Salaatin tekijät tärkeimmät ohjenuorat: Käytä aina kauden parasta antia, äläkä turhia vetistele. Hyvän salaatin anatomia ja Nizzansalaatti, kulhollinen uutta satoa.
Hyvän salaatin anatomia on aika yksinkertainen:
Huomioi sesonki. Vaikka kalpea naama huutaa kevättalvesta vitamiineja, kannattaa pitkälle kevääseen salaatit rakentaa vaikkapa paahdetuista juureksista ja viljatuotteista. Mauttomia talvitomaatteja on turha pilkkoa lautaselle, makua on minimaalisesti. Juuri nyt on puolestaan paras aika vihersalaateille ja tomaatitkin ovat pian herkullisimmillaan.
Ruokaa, ei pupunruokaa. Salaatti ilman kastiketta on turhake ja nälkää pitämään tarvitaan myös proteiinia, siihen ei pelkästä heinästä ole. Lihaa, kalaa, linssejä, papuja, juustoa, kananmunia. Rajana on oikeastaan vain mielikuvitus ja salaatin saa sovitettua sopivaksi oikeastaan kaikkiin ruokavalioihin.
Kastike, viimeinen silaus ja välttämättömyys. Oliiviöljyllä pärjää pitkälle, useimmiten käytän myös sitruksia. Juuressalaatteihin kastikkeen voi laittaa hyvissä ajoin maustamaan ainesosia, mutta vihersalaatteihin kastike kannattaa lisätä vasta juuri ennen tarjoilua, jotta salaatti pysyy rapeana. Liika on liika kastikkeessakin. Teen mieluusti hiukan tiukanmakuisia kastikkeita, joita riittää pikkutilkka antamaan makua salaattiin.
Anna hampaille töitä. Purutuntuma ja tekstuurit: Pähkinöitä, siemeniä, krutonkeja ja napakoita kasviksia. Vastapainoksi pehmeiksi keitettyjä kananmunia, avokadoa, fetaa tai muuta juustoa. Hyvässä salaatissa on vastusta myös hampaille.
Muutamaa sääntöä vahvistavaa poikkeusta lukuunottamatta jätän salaateissa kaiken aika reilunkokoiseksi. Revin salaatin lehdet – niille ei veistä näytetä – ja paloittelen muutkin ainesosat reiluiksi paloiksi. Salaatin rakenne on parempi ja maut pääsevät paremmin esille. Salaatti ei myöskään turhaan vetisty, kun ainesosista irtoaa vähemmän nestettä.
Silmänruoka on puoli ruokaa (tai ainakin neljäsosa). Kun kokoat salaatin syvän kulhon sijaan laakealle alustalle, saat salaatin ainesosat kauniisti esille. Kaikkien ainesten sekoittamisen sijaan voit asetella ainekset myös sektoreihin tai koota salaatit valmiiksi lautasille. Laakean astian etuna on myös se, etteivät alimmat ainekset vety kulhon pohjalla.
Älä turhia vetistele. Vähänkään multainen salaatti pitää pestä, mutta myös kuivata. Salaattilinko tai pyyhe ovat siihen parhaita välineitä. Vetinen salaatti menettää kaiken rapeutensa. Samasta syystä poistan muista paitsi avomaankurkuista siemenet ja suosin tomaateista kirsikkatomaatteja.
Hyödynnä koko vihreä linja. Vuonankaali, vesikrassi, pinaatti, tammenlehväsalaatti, romaine. Omat suosikkini ovat salaattiosaston tummanvihreästä päästä. Jos tuppaat jymähtämään yhteen salaattilaatuun, käy välillä vieraissa.
Hiukan nuupahtaneelle salaattikerälle voi antaa shokkihoitoa upottamalla sen jääkylmään veteen. Se saa kylmässä kylvyssä rapeutensa takaisin. Muista kuivata salaatin lehdet huolellisesti.
Suosikkisalaattini? Mahdoton sanoa. Kun kaikki kasvimaan antimet ovat tuoreimmillaan, lautasellani kuitenkin vihertää. Mitä pidemmälle syksyä mennään, sitä useammin salaattiainekset saavat paahdetta pintaansa uunista ja kasvisten tilalle tulevat juurekset.
