Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kategorian arkisto: Aasialainen

Kohti Koreaa – korealaista kanaa

Korealainen gochujang-chilitahna antaa broilerille mukavasti potkua. Sen omaperäinen maku on yhdistelmä makeutta ja tulisuutta.

Korealaista kanaa suolaa ja hunajaa-2

Korealaisesta ruoasta on intoiltu jo hetki, mutta minun kaapeissani ei ole ollut juurikaan tarveaineita sen valmistamiseen, eikä kimchiruukku pöhise nurkassa. Hakaniemen reissulla korjasin tilannetta gochujang-maustekastikkeen verran, poimin reseptin Koreasta innostuneen Nannan Kaikki äitini reseptit -blogista ja laitoin kanan tulille.

Olen valmistanut kerran korealaista kanaa, joka valmistetaan uppopaistamalla. Tällä kertaa valmistin Nannan ohjeella grillissä. Ohje on muuten suoraan Nannan kädenjälkeä, mutta valelin broilerit kastikkeella jo grillaamisen loppuvaiheessa.

Ensimmäisessä vaiheessa liha pyöritetään maissitärkkelyksessä ja nostetaan jääkaappiin peittämättä. Jauho kuivuu kiinni nahkaan ja tekee siitä rapeamman. Grillissä lopputulema ei ole kuitenkaan yhtä rapsakka kuin uppopaistamalla. Jos sinulla ei ole aikaa antaa kanan levätä rauhassa jääkaapissa, jätä maissitärkkelys laittamatta ja mausta kana vain suolalla. Olen tehnyt pikaista versiota pariin otteeseen ja muutaman kerran pitkän kaavan mukaan. Kumpikin on ihanaa. Taikasana on gochujang.

Toki voit käyttää myös jotain muuta aasialaista chilikastiketta esim. srirachaa, mutta kannattaa maistella tulisuutta. Gochujangissa on sille tyypillinen maku  – vähän makeaan taittava lämpö, joten ihan samanlaista lopputuloksesta ei tule muilla kastikkeilla.

Korealaista kanaa

kahdelle

5-6 broilerin paistileikettä (luomua tai maalaiskananpoikaa)
2 rkl maissitärkkelystä
1/2 tl suolaa

Kastike

2 rkl gochujang-kastiketta
1 rkl soijakastiketta
1 rkl seesamöljyä
1 rkl riisiviinietikkaa
1 rkl hunajaa
2 rkl raastettua inkivääriä
2 valkosipulin kynttä

lisäksi seesaminsiemeniä (ja kevätsipulia)

1. Sekoita maissitärkkelys ja suola ja pyörittele kananpalat jauhoseoksessa. Nosta peittämättä jääkaappiin 2-8 tunniksi.

2. Silppua valkosipuli ja raasta inkivääri. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset.

3. Kuumenna grilli ja grillaa broileriin hyvä pinta ja nosta lihat sen jälkeen yläritilälle kypsymään noin puoleksi tunniksi.

4. Noin 5-10 minuuttia ennen kuin otat broilerin pois, sivele se kaikkialta chilikastikkeella. Voit ottaa vielä pinnan nostamalla lihan hetkeksi alatasolle.

5. Sipaise grillistä ottamisen jälkeen vielä halutessasi hiukan kastiketta lihan pintaan, jotta sesaminsiemenet tarttuvat paremmin. Ripottele pinnalle paahdettuja sesaminsiemeniä ja halutessasi kevätsipulia.

*****

Gochujang, a staple in Korean kitchen, has a distinctive spicy flavour – an addictive combination of hot and sweet. 

Toukotöissä – masalamunakas

Ei ehdi kauppaan, ei lieden ääreen ja blogi on vähän hunningolla. Miten tässä edes töihin ehtii ja ikkunatkin pitäisi muka pestä. Koko ajan himottaisi upottaa lapio maahan. Ne ovat nuo toukotyöt, ne ovat vallanneet mielen ja vapaa-ajan. Vihannesosaston parsaröykkiöt saavat nyt odotella. Meillä ei syödä nyt juuri mitään munakasta vaativampaa. 

Masalamunakas

Jos ei sada, pyllistelen puutarhassa. Jos sataa, pyörin verkossa tai kirjapinon ääressä tutkimassa, millaisen kasvupaikan pioni tarvitsee ja yritän mittailla, löytyykö pihastamme yhtään riittävän paahteista kulmaa. Tuijotan opetusvideoita perennapenkin perustamisesta – kohta olisi kuusi metriä sellaista työn alla. Listaan optimistista listaa, mitä kaikkea istutuslaatikoihini on tulossa. Haaveilen penkillisestä syötäviä kukkia ja aion testata parsaperunaa, jonka mukuloita löysin.

