Tietoa mainostajalle ›

Blog

Kotikaupungin parhaat – grillattu juustoleipä savustetusta scamorzasta

Mietin minne veisin Suomeen syksyllä muuttaneen ulkomaalaisen kollegani lauantain ratoksi. Päätin näyttää yhden mansikkapaikoistani, Hakaniemen hallin.  Sinne voi huoletta viedä lähes kenet tahansa edes hiukan hyvästä ruoasta pitävän, tunnelma kyllä nappaa mukaansa.

grillattu-leipä-savujuusto

Esittelin ystäväni kuhan, siian ja mateen. Uusia tuttavuuksia hänelle, kalat ovat usein niin paikallisia. Opastin, että graavilohi maistuu parhaalta ihan ohuina siivuina leivän päällä. Avasin Runebergin torttujen tarinan.

Helsingin halleista eläväinen Hakaniemi taitaa olla suosikkini. Se ei ole yhtä kaunis kuin pieteetillä kunnostettu Kauppahalli tai ruokahalliksi muuttunut, mutta nykyään harmittavan hiljainen Hietaniemen halli, eikä siellä ole yhtä hyvä ravintolatarjonta kuin kahdessa muussa, mutta se on aidosti osa kaupunkilaisten arkea. Sieltä voi helposti koota ison osan viikonlopun aterian aineksista ja ympäristön hyvä ravintolavalikoima kyllä paikkaa hallin puutteet siltä osin.

Syömään mekin suuntasimme muualle, pienen Kallio-kierroksen kautta. Ohitimme henkeämme pidätellen ohuella jäällä uhkarohkeilleet pilkkijät ja päätimme kierroksen Lie Meen kulholliselle höyryävää phô-keittoa. Helsingistä tuli toivottavasti asteen mukavampi paikka elää – ja mikä parasta näin samalla oman kotikaupunkini uusin silmin. Itselle arkisesta löytyy toiselle ihasteltavaa.

Illalla tein hallin antimista grillattuja juustoleipiä. Niitä ei näennäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta olisi syntynyt ilman hallireissua. Rezen maalaisleipä, syvänpunaisia kirsikkatomaatteja, joista perusmarketissa joutuu vain haaveilemaan ja Lentävästä lehmästä homman clou, savustettu scamorza. Se on mozzarellan tapaan valmistettu lehmänmaitojuusto. Maultaan tosin mozzarellaa vahvempi, erityisesti savustettuna ja rakenteeltaan kiinteämpi – niin kiinteä, että sitä voi leikata myös juustohöylällä.

scarmorzaScamorzaa saa vain harvoilta juustokauppiailta, mutta kannattaa katsastaa tiskiltä päärynänmuotoista ruskeaa juustoa. Nappaa kiinni, jos eteen sattuun, sen hento savunmaku antaa hienon vivahteen ruokaan. Jos et saa scamorzaa, viipaloi leipien väliin mikä tahansa savunmakuinen juusto. Juju on makean chutneyn ja savun yhdistelmässä. Pallo scamorzaa on hiukan mozzarellaa suurempi, tarvittava määrä riippuu paljolti siivujesi tuhtiudesta: Puolikkaasta riittää juustoa naftin puoleisesti, kokonaisesta tulee turhankin reilusti.

Kannattaa muistaa, että chutney kiehuu reilusti kasaan, eli esimerkiksi mustapippuria kannattaa rouhia sekaan hyvin kevyellä kädellä.

Grillattu juustoleipä savustetusta scarmorzasta

kahdelle

4 isoa viipaletta hyvää leipää
1/2-1 palloa savustettua scamorzaa
basilikanlehtiä
tomaattichutneytä
voita

1. Keitä ensin chutney ja oikaise ja käytä purkkitavaraa.

2. Voitele leipäviipaleet toiselta puolella voilla.

3. Siivuta scamorza ja levitä molempien leipien sille puolelle, jota et ole voidellut. Nostele päälle basilikan lehtiä ja levitä toiselle leivälle juuston päälle kerros chutneya. Paina viipaleet vastakkain, voidellut puolet ulospäin.

4. Kuumenna paistinpannu, varaa pannuun myös sopiva kansi. Ruskista leipä ensin toiselta puolelta keskilämmöllä, käännä leipä ympäri, laita kansi pannun päälle ja paista toinen puoli kullanruskeaksi. Malta paistaa keskilämmöllä, jotta juusto ennättää sulaa.

Simppeli tomaattichutney

250 g kypsiä kirsikkatomaatteja
1 keskikokoinen punasipuli
vajaa 1 dl fariinisokeria
reilu 1/3  dl punaviinietikkaa
1/2 punainen chili
ripaus suolaa
kevyesti mustapippuria myllystä

halutessasi voit maustaa chutneyn myös esimerkiksi inkiväärillä tai valkosipulilla

1. Leikkaa tomaatit neljään osaan. Kuori sipuli, leikkaa neljään osaan ja siivuta ohuen ohuiksi siivuiksi. Poista chilistä siemenet ja siivuta ohuiksi siivuiksi.