Nyt on paras aika vuodesta koota lautaselle tuoreita makuja, höyryttää kasvikset kevyesti ja maustaa ne mahdollisimman hellävaraisesti. Lähes kaikki maasta nostettava alkaa olla parhaassa sesongissaan. Nizzansalaatti on maukas kulhollinen satokauden antimia: Suomalaisia papuja, avomaankurkkua, syvänpunaisia tomaatteja, kesäsipuleita. Kotoisen satokauden version teen vaihtamalla tonnikalat ja anjovikset kotimaiseen kalaan ja jättämällä oliivit pois. Kylkeen hapokas vinegretti,
Satokauden Nizzansalaatti
kahdelle
noin 250-300 g kalaa (esimerkiksi savusiikaa, ahvenia tai kuhaa)
4 pienehköä perunaa
2 kananmunaa
100 g vihreitä papuja
1 avomaankurkku
noin 10 kirsikkatomaattia
1 kesä(puna)sipuli
1/2 ruukkua tummanvihreälehtistä salaattia
muutama oksa tuoretta tilliä
(kourallinen mustia oliiveja)
Sinappivinegretti
4 rkl oliiviöljyä
1 rkl valkoviinietikkaa
1 rkl sitruunamehua
1/2 tl dijonsinappia
1/2 pienestä valkosipulin kynnestä
ripaus suolaa
ripaus sokeria
mustapippuria
1. Kypsennä kala, jos et käytä valmiiksi savustettua kalaa. Savusta, grillaa tai paista mielesi mukaan.
2. Valmista vinegretti: Kuori ja raasta tai pilko valkosipulin kynsi mahdollisimman hienoksi. Mittaa kaikki ainekset lasiin tai pieneen kulhoon ja vatkaa haarukalla tasaiseksi kastikkeeksi. Maista ja tasapainota maku haluamaksesi. Kastike on aika hapokas, koska pidän sellaisesta Nizzan salaatissa – maltillisesti vahvaa kastiketta, jotta myös ainesten omat maut pääsevät esiin.
3. Pese perunat ja keitä ne kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Uudet perunat laitetaan kiehuvaan veteen.
4. Keitä kananmunat löysähköiksi. Laita ne kylmään veteen ja keitä vielä 6 minuuttia sen jälkeen, kun vesi on alkanut kiehua. Säikäytä munat eli kaada vesi pois, odotan hetki, että kuorelta haihtuu kosteus ja laita munat sen jälkeen kylmään veteen.
5. Kypsennä vihreät pavut. Leikkaa niistä päät pois ja keitä ne suolalla maustetussa vedessä napakoiksi (noin 5-7 minuuttia).
6. Halkaise kirsikkatomaatit, kuori avomaankurkku ja leikkaa se reiluiksi paloiksi. Siivuta kesäsipuli ohuiksi siivuiksi.
7. Huuhtele ja kuivaa huolellisesti salaatinlehdet, revi ne reiluiksi paloiksi.
8. Kokoa salaatti suoraan lautasille tai laakeaan kulhoon.
9. Valuta hiukan vinegrettia salaattiin ja nosta loppu kastikkeesta pöytään.
Related Posts
Paahdettu porkkana-avokadosalaatti
Veden varassa – porkkana-avokado-mozzarellasalaatti ja naattipesto
Talvista vegeä – Feta-bulgursalaatti paahdetuista kasviksista ja fetasta
Ihmisen parasta aikaa – Vihreä tilli-fetasalaatti
Papua hauikseen – marokkolainen porkkana-kikhernesalaatti
Kyllä sillä nälkä lähtee – Maalaissalaatti
Totta! Salaatti ilman hyvää kastiketta on turhake!
Nyt täälläkin nautiskellaan kaikenlaisista salaateista, vielä kun salaattikin maistuu salaatilta 🙂 herkullinen tämä sinun salaattisi, laitan korvan taakse myös sinappikastikkeen.
