Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Alkuruoat

Suupaloja – täytetyt jalapenot

Suupaloja on keittokirja sinulle, joka rakastat askartelua, mutta et halua täyttää omia (etkä sukulaisten) kaappeja huovutetuilla hirvityksillä. Nämä askartelusession tulokset syödään pois kuleksimasta. Eivät jää riesaksi jälkipolville, eikä tarvitse konmarittaa.

suupaloja taytetyt-jalapenot

Tuskin koskaan on jännittänyt yhtä paljon avata keittokirjaa kuin Suupaloja-kirjan julkkareissa alkuvuodesta. Oikoluin nimittäin kaikki kirjan reseptin siinä vaiheessa, kun ohjeet olivat vielä pelkkiä word-liuskoja. Nyt kauhistutti kurkata kansien sisään – mitä jos ensimmäisenä bongaan kirjoitusvirheen. Kirja olisi kuitenkin voinut olla niitä täynnä, enkä niitä todennäköisesti olisi huomannut. Niin houkutteleva ja kaunis se on. Tiesin toki, että hyvää on tulossa. Oikoluin pitkän syksyn ja alkutalven kekseliästä reseptiikkaa vesi kielellä.

Hyvä kirja vaatii kuitenkin muutakin kuin toimivan reseptiikan. Parhaat ovat enemmän kuin osiensa summia: Reseptit, tekstit, kuvat ja taitto. Kymmenen maanosan tai maan pikkuruokia yksiin kansiin koonnut kirja on hyvän ystäväni, Kokit & potit -bloggaaja Hannelen ja valokuvaaja Johanna Myllymäen luomus. Ystävyksiä hekin. Onnistunut taitto on puolestaan Päivi Häikiön käsialaa. Lopputuloksena on yksi vuoden houkuttelevimmista keittokirjoista, tunnelmallinen kirja, jota selailee ilokseen myös kauneuden nälkään.

Monet Suupaloja-kirjan resepteistä vaativat hiukan näpertelyä. Jopa tässä elämäntilanteessa, kun kädet ovat olleet hiukan vähissä, olen ehtinyt kokata kirjasta jo useamman reseptin. Minusta ei ole nykertämään juustokakkuja mansikoihin, mutta kirjasta löytyy onneksi paljon ideoita myös tällaiselle laiskemmalle ja ronskimmalle kokille. Kirja ei nimittäin olisi Hannelen kirja ilman raikkaita drinkkejä ja maukkaita tahnoja. Jo niillä tekee makumatkan kaikille mantereille ruokapöydän ääressä.

Kuvan jalapeno poppersit nyhräsi kokoon mies. Lopputulema on vähän venäläistä rulettia ilman kuolemaa: Sattuuko omalle kohdalle se liian tulinen, joka kirvoittaa vedet silmiin ja sytyttää suun tuleen. Näitä kannattaa siis tehdä vain vieraille, jotka arvostavat tiukkaa potkua. Kokeilimme täytettyjä jalapenoja kirjan ohjeen mukaisesti sekä ilmakuivatulla kinkulla että pekonilla. Minusta grilli tai paistaminen ei tee ilmakuivatun kinkun maulle hyvää. Pekoni paistuu kauniimmaksi, maukkaammaksi ja rapeammaksi. Itse suosin sitä.

Täytetyt jalapenot

noin 3-4 jalapenoa / ruokailija pieneksi alkupalaksi tai osaksi pikkusyötävien pöytää
maustamatonta tuorejuustoa (muutamalla ruokalusikallisella pääsee jo pitkälle)
mustapippuria
suolaa
pekonia (yhdestä viipaleesta riittää kolmeen jalapenoon)

1. Jalapenot voi valmistaa uunissa tai grillissä. Jos valmistat ne uunissa, kuumenna uuni 200 asteeseen.

2. Leikkaa jokaisesta jalapenosta ohut siivu pois pitkittäin.

3. Mausta tuorejuusto suolalla ja mustapippurilla.

4. Täytä jalapenot tuorejuustolla.

5. Leikkaa pekoni viistosti kolmeen osaan pitkittäissuunnassa. Kietaise palanen jokaisen jalapenon ympärille.

6. Grillaa keskilämmöllä tai paista uunissa, kunnes pekoni ruskistuu sopivaksi (noin 5-10 minuuttia).

Neljän raaka-aineen luksusta – grillattua parsaa

Neljä raaka-ainetta: Parsaa, pekonia, kananmunia ja voita. Ripaus suolaa. Olkoonkin, että parhaaseen parsakauteen on vielä matkaa, parsa ei vaadi paljon kylkeensä.
grillattua parsaa (1 of 1)
Yritän pitkittää parsakauden alkua siihen saakka, että satoa alkaa tulla pohjoisesta Keski-Euroopasta. Parsa tuppaa olemaan toki herkkähipiäistä lajiketta eli mitä tuoreempana sen saa, sitä paremmalta se maistuu. Ennenkaikkea pitkitän kauden alkua kuitenkin siitä syystä, että jos se aloittaa jo maaliskuussa, ehtii koko lajiin kyllästyä, ennenkuin lähisato edes kypsyy.

