Tietoa mainostajalle ›

Kategorian arkisto: Aamiainen

Parempaa huomenta Suomesta – ja Suomelle

Yhteistyössä Suomalaisen Työn Liitto
Maa- ja metsätalousministeriön tekemän tutkimuksen mukaan yli 80 % suomalaisista pitää maatalouden omavaraisuutta tärkeänä ja se näkyy myös ostoskoreissamme. Onneksi. Suomalaisen tuotteen valinta on nimittäin työllistämisteko. Suomalaisen Työn Liiton mukaan 10 euroa lisää kuukaudessa kotimaisiin tuotteisiin jokaiselta meistä tarkoittaisi 10 000 vuosityöpaikkaa.

hyvää-huomenta-suomesta

Päivittäistavarakaupassa arvostamme lähellä tuotettua. Suomen liittyminen EU:hun toi parikymmentä vuotta sitten reippaasti tuontituotteita hyllyihin – esimerkiksi hypermarketien valikoima on noin viisinkertaistunut. Myydyimmät tuotteet ovat silti pääasiassa kotimaisia. Suomalaisen ruoan arvostus on pakottanut  myös Lidlin kasvattamaan paikallisen ruoan osuutta merkittävästi alkuvuosista, mutta edelleen se häviää kirkkaasti kahdelle kotimaiselle kauppaketjulle. Sekä K-kaupoissa että S-ryhmässä Suomessa valmistettujen tuotteiden osuus on 80 prosenttia myynnistä.

Suomalainen tuotemerkki ei kuitenkaan takaa kotimaista, Suomessa valmistettua tuotetta. Yhä useammin esimerkiksi suomalaisena mainostetun pekonin pakkauksessa lukee  ”Valmistetaan suomalaisesta lihasta Ruotsissa”. Jos haluaa olla varma kotimaisuudesta, pieni printti kannattaa lukea tarkasti.

Pyrin poimimaan ostoskoriini mahdollisuuksien mukaan tuotteita, jotka valmistetaan tai kasvatetaan Suomessa kotimaisten yritysten toimesta. Kapitalisti minussa nimittäin toivoo paitsi työpaikkojen myös voittorahojen valuvan suomalaisiin taskuihin ja päätyvän muun muassa investointeihin. Papukaijamerkkejä valintaprosessissa saa myös panostuksista tuotekehitykseen. Se on yrityksen panostus kilpailukykyyn. Sellaisia tarvitsemme, jos haluamme suomalaisten yritysten olevan kilpailukykyisiä pitkällä tähtäimellä ja pärjäävän maailmalla.

Valion juustola Joensuussa on valaiseva käytännön esimerkki siitä, mitä kotimainen tuotanto tarkoittaa suomalaiselle yhteiskunnalle ja kuluttajalle. Se työllistää suoraan 160 työntekijää ja tarjoaa välillisesti työtä noin 2800 suomalaiselle. Juustolan taloudellinen vaikutus Pohjois-Karjalassa on noin 100 miljoonaa euroa. Maitokin tulee läheltä: J0ensuussa juusto valmistetaan maidosta, joka on matkannut keskimäärin alle 80 kilometriä.  Ja ne voitot: ne päätyvät suomalaisten taskuihin. Valion omistavat osuuskuntien kautta maitotilojen isännät ja emännät. Kun yrityksen työllistävän vaikutuksen skaalaa koko Valion tasolle, puhutaan välillisesti noin 25 000 työpaikasta. Kaikki Valio-tuotemerkin alla myytävät tuotteet valmistetaan nimittäin Suomessa kotimaisesta maidosta. Maitohyllyllä on helppo jättää sinivalkoinen jalanjälki.