Nykyään sentään ymmärrän lukea pussintaustat oikeasta istutusajasta. Karhunlaukan istuttaminen jää syksyyn, mutta metsämansikat päätyivät jo aurinkoiselle kasvupaikalle, jonka olen niille raivannut. Liikaa ei niiden takia kannata nähdä vaivaa, kokeneemmat opastivat. Liian muhevassa mullassa ne innostuvat vain kasvattamaan lehtiä. Aurinkoinen kasvupaikka, kivikkoistutus niukalla ja kuivahkolla mullalla on otollisin, jos haluaa satoa. Ja sitähän minä haluan.

Eilen kaivoimme ja kannoimme lankomiehen kanssa 350 kiloa betonilaattaa pihalta pois. Sen jälkeen kuorin vielä pinnan tulevan kasvimaan kohdalta, kärräsin  sellaiset 15 kottikärryllistä multaa ja kasveja pois ja olin valtaosan ajasta suunnattoman onnellinen. Seurasin mustarastasta, jolle oli pidot päällä, kun mullasta nousi matoja kuin raadosta kärpäsiä. Kannoin ja kärräsin kymmenen tuntia. Jokaiseen lihakseen koskee, mutta kasvimaa on taas ison askeleen lähempänä.

Kaiken tämän viherkuumeen keskellä liesi on viilentynyt, pino uusia kiinnostavia keittokirjoja odottaa lukijaansa ja kotityöt ovat hoitamatta – myös ne ikkunat ovat pesemättä. Olen mennyt keväästä vähintään yhtä sekaisin kun pihan katajassa soidinmenojaan pitävät rastaat. Ja voi pojat, voin kertoa, että ne ovat sekaisin. Juttelijat ovat taas löytäneet ikkunamme taakse.

Toukotöiden lomassa ei munakasta kummempaa ehdi nyt paistella. Kuumalla pannulla nopeasti vai maltillisella lämmöllä hellästi? Jälkimmäisen muistan aikoinaan oppineeni kotitaloustunnilla, mutta nykyään olen siirtynyt Henri Alenin oppien innostamana minuutin munakkaiden koulukuntaan. Kuuma pannu, puuhaarukalla munakasmassa liikkeeseen ja kuohkea munakas on pöydässä alle minuutissa.

Masalamunakas, yksi taannoisen Delhin matkan ruokalöydöistä, on intialainen mausteisempi versio klassisesta munakkaasta. Jos länsimainen versio saa mausteekseen lähinnä suolaa ja ripauksen valkopippuria, Intian niemimaalla vedetään huomattavasti tuhdimmalla maustevalikoimalla: Garam masalaa, vihreää chiliä, kurkumaa, inkivääriä ja tuoretta korianteria. Intiassa ja useissa ohjeissa munakkaan rakenne on aika littana ja se paistetaan molemmin puolin. Teen tämän silti kuin mehevän ja kostean ranskalaisen omeletin, vaikka maustankin sen masalamunakkaan tavoin.

Munakasta voi tuunailla makunsa mukaan, usein joukkoon on pilkottu mm. paprikaa. Pidän kuitenkin masalamunakkaasta melko yksinkertaisena, mausteiden lisäksi tomaattia ja kevätsipulia. Mausteistakaan en sekoita kaikkea mahdollista pannulle ja pidän määrät paljon monia ohjeita maltillisempana. Muna on herkkä raaka-aine, minusta sen makua ei saa kokonaan peittää. Maukkaana mutta yksinkertaisena sain sen useampana aamuna hotellin kokilta ja sellaisena sen paistoin taas toukotöiden keskellä. Pää pionihuuruissa ja kynnenaluset mullassa.

Masalamunakas

reilu annos yhdelle

3 kananmunaa
1/4 dl kermaa tai maitoa
1/4 tl kurkumaa
1/4 tl garam masalaa
ripaus valkopippuria
1-2 kevätsipulia
1 pieni vihreä chili
1/2 kypsä tomaatti
suolaa
tuoretta korianteria
öljyä paistamiseen

1. Kuutioi tomaatti, silppua kevätsipuli ja chili.

2. Kaada kerma kulhoon, sekoita mausteet kerman joukkoon. Lisää munat ja vatkaa kevyesti, että niiden rakenne rikkoontuu.