Pääsiäiseen parsa kuitenkin kuuluu, joten otin yhden espanjalaisen nipun kokoisen sivuaskeleen vakaista päätöksistä. Eikä nippu ollut ollenkaan hullumpi: Ohuita, napakoita, nuoria parsoja, joissa puumaista osaa oli vain pieni pätkä. Se on aina hyvä merkki.

Parsa ei paljon kylkeensä kaipaa, mutta yhdistin siihen annokseen parsan klassiset kaverit: Pekonin, kananmunan ja voin. Ihan pienellä kikalla tästä tulee tavallistakin parempaa: Ruskistamalla voi. Ruskistettuun voihin tulee hieno pähkinäinen maku. Annokseen parsa on grillattu grillipannulla, yhtä hyvin sen voi halutessaan keittää. Jätä se napakaksi. Parsa on nimittäin kuin pasta: Parhaimmillaan, kun siinä on vähän vastusta hampaille.

Grillattua parsaa pekonilla, kananmunalla ja ruskistetulla voilla

kahdelle

1/2 punttia vihreää parsaa
3 siivua pekonia
1 kovaksi keitetty kananmuna
noin 20 g voita
suolaa
öljyä paistamiseen

1. Keitä kananmuna (8 minuuttia, jos laitat munan kiehuvaan veteen). Ei haittaa, vaikka muna ei olisi aivan kova, mieluummin hiukan pehmeä kuin kuiva.

2. Kuori parsat ja taita niistä puumainen osa juuresta pois. Kun taivutat parsaa varovasti juuresta, se katkeaa itsestään siitä kohtaa, missä puumainen osa päättyy. Laita parsat kylmään veteen odottamaan.

3. Paista pekoni rapeaksi, nosta talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen rasva valuu pois. Silppua pekoni muruiksi ja hienonna kananmuna krouveiksi paloiksi.

4. Ruskista voi: Laita voi kattilaan ja anna sen sulaa, sekoittele välillä, jotta voi ruskistuu tasaiseksi. Ruskista kunnes voi on kauniin kullanruskeaa ja siitä tulee pähkinäinen tuoksu. Tunnistat oikean hetken siitä, että voi ikäänkuin hiljenee. Alkuvaiheessa se kuohuu, kun kaikki hera on ruskistunut, voi lopettaa kuohumisen. Ota se pois levyltä heti silloin.

5. Kuivaa parsat talouspaperilla. Sivele grillipannu öljyllä ja kuumenna se. Paista parsoja pannulla, kunnes ne ovat kypsiä, mutta edelleen napakoita eli niissä on vielä purutuntumaa. Parsojen paksuudesta riippuen kypsyminen kestää noin 5-10 minuuttia.

6. Levitä parsat lautaselle, rouhi päälle hiukan suolaa. Levitä parsojen päälle hienonnettu kananmuna ja pekonimuru, valele päälle ruskistettua voita.

Höyryävä kulhollinen pakkaspäiviin – Pelmenit

Pelmenit ovat näpertelyä vaativaa ruokaa. Niitä kannattaa tehdä hiukan suurempi annos kerralla, ne sietävät nimittäin hyvin pakastamista. Pakastimesta noukittuna ne muuttuvat maukaaksi arjen pikaruoaksi. Höyryävä kulhollinen pakastimesta pöytään alle kymmenessä minuutissa

pelmenit

Laskin juuri passistani melkein kymmenen viisumia Venäjälle viimeisen kolmen vuoden aikana. Olen ottanut kymmenien vuosien välinpitämättömyyden takaisin korkojen kera – lähinnä työmatkailemalla Pietariin. Minkäänlaista otetta en kaupungista kuitenkaan ole saanut, niin pintapuoliseksi silmäys auton takapenkiltä jää. Olen kuullut, että Pietariin joko rakastuu tai sitä inhoaa. Me emme ole vielä tunneväleissä.

Ihan liian harvoin saan myöskään perinteistä venäläistä ruokaa. Jos vietän kaupungissa yön yritän saada lämmittävän kulhollisen pelmeneitä tai borssikeittoa. Kun Nevalta tuulee oikein raa’asti, on helppo ymmärtää venäläisten (miesten) mieltymys yhdistää soppakulhoon tujaus vodkaa.

Pelmenit ovat venäläinen versio pastanyyteistä – sukua kiinalaisille dumplingeille, puolalaisille pirogeille ja italialaisille ravioleille. Idea on kaikissa sama, pastataikinan sisään kääritään herkullinen täyte. Pelmenien tapauksessa täyte on suolainen, usein lihaa. Johtunee niiden alkuperäisestä tehtävästä tuoreiden raaka-aineiden säilöjänä Siperian pitkää ja hyytävää talvea varten. Tuore liha pyöritettiin taikinan sisään ja pakastettiin. Se oli aikaa ennen valintamyymälöitä.

