Järkevä määrä lasagnea. Vastaus pienessä taloudessa asuvan ihmisen toiveisiin on leipävuoka.
Kahden hengen taloudessa lasagne on harvinaista ruokaa. Sitä tuppaa tulemaan niin massiivinen satsi kerralla, että puolessa välissä alkaa tympiä. Kolmantena päivänä alkaa tökkiä mikä tahansa ruoka, eikä lasagne varsinaisesti ole niitä ruokia, jotka pakastamalla paranevat.
Kulinaarimurulasta bongasin idean tehdä lasagne leipävuokaan. Testausten jäljiltä olen todennut, että normaaliin kahden litran leipävuokaan (kuvan vuoka on pienempi) sopii noin 2/3 keskimääräisen lasagnevuoan annoksesta. Edelleen siinä riittää reilusti syötävää kahdelle pariksi-kolmeksi päiväksi, mutta se on juuri sen verran pienempi, ettei viimeisiä haarukallisia tarvitse syödä hampaat irvessä.
Vaihteluna perinteiseen bolognesekastikkeella täytettyyn lasagneen (katso kelpo lasagneresepti) tein karitsa-punajuurilasagnea, jonka valkokastike on maustettu vuohenjuustolla. Edes 200 grammaa vuohenjuustoa ei tee kastikkeesta mitenkään vahvan vuohenjuustoista. Vuohenjuustoa voi vielä viipaloida halutessaan lasagnen kerrosten väliin. Itse raastoin sinne reippaasti parmesania.
Karitsa-punajuurilasagne vuohenjuustokastikkeella
1 leipävuoallinen (2 litran vuoka)
neljälle-kuudelle
noin 1/2 pkt lasagnelevyjä
1 annos karitsa-punajuurikastiketta (ks. alla)
1 annos vuohenjuustokastiketta (ks. alla)
pala parmesania tai muuta juustoa pinnalle ja väliin (tai pala parmesania ja vuohenjuustoa)
1 pallo buffalomozzarellaa
1. Valmista karitsa-punajuurikastike.
2. Kun kastike on hautunut puolisen tuntia, ala valmistaa vuohenjuustokastiketta.
3. Kuumenna uuni 175 asteeseen.
4. Kokoa lasagne: Laita pohjalle ensin karitsa-punajuurikastiketta, nosta päälle lasagnelevy. Jatka karitsalla, kaada päälle vuohenjuustokastiketta ja raasta parmesania tai viipaloi ohuelti vuohenjuustoa. Laita päälle kerros pastalevyjä, lihakastiketta, juustokastiketta ja juustoa. Jätä osa juustokastikkeesta viimeisen pastakerroksen peittämiseen. Laita lopuksi kerros lasagnelevyjä ja ohuelti juustokastiketta. Revi pinnalle buffalomozzarella ja raasta reilusti parmesania.
5. Paista lasagnea uunissa noin 45 minuuttia (jos käytät artesanilasagnelevyjä noin tunti). Jos pinta alkaa saada liian paljon väriä, peitä vuoka esimerkiksi leivinpaperilla.
6. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.
Karitsa-punajuurikastike
2 sipulia
1 porkkana
6 kynttä valkosipulia
rypsiöljyä
400 g karitsan jauhelihaa
400 g punajuuria
reilu loraus punaviiniä
2-3 dl lihalientä
reilusti kuivattua (tai tuoretta) rosmariinia
reilusti kuivattua (tai tuoretta) timjamia
suolaa
mustapippuria
1. Kuori ja kuutioi punajuuret ja porkkana pieniksi kuutioiksi. Silppua sipuli ja valkosipuli.
2. Kuumenna reilu loraus öljyä pannulla, lisää sipuli, kuullota hetki. Lisää valkosipuli ja porkkana. Kuullota noin viitisen minuuttia.
3. Lisää pannulle karitsan jauheliha. Ruskista kevyesti.
4. Lisää punajuurikuutiot. Paista muutama minuutti.
5. Lorauta pannulle punaviiniä, nosta lämpötilaa ja anna kiehua hetki.
6. Lisää lihalientä (ensin vähän) ja kuivatut yrtit. Alenna lämpötilaa ja anna muhia kannen alla puolesta tunnista tuntiin. Tarkista mausteet ja lisää tarvittaessa yrttejä matkan varrella. Lisää tarvittaessa nestettä, kastikkeen pitää olla kosteaa, jotta lasagnesta ei tule kuivaa. Jos käytät artesaanipastalevyjä, ne imevät vielä paljon enemmän nestettä.