Viime aikojen puhutuimmista uutuuksista elintarvikealalla ovat vastanneet start upit. Nyhtökauraa ja härkäpapuvalmistetta proteiininnälkään. Isojen yhtiöiden kategoriassa ilahduttava valopilkku on Valio, jonka tutkimus ja tuotekehitys tekee vakuuttavaa jälkeä minkä tahansa yrityksen mittarilla. Innovaatiotuutista on tuupattu markkinoille pelkästään viime vuosina mm. Gefilus-tuotteet, laktoosittomat tuotteet, pohjaanpalamaton Kiehu-maito, maidon luontaisia suoloja hyödyntävä maitosuola ValSa ja uusimpana tulokkaana lihan sijaan proteiinin lähteenä käytettävä maitopohjainen Mifu-ruokarae. Suomalainen maito on taipunut moneen sen ansiosta, että maitotilalliset ovat ymmärtäneet vaalia tutkimusta ja tuotekehitystä vuositasolla noin 30 miljoonalla eurolla.

Maitosuola ValSan julkistuksen yhteydessä Valio arvioi sen oleva niin merkittävä keksintö, että sellaisia tehdään yrityksessä kerran-pari vuosikymmenessä. Se osuu suoraan ruokavalion kipupisteeseen, jota pidetään merkittävimpänä terveitä elinvuosia vähentävänä tekijänä maailmassa. Pahis on suola ja ennenkaikkea suolan sisältämä natrium, jota saamme aivan liikaa.

Suola on myös meidän perheessämme pian aiempaa ajankohtaisempi asia – tai lähinnä suolattomuus. Eilen kirppumme maistoi ensimmäisen lusikallinen kiinteää ruokaa. Perunaa. Suolatonta tietenkin. Helppoa tässä vaiheessa, kun lapsi ei vielä syö kanssamme samasta padasta. Kun siirrymme yhteisen aterian ääreen, vaatii se merkittävästi kevyempää kättä suolapurkilla. Sekin on tehtävissä, mutta sen sijaan piilosuolan välttäminen on jo huomattavasti vaikeampaa. Me, kuten suurin osa suomalaisista, saamme suuren osan suolasta leipomotuotteista, joiden suolapitoisuuteen ei voi itse vaikuttaa. Eikä suolaton leipä maistu yhtään millekään.

Tämän dilemman kimpussa Valio on maitosuolallaan.  Kun maidosta valmistetaan juustoa, jää jäljelle hera, joka käytännössä koostuu heraproteiinista ja maidon luontaisista kivennäisaineista – eli suoloista. Kun Valiolla ymmärrettiin erottaa kivennäisaineet herasta, syntyi maitosuola. Se antaa ruokaan suolaisen maun, mutta siinä on yksi merkittävä ero ruokasuolaan nähden: Natriumin sijaan maku tulee etupäässä kaliumista. Natriumia maitosuolassa on 80 % ruokasuolaa vähemmän.

juustoleipä

ValSaa on valutettu toistaiseksi tuotteisiin juustosämpylän verran: Oivariiniin, Polar 15 vähäsuolainen -juustoon ja Fazerin Oululainen Reilu -sämpylään ja samalla saatu niiden suolamäärä noin puoleen aiemmasta. Nimenomaan valutettu, maitosuola lisätään nimittäin ruokaan nestemäisessä muodossa. Olomuodon takia se ei ainakaan tässä vaiheessa valloita suolahyllyjä marketeissa, mutta sen avulla olisi mahdollista vähentää merkittävästi natriumin määrää suolan mausta tinkimättä mm. valmisruoassa ja leipomotuotteissa. Juuri niissä tuotteissa, joiden suolapitoisuuteen emme itse juurikaan voi vaikuttaa, mutta joita suomalaisissa ruokapöydissä kulutetaan paljon.

Kokosin suomalaisesta koivusta käsin Suomessa valmistetulle tarjottimelle aamiaisen verran parempaa huomenta Suomesta. Seinäjoelta, Lapinlahdelta, Närpiöstä, Helsingistä, Lahdesta, Nurmeksesta, Kesälahdelta, Vaasasta, Laitilasta.  Valion kreikkalaista jogurttia, Fazerin mysliä, tuoreen lähileipomossa leivotun leivän päälle ValSa-maitosuolalla maustettua Oivariinia ja Polar-juustoa. Kotimaisia luomukananmunia, kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Aiempaa vähemmän suolaa, eikä yhtään lisättyä sokeria. Kotimaisin voimin. Parempaa huomista Suomesta – ja Suomelle.  

yhteistyo

Postaus on toteutettu yhteistyössä Suomalaisen Työn Liiton kanssa.
Lisää liiton #suosittelesuomalaista -kampanjasta voit lukea kampanjan verkkosivuilta tai Facebookista.