Pelmenit on helppo pakastaa myös kotona. Valmista siis iso annos, pakasta osa ja pelasta arki keittämällä kattilallinen suoraan pakastimesta. Pelmenejä ei tarvitse sulattaa ennen keittämistä, mutta keittoaikaa kannattaa pidentää hiukan.

pelmenit1

pelmenit1-2

Valmistan pelmenit mieluiten pastajauhoista, taikinasta tulee helposti käsiteltävä. Tyypillisesti pelmeneissä käytetään nesteenä kananmunaa ja vettä. Olen poiminut Mama Gastro -blogista jogurtin käyttämisen nesteenä veden sijaan. Molemmat toimivat hyvin, jogurtti tekee taikinasta mukavan pehmeää. Jos käytät mieluummin vettä, sopiva suhde on hiukan eri kuin alla olevassa reseptissä.

pelmenit1-3

pelmenit1-4

Reseptissä on täytettä reilunlaisesti. Jos pääset ostamaan jauhelihan palvelutiskiltä, noin 300 grammaa on riittävästi. Oheisen ohjeen täytteestä riittää lähes puolitoistakertaiseen annokseen – riippuen tietenkin minkä kokoisia ja kuinka täysiä pelmenejä teet. Liian ahne ei kannata täytteen kanssa olla, jotta pelmenin saa suljettua tiiviisti.

Pelmenit kypsennetään useimmiten lihaliemessä. Kypsiin pelmeneihin voi myös paistaa rapean paistopinnan. Venäjällä annokseen valutetaan usein hiukan voita ja rinnalla tarjotaan reilu nokare smetanaa. Satsaa hyvää lihaliemeen, kun aineksia on vähän, niillä on todella väliä. Pelmeneihin ei muutoin montaa euroa saa kulumaan, joten voit hyvällä omatunnolla pistää muutaman euron enemmän hyvään lihaliemeen. Makuero on niiden eurojen arvoinen.

Pelmenit

reilu 40 kpl

Taikina

5 dl vehnäjauhoja (mielellään pastajauhoja)
1 tl suolaa
2 kananmunaa
noin 1 1/2 dl turkkilaista jogurttia

Täyte

400 g sika-nautajauhelihaa
1 iso sipuli
3-4 valkosipulin kynttä
noin 1 tl suolaa
reilusti mustapippuria myllystä
noin 1-2 tl kuivaa meiramia (tai timjamia)
öljyä sipulin kuullottamiseen

lisäksi hyvää lihalientä keittämiseen, smetanaa ja persiljaa tarjoiluun

1. Valmista ensin taikina. Laita kulhoon lähes kaikki vehnäjauhot (jätä noin 1/2 dl sivuun), sekoita jauhojen joukkoon suola, lisää kananmunat ja aluksi noin 1 dl jogurttia. Vaivaa taikinaksi. Jos taikina on kuivaa, lisää jogurttia tarpeen mukaan. Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi taikinaksi. Laita loput jauhot työpöydälle, nosta taikinapallo niiden päälle ja vaivaa työpöydän päällä loput jauhot taikinaan. Vaivaa taikinaa työpöydällä, kunnes se on kimmoisa pallo.

2. Kääri taikinapallo tuorekelmuun ja nosta se jääkaappiin lepäämään noin puoleksi tunniksi.

3. Taikinan levätessä valmista täyte. Silppua sipuli ja valkosipuli hienoksi silpuksi. Kuumenna paistinpannu ja lisää siihen öljyä ja sipulisilppu. Kuullota matalalla lämmöllä rauhassa reilu viisi minuuttia. Kuullottaminen makeuttaa ja pehmentää sipulin ja antaa siten hyvää makua täytteeseen. Lisää silputtu valkosipuli ja kuullota vielä muutama minuutti. Nosta sivuun ja anna jäähtyä.

4. Sekoita kaikki täytteen ainekset tasaiseksi massaksi. Paista pieni pala jauhelihamassaa paistinpannulla ja maista mausteet. Koska täytteessä on possua, sitä ei voi maistaa raakana. Lisää mausteita tarvittaessa.

5. Kauli taikina muutamassa erässä jauhotetulla työpöydällä ohueksi levyksi. Paina taikinalevystä esimerkiksi juomalasilla pyöreitä kiekkoja. Nosta kunkin kiekon keskelle noin teelusikallinen täytettä, kostuta puolet kiekon reunasta vedellä, taita taikinareunan toinen reuna kostutetun reunan päälle ja painele reuna kiinni tiiviisti. Käännä vielä kulmat keskelle (ks. kuva) ja kiinnitä ne yhteen vedellä.

6. Kuumenna lihaliemi kiehuvaksi ja keitä pelmejä noin 7-8 minuuttia kiehuvassa liemessä.

7. Tarjoa lihaliemessä smetanan ja persiljan kanssa. Kypsät pelmenit voi myös paistaa, jolloin niihin tulee maukas, rapea paistopinta.

HUOM. Pelmenit kestävät oikein hyvin pakastamista. Laita ne pakastimeen ensin tasaisen alustan päällä siten, että ne ovat irti toisistaan. Kun ne ovat jäätyneet, siirrä ne pakastepusseihin. Kun jäädytät ne ensin irrallaan, pelmenit eivät tartu toisiinsa pakastimessa.