7. Mausta lopuksi suolalla ja mustapippurilla.
Vuohenjuustobechamel
2 rkl voita
4 rkl vehnäjauhoja
6 dl maitoa
200 g vuohenjuustoa
ripaus valkopippuria
ripaus muskottipähkinää
noin 1/2-1 tl suolaa
1. Poista vuohenjuustosta kovat reunat ja paloittele se.
2. Sulata voi kattilassa, lisää vehnäjauhot. Kypsennä keskilämmöllä jokunen minuutti, mutta älä päästä ruskistumaan.
3. Lisää ensin pieni erä maitoa koko sekoittaen. Sekoita, kunnes jauhopaakut ovat sulaneet ja lisää loppu maidosta.
4. Keitä koko ajan pohjaa myöten sekoittaen, kunnes kastike sakenee.
5. Mausta kastike ja lisää vuohenjuusto. Keitä koko ajan sekoittaen, kunnes vuohenjuusto on sulanut.
*****
In a household of two you are not only fed but also fed up after an average panful of lasagna. No matter how delicious dish on the fourth day in a row it turns to a drag. A while ago I stumbled across an idea to bake a lasagna in a bread tin. Albeit still a load to fork down for two persons a batch in a bread tin, about two thirds of a normal one, is at least somewhat tolerable – you do not end up swearing on a day four never to make another damn pasta bake again. Meaning that this baby lamb version with beetroot and chèvre will be on our menu again – potentially even sooner than later.
Hyvä niksi kieltämättä! Ja oletan, että annoksista tulee nätimmän näköisiäkin, mun lasset tuppaa uunivuoassa rönsyilemään vähän yli äyräiden… 😀
Tavallaan sen saman rönsyilyn saa kyllä tässäkin aikaan, jos täyttää vuoan piripintaan 😉
Ihan huippu vinkki! Tämä on juuri sopiva meidän ruokatalouden lasagne. Tilitin viikonloppuna just B:lle miten hankalalta ison lasagnelaatikon tekeminen tuntuu, ja sitä ei ole tullut tehtyä pitkään aikaan. Aivan mielettömän kuuloiset maut! Sold!
Ennenkuin löysin tämän ratkaisun, en ollut tehnyt lasagnea vuoteen. Ei sitä määrättömästi jaksa syödä – sitäkään.
Minä ostin ihan tarkoituksella pienemmän lasagnevuoan jokunen vuosi sitten, ja se olikin loistohankinta. Siihenpä olisikin houkuttelevaa tehdä tätä lasagneversiota. Tuntuu sellaiselta, että saisin siipankin syömään punajuurta näin 🙂
Minun siippani ei varsinaisesti hurraa punajuurelle, mutta joutui toteamaan, että tämä oli hyvää – eli ainakin referenssit siipan käännyttämiseen ovat kunnossa 😀
Toi vuohenjuustobechamel pitää ottaa käyttöön, kuullostaa tosi hyvälle.
Hyvältähän se maistuu, ei siitä mihinkään pääse. Milloin vuohenjuusto ei maistuisi…
Huikeat raaka-aineet, tuosta tulee varmasti herkkua!
Meillä ollaan sen verran suuriruokaisia, että isotkin vuoalliset laatikoita katoavat tuskitta.
Noilla raaka-aineilla ei oikein voi mennä pieleen. Mietin, että pinaatti ei olisi hullumpi lisä joukkoon.
Meillä ei oikein jakseta samaa ruokaa kovin montaa päivää putkeen. Jotkut herkkuruoat tekevät tosin poikkeuksen.
Meni raaka-aineet hukkaan, ei ollut hyvää
Olipas todella harmi, ettet tykännyt ja erityisen paljon minua harmittaa, että sinulla on mennyt raaka-aineet hukkaan.
Olisi kivaa kuulla tarkemmin, oliko reseptissä jotain erityistä, miksi ei maistunut. Siitä voin sitten ottaa opikseni.