laita kaikki liemen ainekset kattilaan, kiehauta ja sekoita kunnes sokeri on liuennut. Kaada liemi punasipulin päälle, jätä jäähtymään ja maustumaan.

2. Sekoita kastike: Yhdistä keskenään kaikki muut ainekset paitsi öljy ja sekoita, kunnes sokeri on liuennut. Kaada öljy joukkoon ohuena nauhana koko ajan sekoittaen

3. Keitä kananmunat pehmeiksi. Laita kananmunat kylmään veteen, kuumenna vesi kiehuvaksi, keitä kevyesti poreilevassa vedessä noin 6-6,5 minuuttia. Kaada vesi pois, odota hetki, että kosteus kuivuu kananmunan pinnalta ja upota munat kylmään veteen.

4. Valmista krutongit: Leikkaa leipä kuutioiksi. Kuori ja halkaise valkosipuli. Kuumenna öljy pannulla, lisää valkosipulinkynnen puolikkaat ja leipäkuutiot. Paista keskilämmöllä kullanruskeiksi. Kaada lautaselle odottamaan.

5. Kuori parsa ja leikkaa se kahteen osaan. Kuumenna suolalla maustettu vesi kiehuvaksi ja keitä varsia kolme minuuttia, lisää kattilaan nuput ja keitä vielä kaksi minuuttia. Kaada vesi pois ja nosta parsa odottamaan.

6. Paista pekoni rapeaksi (ks. vinkki yllä).

7. Kokoa salaatti. Revi salaatti rouheiksi paloiksi, sekoita joukkoon pinaatti. Höylää juustosta reiluja palasia ja halkaise kananmunat. Leikkaa pekonisiivut halutessasi muutamaan osaan. Levitä salaatti ja pinaatti laakealle lautaselle ja kokoa muut ainekset salaattipedin päälle. Halutessasi voit sekoittaa kastikkeen salaatin joukkoon tai tarjota sen erikseen. Kastike ei mene kokonaan, mutta se säilyy hyvin jääkaapissa.

Raakalaiset – banaanipannukakut

Kypsät, ruskeiksi pilkuttuneet banaanit kelpuutan vain leivontaan tai pannukakkuihin. Niihin kypsän banaanin makeus antaa mukavasti lisämakua, muuten vannon raakalaisten nimeen. Sunnuntaiaamun banaanipannukakut eivät juurikaan muistuta hypetettyä proteiinitankkausserkkuaan. Nämä ovat nimittäin oikeasti hyviä, eivätkä maistu vain kananmunalta.

Banaanipannukakut
Kiukuttelen tasaisesti hedelmäosastolla syöntikypsinä myytävistä mangoista, jotka ovat kunnolla kypsiä vasta sen jälkeen, kun ne ovat seisseet viikon kypsymässä kotona huoneenlämmössä. Kivikovista avokadoista ja kiiveistä, jotka pitäisi ostaa reippaasti ennen kuin aikoo ne syödä. Yhteen hedelmään moitteeni ei kuitenkaan ulotu: Banaanit haluan ennen kuin niissä pienintäkään viitettä ruskeista pilkuista.

Raakoina, sanovat mustien pilkkujen ystävät. Pelkkää tärkkelystä, he jatkavat pientä ylenkatsetta äänessään. Olen kuitenkin huomannut, etten ole yksin. Työpaikan hedelmäkulhosta katoavat aina ensimmäisinä ne täydelliset yksilöt, joissa on vielä hiukan vihreää päissä, mutta ei ainoatakaan ruskeaa pilkkua. Me maanhiljaiset emme vain pidä ääntä itsestämme, vaan syömme raa’oiksi haukutut herkkumme kaikessa hiljaisuudessa. Ennen kuin niihin ilmaantuu täydellisen makunautinnon pilaavaa ylimääräistä makeutta.

Hedelmän kypsyessä tärkkelys muuttuu sokeriksi, mikä tekee banaanista makean. Kypsän banaanin makeus on omiaan leivonnassa. Silloin harvoin kun meillä banaanit ehtivät kypsyä omaan makuuni ylikypsiksi, hyödynnän ne esimerkiksi pannukakuissa.

Kuohkeat amerikkalaiset pannukakut ovat klassikko, banaanilla tai ilman. Taikinan pitää olla lettutaikinaa paksumpaa ja pannukakut tarvitsevat myös aika tukevasti leivinjauhetta tuekseen pysyäkseen kuohkeina. Rinnalle vähän mustikoita ja vaahterasiirappia – tai täydellisen koukuttavaa vaahterasiirappivoita.

Banaanipannukakut

noin 10 pannukakkua

1 (luomu)kananmuna
1 kypsä banaani
1 1/4 dl maitoa
40 g voita (+paistamiseen)
2 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
ripaus vaniljajauhetta
ripaus suolaa
vajaa 1 rkl (ruoko)sokeria

Lisäksi vaikkapa marjoja ja vaahterasiirappia, tomusokeria  tai vaahterasiirappivoita

1. Sulata voi.

2. Muussaa banaani hienoksi haarukalla. Riko muna kulhoon ja vatkaa joukkoon banaani. Lisää maito ja kaikki muut aineet voita lukuunottamatta. Lisää lopuksi sulatettu voi.

3. Kuumenna uuni 100 asteeseen.

4. Anna taikinan turvota sen aikaa, kun uuni lämpiää.

5. Paista pannukakut keskilämmöllä paistinpannussa muutaman pannukakun erissä: Sulata voinokare paistinpannulla, nostele pannulle pari lusikallista taikinaa per pannukakku ja paista, kunnes pinnalle alkaa muodostua kuplia. Se on merkki siitä, että pannukakku alkaa kypsyä, käännä ja paista toinen puoli kullanruskeaksi. Jos pannukakku tummuu liikaa, ennenkuin se kypsyy keskeltä, laske lieden lämpötilaa.

6. Nosta valmiit pannukakut uuniin, jotta ne pysyvät lämpiminä. Tarjoa mahdollisimman nopeasti paistamisen jälkeen vaikkapa mustikoiden ja tomusokerin tai vaahterasiirapin kera.