Hitaisiin tai nopeisiin aamuihin – Kuningatarpuuro

Arkiaamujen nopea pelastus, viikonlopun luksusta. Puuron ja jogurtin yhdistävästä kuningatarpuurosta on moneksi. Puuron rakastaja kiittää puurotrendiä, jossa aamuliisteristä on tullut trendiherkku. Trendeistä muutoin viis, mutta hyvää puuroa saa nyt sekä kotona että vieraissa. Pitkään haudutettua kaurapuuroa, yön yli vetäytynyttä raikasta tuorepuuroa. Puurosta on moneksi.

Kuningatarpuuro

Edes vuosien jälkeen rikos ei ole niin vanhentunut, että tunnustaisin julkisesti, mitä aika usein teimme sisareni kanssa äidin valmiiksi termariin keittämälle aamupuurolle. Oranssi termospullo odotti pöydällä arkiaamuisin ennen kouluun lähtöä. Nyt osaisin arvostaa sitä ihan toisella tavalla.

Viikonloppuisin mies pistää usein puurokattilan tulille, mutta arkiaamuina puuro jää aika vähälle. Jogurttivispipuuro on täydellinen ratkaisu: Keitä vispipuuro aiemmin ja vatkaa se kuohkeaksi. Aamulla tarvitsee vain sekoittaa muutama lusikallinen turkkilaista jogurttia joukkoon. Halutessaan ruokaisuutta voi lisätä marjoilla ja pähkinöillä. Jogurtin ansiosta puurossa on sopivasti proteiinia ja se pitää nälkää paremmin kuin veteen keitetty serkkunsa.

Puuro ei juuri reseptiä kaipaa, eikä ohjeen määriä kannattaa tuijottaa liian orjallisesti. Voit käyttää juuri niitä marjoja, joita pakastimesta löytyy. Kovakuoriset marjat kannattaa soseuttaa sauvasekoittimella, mutta mustikat ja vadelmat soseutuvat kivutta sähkövatkaimella.

Kuningatarpuuro

kolmelle-neljälle

5 dl vettä
1-1 1/2 dl (täysjyvä)mannaa
noin 2 rkl sokeria riippuen marjojen happamuudesta
noin 3 dl pakastemustikoita  (ja -vadelmia) tai muita marjoja esim. mustaherukoita
pari  reilua ruokalusikallista turkkilaista jogurttia / annos

halutessasi lisäksi marjoja, pähkinöitä tai siemeniä

1. Kiehauta vesi (ja sokeri). Vispaa joukkoon mannasuurimot. Laske lämpötilaa ja hauduta kypsäksi paketin ohjeen mukaan (kypsymisaika vaihtelee suurimoittain). Lisään useimmiten sokerin vasta marjojen kanssa, jolloin sen määrää on helpompi säätää.

2. Nosta jäähtymään. Vatkaa jäähtynyt puuro sähkövatkaimella kuohkeaksi. Lisää joukkoon sokeri (jollet lisännyt sitä jo keitinveteen) ja marjat. Vatkaa tasaiseksi.

3. Annostele puuro lautasille ja sekoita jokaisen annoksen joukkoon pari ruokalusikallista turkkilaista jogurttia. Ripottele pinnalle halutessasi marjoja, pähkinöitä tai siemeniä.

Koko skaala käytössä – Rosmariini-juustomuffinssit

Kesän mittaan on odotettavissa koko skaala tunteita, kun paneudun taas puutarhanhoitoon. Ehkä myös niitä ilon hetkiä, olen oppinut lähestymään kesän urakkaa nöyrästi – mitään ei voi pitää itsestäänselvänä. Virittäydyin tunnelmaan istuttamalla pari ruukullista kaupan yrttejä sisälle – valoa on jo riittämiin nirsoimpienkin tarpeisiin.