Nimenomaan. Pilasin vuosiksi suhteeni salaattiin syömällä jäävuorisalaattia ilman kastiketta. En heti keksi mitään kauheampaa salaattia 🙂
Mä keksin kyllä pahemman salaatin: kiinankaalin. Kuulun siihen sukupolveen joka joutui syömään koulussa ja kotona läpeensä kiinankaalia. Ihanaa miten paljon valikoimaa nykyään on! Ja kasvimaalla ihan paras löytö: sekasalaattipussi. Omalta maalta saa rapeaa, pehmeää, kirpeää salaattia samasta rivistä. Olen vuosia yrittänyt kylvää useampaan otteeseen eri salaatteja pitkin kesää, eikä semmoinen johdonmukaisuus mulle sovi :). Taidankin tehdä tätä salaattia huomenna, tarpeita on just sopivasti!
Kiinankaali yhdistettynä purkkiananakseen. Siihen sukupolveen minä kuulun 🙂
Tuollainen sekasalaattipussi olisi ihan löytö. Tänä vuonna viljelyni on ollut heikoissa kantimissa, mutta olen iloinnut suunnattomasti vesikrassista. Se ei ole yleensä menestynyt kovin hyvin, mutta tänä vuonna pukkaa tulemaan.
Hyviä salaattivinkkejä! Kastike on kyllä aivan ehdoton, muuten kyseessä on vain pilkottuja aineksia, eikä niitä sido mikään. Mä tein viime viikolla pariin otteeseen “kaikki mitä kaapista löytyy” -salaattia ja lopputulos oli kyllä hyvä. Erityisesti tykästyin yllättäen porkkanaan, jota en ole yleensä laittanut salaattiin, mutta se toikin kivaa mehukkuutta ja makeutta, ainakin näin kesäaikaan.
Talviporkkanat usein paahdan salaattiin – välillä kesäporkkanatkin, mutta toimivat myös raakana. Monissa suosikkisalaateissani on porkkanaa. Blogista löytyy esimerkiksi ihan järjettömän koukuttava porkkana-avokadosalaatti. Kuulostaa oudolta, mutta on yksi kaikkien aikojen lempisalaattejani.
Kiva postaus! Taidanpa jakaa tän mun blogin Facebook-sivullekin!
Salaattilinko on yksi niistä keittiövälineistä, joista en luopuisi mistään hinnasta!
Kiitos jakamisesta!
Salaattilinko on meilläkin ahkerassa käytössä. Äiti oli vielä onnistunut löytämään minulle sellaisen pienehkön mallin, niin se ei vie ihan kohtuuttomasti tilaakaan. Yleensä ne tahtovat olla valtavia sammioita.
Ruokaisissa salaateissa kalalla harvoin menee vikaan. Kylmäsavulohi tai ihan lämminsavukin yhdistettynä raikkauteen toimii aina!
Eri tekstuurit on mulle maun jälkeen tärkein juttu!
Kala ei kyllä koskaan petä. Minullekin tekstuurit ovat korkealla listalla ja kasvisten on oltava kunnolla napakoita. Salaatti on parasta, kun siinä on vähän hampaille hommia.
Onpa oivia salaatti”sääntöjä”. Toimin aikalailla samoilla linjoilla itsekin 🙂
Nizzansalaattia olen himoinnut jo vuosikaudet, mutta jättänyt tekemättä tonnikalan eettisten syitten takia (toki saahan sitäkin nykyään sellasena hyvän omantunnon versiona). En edes ole tullut ajatelleeksi, että voisin tehdä nizzansalaattia ahvenilla. Niitä löytyy meiltä pakkasesta ihan aina, joten tämä idea on kyllä kultaa!
Lisäksi innostuin tuosta valkosipulista vinegretessä! Olisiko se se ranskalaisten vinegrettejen salaisuus, jota en kuollaksenikaan ole vielä ratkonnut, vaikka yritys on kyllä ollut kova 🙂
Ahvenista se on ihanaa. Tai ihan mistä tahansa vaaleasta kalasta.
Niin toivon, että rikoit nyt koodin 🙂 Kerro minullekin, miten kävi. Sen kanssa pitää olla vain todella maltillinen, ettei se lyö kaikkien makujen yli.