3. Lorauta pannulle öljyä ja kuumenna se todella kuumaksi. Kaada munaseos pannulle, heitä päälle chilit ja kevätsipuli. Liikuttele pannua ja sekoita samalla munakasmassaa puuhaarukalla, jossa on välit piikkien välissä. Se kuohkeuttaa munakkaan. Kun munakkaaseen alkaa tulla reikiä, lopeta sekoittaminen.

4. Kun munakas on hyytynyt, mutta edelleen kostea, nosta munakkaan päälle tomaatit, taita kahtia, liu’uta lautaselle ja ripottele vielä lopuksi tuoretta korianteria.

****

My urge to garden has pushed my life to the side. My head filled with planning, planting and peonies can not handle the issues out of that scope. I am caught up in the frenzy of weeding or preparing beds, no time for cooking or other interests. A minute that it takes to prepare a light and fluffy omelette it is about the maximum amount of time I am willing to spend by a stove. 

The best omelette is prepared by heating the pan burning hot and stirring the eggs while frying until they are almost settled, which should not take more than 50 seconds. 

Masala omelette is an Indian take on the traditional dish. It is seasoned with spices like garam masala,  chili, turmeric, fresh coriander and ginger to please the local palate. 

Ammattilaisen silmin

Maailma näyttää kovin erilaiselta ammattilaisen silmin. Aasialaiset possunposkeni pääsivät ammattilaisten käsittelyyn ja minä seuraamaan sitä vierestä.

LUUMU070315_0010

Kuva Nico Bäckström, stailaus Teresa Välimäki

Osallistuin Sunsweetin ja Ifolorin luumureseptikisaan ja Teresa Välimäki valitsi reseptini parhaaksi pääruokasarjassa. Kunniakirjan ripustan lapsuuden urheilumitalien viereen (tilaa kyllä riittää). Parasta voittamisessa (siis sen voittamisen ohella – vanha kilparatsu) oli kuitenkin se, että pääsin näkemään reseptini ammattilaisten silmin.

Teresa oli kokannut posket ohjeeni mukaan. Omat poskeni punastuivat, kun hän kehui liemen intensiivistä makua. Jouluun vivahtavien mausteiden vuoksi annos voisi kuulema sopia heidän joulupöytäänsä uunijuuresten kanssa. Resepti toimi lähes sellaisenaan, hän kannusti lisäämään liemeen hiukan happoa, minkä vuoksi ohjeessa on nyt alkuperäistä enemmän valkoviiniä. Maistoin pikkupalan poskea ja edelleen on pakko olla tyytyväinen tuhdin mausteiseen lopputulokseen.

Teresa stailasi annoksen ja sen jälkeen se päätyi paljon hänen kanssaan työskentelevän Nico Backströmin kuvattavaksi. Nicon kädenjälkeä ovat myös mm. suuresti ihailemani Murun keittokirjan kuvat. Annos stailattiin minimalistiseksi ja kuvasta rakennettiin tumma. Jos olet joskus erehtynyt luulemaan, että ammattilaisten salaisuus on kuvankäsittely, olet väärässä. Jo raakakuvat olivat huikeita. Siinä missä valo hallitsee useimpia amatöörikuvaajia, ammattilainen hallitsee valoa.

Oma suosikkini Nicon kuvista on alla. Täydellinen kombositio, jossa ruokailuvälineet ohjaavat katseen annokseen. Valo leikkii ruoassa ja korostaa annoksen muotoja. Yksinkertainen kuva, joka ei kaipaa mitään ylimääräistä stailausta. Ruoka riittää. Sellaisia ovat minusta ruokakuvat parhaimmillaan.

LUUMU070315_0011

Kuva Nico Bäckström, stailaus Teresa Välimäki

Tulevaisuuden tavoite omiin kuviini – enemmän kauniita annoksia, vähemmän lautaspinoja pelastamaan mitä pelastettavissa on. Vähemmän on enemmän. Valoa en varmaan opi nopeasti hallitsemaan, mutta olisi hienoa oppia hyödyntämään sitä aiempaa paremmin. Minä ja pahvinpalaseni, jatkamme yhteistyötä täydellisen ruokakuvan toivossa.

En laita omia kuviani tähän vertailukohdaksi – rikkoisivat vain täydellisen harmonian. Ne, samoin kuin resepti, löytyvät täältä.

*****

My recipe, styled by a food stylist and seen through a lens of a professional photographer. A whole different story. 

******

Kisan järjestivät Ifolor ja Sunsweet.