Rosmariini-juustomuffinssit

Keväällä tulee haukattua hiukan liian iso pala, istutettua liian monta lajiketta ja turhan tiuhaan – että edes joku lähtee. Kasvukauden aikana ehdin kyllästyä veden kantamiseen tiluksille ja harventamiseen – siinä ohessa saan muutamankin lajin riutumaan. Olen oppinut, että kevään alkuinnostuksen jälkeen laiskuus alkaa nostaa päätään. Se on luonteeni laki, jota vastaan on turha pullikoida – siksi minun kannattaa unohtaa hellää hoivaa kaipaavat latva-artisokat ja iloita porkkanoista, jotka kasvavat lähes itsestään. Valita lajikkeita, joiden pussin kyljessä luvataan helpoutta. Tomaattilajikkeita, jotka eivät kaipaa jatkuvaa varkaiden poistoa.

Matkaan mahtuu turhautumista, pettymyksiä – kanien syömiä metsämansikantaimia ja mätiä perunoita sadekesän jäljiltä. Onneksi aina jostain kulmasta puutarhaa nousee myös satoa. Nokkoset kasvavat pyytämättä, niillä pääsee alkuun. Sitten alkavat ilahduttaa yrtit. Kesän aikana käytän niitä holtittomasti, melkein kaiken muun paitsi korianterin olen saanut kukoistamaan niin, että satoa riittää saksittavaksi naapurillekin. Armeliaita kasvatettavia minulle ja muille huolettomansorttisille hyötyviljelijöille. Istuta ja unohda.

En ole esikasvattaja. Yleensä kadun sitä istutusvaiheessa, kun mieli tekisi kokeilla tomatilloja, shisoa ja muita lajikkeita, joita kaupasta ei saa. Niitä ei yleensä saa valmiina taiminakaan. Kaikki se kouliminen ja karaiseminen on kuitenkin sitkeämpiä ihmisiä varten. Tässä vaiheessa vuotta tosiviljelijät ovat jo virittäneet potit ja maitopurkit, idättävät ja esikasvattavat. Minä tyydyn ostamaan kaupasta isoimman rosmariinin ja timjamin, istutan ne kukkaruukkuihin sisälle ja alan korjata satoa. Kevään ensimmäinen ilon hetki.

Koko talven rosmariini tuppaa olemaan niin hävyttömissä hinnoissa, että vaikka yleensä tuhlaan hiukan huolettomasti tuoreisiin yrtteihin, kuuden euron rosmariiniin en taivu. Siksi pääsiäisen aikaan ruukkuun istutettu rosmariini ilahduttaa sitäkin enemmän. Yksi lempiyrteistäni on taas vakituinen vieras keittiössämme. Tällä kertaa saksin muutaman oksan juustoisiin muffinsseihin, joita tarjosin tomaattikeiton kaverina. Valitse muffinsseihin mahdollisimman vahva juusto esim. Västerbottensost antaa hyvin makua.

Rosmariini-juustomuffinssit

noin 8-10 muffinssia

5 dl vehnäjauhoja
2 1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa 
2 oksaa tuoretta rosmariinia (tai reilusti tuoretta timjamia)
3 kananmunaa
1/2 dl öljyä
2 dl turkkilaista jogurttia
150 g vahvaa juustoa raasteena (esim. Västerbottensost)

1. Voitele muffinssipellin kolot ja kuumenna uuni 200 asteeseen.

2. Hakkaa rosmariini silpuksi. Sekoita kulhossa vehnäjauho, leivinjauhe, suola ja rosmariini.

3. Lisää nopeasti sekoittaen joukkoon kananmuna, öljy, turkkilainen jogurtti ja raastettu juusto. Älä vaivaa taikinaa, ettei siihen turhaan synny sitkoa, sekoita vain kaikki ainekset tasaiseksi taikinaksi. Juuston suolaisuus vaikuttaa aika tavalla lopputuloksen suolaisuuteen, kannattaa maistaa taikinasta suola ja lisätä tarvittaessa. Ohjeen annos on aika maltillinen suolan suhteen.

4. Nostele taikina lusikalla muffinssipellin koloihin. Se turpoaa uunissa noin puolitoistakertaiseksi eli voit täyttää kolot melkein täyteen, jos haluat korkeita, isoja muffinsseja.

5. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 20-25 minuuttia tai kunnes muffinssit ovat kullanruskeita ja kypsiä.