Auringosta ei voi olla iloitsematta, mutta samaan aikaan kevätaurinko on mitä julmin. Syksyn hämärä kietoo hämyiseen oloon, joka peittää pienet pölypallerot ja kutsuu kääriytymään villaan. Kevätaurinko leikkii kodin pölypalleroilla, joita en muutama viikko sitten edes huomannut, paljastaa armottomasti likaiset ikkunat. Peilistä tuijottaa harmaa talvinaama. Kohta on kuoriuduttava villakerroksista ja katsottava totuutta silmiin. Yhtäkkiä tulee pakottava tarve alkaa syödä salaattia.
Tänä vuonna salaattihammasta alkoi kolottaa tavallista aikaisemmin. Ehkä lähes keväisen helmikuun takia. Vihannekset eivät ole vielä kesän veroisia, mutta paahtaminen pelastaa talvivihannesten maun. Paahtamisen innossa paahdoin myös parmankinkun. Söin muutama viikko sitten erinomaisen salaatin ravintola Sinnessä, jossa paahteessa olivat käyneet sekä tomaatit että ilmakuivattu kinkku. Sinnen salaatti ja jääkaapin vihanneslaatikon sisältö innostivat tekemään salaatin, johon paahdoin vihanneslaatikon jämät. Paahtaminen on hyvää hävikinehkäisyä, koska vähän nuukahtaneetkin vihannekset saavat uuden elämän.
Kastikkeeksi surautin ruohosipuli-kaprismajoneesin, mutta kevyempään versioon toimii hyvin myös basilikaöljy. Kastikkeesta tulee iso annos, mutta pienemmän tekeminen on hiukan haastavaa kananmunan takia. Välillä otan kananmunasta vaan puolikkaan ja teen annoksen sen mukaan. Kahdelle kastiketta on muuten ihan liikaa, puolikkaastakin riittää useammaksi päiväksi.
Parmankinkkusalaatti paahdetuilla kasviksilla
kahdelle
erilaisia vihersalaatteja
noin 12 kirsikkatomaattia
noin 10-12 pientä nuppua parsakaalia
1/2 avokado
4-6 siivua parmankinkkua
parmesania
oliiviöljyä
suolaa
1. Kuumenna uuni 175 asteeseen. Leikkaa parsakaali pieniksi nupuiksi, levitä kukinnot uunivuokaan, pyörittele joukkoon oliiviöljyä ja ripauta suolaa. Paista parikymmentä minuuttia.
2. Kuumenna (valurauta)pannu ja paahda tomaatteja kuumalla pannulla sen aikaa, että ne saavat hiukan ruskeita pilkkuja, mutta eivät vielä ala pehmentyä.
3. Paahda parmankinkku rapeaksi, malta paistaa riittävän pitkään, ettei kinkku jää löysäksi. Nosta talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen rasva valuu pois. Poistan myös rasvaraidan, mutta se on makuasia. Revi kinkku reiluiksi lastuiksi.
4. Pilko avokado juuri ennen kuin kokoat salaatit.
5. Revi pohjalle reilusti vihreää salaattia, nostele joukkoon kirsikkatomaatit, avokado ja parsakaalin nuput. Sekoita kevyesti ja valuta vähän kastiketta päälle ohuena nauhana.
6. Asettele päälle parmankinkkulastat ja vedä juustohöylällä reiluja lastuja parmesania.
Ruohosipuli-kaprismajoneesi
1 kananmuna
2 tl dijonsinappia
1 tl kapriksia
2 rkl ruohosipulia silputtuna
2 -2 1/2 dl rypsiöljyä
1 pieni valkosipulin kynsi
noin 2 rkl sitruunamehua
noin 1/2 rkl valkoviinietikkaa
suolaa
mustapippuria
1. Valmista kastike: Laita korkeaan kulhoon kananmunan, sinappi, kaprikset, valkosipuli pieneksi silputtuna ja ruohosipuli silputtuna. Aja tasaiseksi sauvasekoittimella. Lisää öljy ohuena nauhana ja vatkaa kunnes aineksista on muodostunut majoneesimainen rakenne. Lisää sitruunamehu, viinietikka, suola ja mustapippuri. Surauta tasaiseksi, maista ja lisää tarvittaessa happoja. Jos haluat kastikkeesta juoksevampaa, ohenna sitä kylmällä vedellä lusikallinen kerrallaan.
******
The spring sun will reveal what has been hiding in the dark of the winter and under layers of wool. That lady into mirror, a grayish face screaming for vitamins and sun – real me is somewhere on the lurk. Even a small peak into a mirror makes you crave greens.
Veggies are not in their prime at the moment, but roasting bumps up flavor in them. So when tossing a winter salad I went all the way, ultimately roasting even a parma ham on the side of broccoli and tomatoes.
Meillä kaupan valmiit salaatinkastikkeet happanevat jääkaappiin, eikä itse tule juuri oliiviöljy-sitruuna-hunaja -kastiketta kummempaa tehtyä. Salaatit siis hotkaistaan melko pelkistettyinä. Taidan ottaa tälle keväälle tavoitteeksi harjoitella salaatinkastikkeiden tekoa. Tästä olisi hyvä aloittaa 🙂
Ihan sama tilanne meilläkin pääosin. Kaupan kastikkeita ei taida olla yhtään kaapissa, enimmäkseen se on öljyä, sitruuna, sinappia, etikkaa ja ripaus sokeria purkkiin ja tehokas ravistus -metodi meilläkin. Vähän voisi laajentaa repertuuria…
Ihanan näköinen salaatti ja kastike! Paahtaminenkin on oiva keino saada makua alkukevään tai lopputalven (miten sen nyt haluaa ajatella) vihanneksiin.
Totta puhut – pölypallot ja likaiset ikkunat ovat kevään tulon niitä ikäviä puolia. Aina se jotenkin vähän niinkuin iskee päin pläsiä. Onneksi tänään on vähän pilvisempää 😉
Tänään ei paljon pölyä näy, on sen verran pimeää. Ihan kuin kaikki olisi kietoutunut usvaan.
Mutta kyllä se taas huomenna tupsahtaa se pölykin esille – samalla kuin aurinkokin.
Paahdettu parmankinkku on minun herkkua! Että minä rakastan sitä nahkean rapeaa rakennetta!
Ja nimenomaan rapeaa. Minulla kesti kauan, ennenkuin tajusin, miten kauan sitä pitää paistaa, ettei se ole pelkästään nahkeaa. Maltti on valttia tässä(kin) asiassa.