Tietoa mainostajalle ›

Blog

Valoa kohti – mustaherukkatuorepuuro

mustaherukkatuorepuuro-suolaajahunajaa

Olen hokenut koko pitkän ja pimeän joulu- ja tammikuun muualta Suomeen muuttaneille kollegoilleni: Uskokaa pois, se helpottaa heti, kun alkaa helmikuu. Ja sieltä se taaskin tuli. Valo. Yhtäkkiä havahtuu siihen, että aamulla ei ole enää pilkkosenpimeää. Työpäivän päätteeksi ei taivalla sysipimeässä.

Kaikista talvikuukausista rakkain. Helmikuu. Parhaimmillaan aurinkoisia pakkaspäiviä. Tänä vuonna ennätyksellisen keväinen. Joka vuosi se tuntuu ensimmäiseltä merkkipaalulta kohti kevättä. Se on niin lyhytkin, että ennenkuin huomaakaan on maaliskuu. Kevätkuukausista ensimmäinen. Taas se tuli vähän varkain.

Aika alkaa tyhjentää pakastinta. Ennen kuin huomaammekaan pyllistelemme taas pusikossa ja esittelemme saalista sosiaalisessa mediassa. Kesä on oven takana. Se tarkoittaa sitä, että ihan luokattomassa kunnossa oleva pihamme paljastuu kinoksesta. Myös ne mustaherukkapensaat, jotka kehtasivat viime vuonna olla tuottamatta marjan marjaa.

Kotiliedestä alunperin poimimani idea herukkaisesta tuorepuurosta oli mustaherukan ystävälle vastustamaton. Resepti on vähän muokkautunut aamu toisensa perään. Happaman ystävänä en kaipaa kulhoon makeutusta ollenkaan, ripaus sokeria tai loraus hunajaa voi  kuitenkin tehdä happamasta aamiaisesta monelle houkuttelevamman. Tuorepuuron voi tehdä etukäteen jo edellisenä iltana turpoamaan, mutta puolikin tuntia riittää.

Mustaherukkatuorepuuro

yhdelle

5 mantelia
1 rkl pellavansiemeniä
2 rkl vehnänleseitä
1/2 dl kaurahiutaleita
1 1/2 dl pakastemustaherukoita
1 1/2 dl luonnonjogurttia
(hunajaa)

1. Rouhi mantelit, survo sulatetut mustaherukat.

2. Sekoita kaikki ainekset.

3. Anna turvota yön yli tai vähintään puoli tuntia.

******

Through dark and long December and January I have kept promising to all my expat colleagues, that everything will be so much better in February. No more walking through the darkness. 

Minute by minute the days get longer, a summer gets closer with every passing day and so gets the moment of truth, facing the facts melting snow will reveal.  My neglected garden and blackcurrant bushes stubborn enough not to produce a single strig of fruits last summer.

10 kommenttia “Valoa kohti – mustaherukkatuorepuuro

  1. Tuorepuurot on huippuja, taatusti tämäkin!

    Valon määrän lisääntymisen näkee joka päivä. Kohta päivä on jo yhtä pitkä kuin yö.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 01.03.2015 at 10:07 sanoi:

      Olen niin puurohullu, että minulle käy ihan kaikki puurot. Tuorepuuro on oivaa vaihtelua ja on mukavaa, kun voi käyttää nesteenä mm. jogurttia tai tuorepuristettua omenamehua.

      Joka vuosi se vähän yllättää, kuinka nopeasti se sitten lopulta tulee, vaikka erityisesti marraskuussa pimeys vyöryy päälle.

  2. Herukoita meillä löytyykin sopivasti pakkasesta, jota sanojesi mukaan pitäisi nyt alkaa tyhjentämään 🙂
    Minäkään en herukan kylkeen makeutusta kaipaa, mutta avopuoliso lorauttaa mielellään joukkoon vähän vaahterasiirappia.
    Tämän viikonlopun aamiaiset on jo syöty, mutta tämä vaikuttaakkin sellaiselta kätevältä vaihtoehdolta kiireisiin arkiaamuihin – laitankin yöksi hommat turpomaan huomisaamua varten.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 01.03.2015 at 12:28 sanoi:

      Tämä toimii ihan loistavasti arkiaamuisin, koska sen voi laittaa turpoamaan edellisenä iltana ja aamulla keskittyä vain syömään.
      Jotenkin olen arvannut, että ollaan molemmat vähän happamaan taipuvaisia 🙂

  3. Mä en oo koskaan vielä kokeillut tuorepuuroa, ajattele! On kyllä tarkoitus.. Mustaherukka on lähellä mun sydäntä (ja meidän pensaat notkuu), että tästä olis hyvä aloittaa.

    Enkä oo kokeillu raakakakkujakaan… mamis!

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 02.03.2015 at 22:16 sanoi:

      En minäkään ole koskaan tehnyt raakakakkua, enkä ole ihan varma, tulenko koskaan tekeneeksikään…
      Vannomatta paras, mutta minun vähäiset leivontani ovat olleet ihan sitä perinteistä lajia.

  4. Samoissa tunnelmissa ollaan tosiaan oltu! 🙂 Pitäisikin tehdä useammin tuorepuuroa….

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 02.03.2015 at 22:18 sanoi:

      Minulla se menee vähän kausittain. Tätä olen tehnyt nyt vähän aikaa, vielä en ole päässyt kyllästymään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Post Navigation