2. Laita kaikki ainekset pannulle, kuumenna poreilevaksi ja keittele hiljaisella lämmöllä puolisen tuntia tai kunnes chutneysta tulee hillomaista.

3. Purkita puhtaisiin purkkeihin ja anna jäähtyä ennen jääkaappiin laittamista. Chutney säilyy jokusen viikon tiiviisti suljetussa purkissa jääkaapissa.

******

I wanted to show a glimpse of a genuine Helsinki city life for my colleague, who has moved to the city from abroad. I decided to start the ”why to fall in love with Helsinki” tours from Hakaniemi Market Hall and Kallio district. 

There are altogether three market halls in Helsinki each of them having its distinctive nature. The Old Market Hall went through an extensive renovation and became a beautiful gem with nice restaurants. Hietaniemi Market Hall is worth a regular visit already because of Rosburger, often claimed as the best grilled burger of town served in very casual atmosphere by meatshop Roslund.

My personal favourite is however the less polished and sort of more authentic Hakaniemi Market Hall. It carries everything from rare novelties (like smoked scamorza cheese I used for the grilled cheese sandwich in the picture above) to everyday ingredients with prices that albeit being above the supermarket level are yet mostly affordable considering the quality.

It is lacking great restaurants other ones are having, but the district surrounding the hall makes up for this fault. It is packed with several ethnic food stores and restaurants to every taste including the almost only Vietnamese restaurant in Helsinki with wider range of food, not just Vietnamese rolls. Give their phô a try. 

For a traveller or an expat with interest to food strolling through the hall and its neighbourhood is an unbeatable immersion to everyday life of local food lovers.  

26 kommenttia “Kotikaupungin parhaat – grillattu juustoleipä savustetusta scamorzasta

  1. Herkullisen näköinen leipä ja ihana scamorza! Täytyykin pistää muistiin, että Hakaniemestä sitä saa…

  2. En tiedä onko scamorza roomalainen juusto, mutta siellä sitä olen useammassakin ravintolassa syönyt. Tekevät sen ihanasti sulattamalla juuston ja päälle laittavat ilmakuivattua kinkkua. Voi elämä se on hyvää! Hyvä tietää että sitä vihdoin saa Suomestakin.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 14.01.2015 at 19:59 sanoi:

      Wikipedian mukaan se on periaatteessa Pugliasta, mutta sitä syödään ihan kaikkialla maassa.
      Siis ei mitään muuta kuin sulatettua juustoa ja scamorzaa? Tuota on testattava.

      • Siis pelkästään tirisevän kuumaa sulatettua scamorzaa ja prosciuttoa, ei muuta juustoa 😉

        • Jonna / suolaa&hunajaa on 15.01.2015 at 12:28 sanoi:

          Eilinen päivä on ollut näköjään pelkkää sekoilua – tarkoitin tietenkin juustoa ja kinkkua, en juustoa ja juustoa 🙂
          Eikä vielä ole edes viikonloppu…

          • Sulatettu scamorza prosciutton kanssa kuulostaa vähän italialaiselta racletelta. Ja aivan mielettömän hyvältä!

            Olen juuri nyt Hakaniemen kulmilla ja mietin, a) onkohan scarmorza turvatarkastajien mielestä nestettä (kerran voi oli nestettä, toisella kerralla ei. älä kysy, miksi kuljetan voita pitkin suomea) ja b) ehtisinköhän halliin huomenna.

          • Jonna / suolaa&hunajaa on 15.01.2015 at 19:40 sanoi:

            Italialainen raclette – hei tai ylipäänsä scarmorza racletessa alkoi juuri kuulostaa suunnitelmalta.

            a) en kyllä millään saa scamorzasta nestettä b) nyt sujautat sen aikatauluun.

  3. Ihanan näköinen! Scarmorza <3.

    Samaa mieltä kauppahalliasiasta. Hakaniemen halli oli mun vakkarihalli, se oli kätsysti lähellä ja rakastin sitä, että se lauantaisin (ja viikollakin) kuhisi paikallisia eikä turisteja.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 14.01.2015 at 20:01 sanoi:

      Laaja paikallinen asiakaskunta myös takaa sen, että valikoima palvelee paikallisten tarpeita eli sieltä saa kattavasti hyviä raaka-aineita.

      Hakiksenkin osalta remontti oli jo aikataulutettu, mutta en tiedä, miten se etenee vai eteneekö. Kun halli rempataan, olisi hienoa, jos sinne tulisi vähän parempi ravintolavalikoima, se on ehkä hallin isoin miinus.

      • Istuin tänään teellä vanhassa kauppahallissa ensimmäistä kertaa rempan jälkeen. On sekin kyllä ihana!

        Samalla haaveilin, että Oulussakin joku perustaisi halliin vaikka hyvän burgeripaikan tai muun ronskia, hyvää ruokaa tarjoavan ravintolan. Meillä hallista saa kyllä jumalaisen hyvää riisipuuroa ja kuulema erinomaista lohikeittoa, mutta muuten tarjonta on melko pliisua, vaikka Oulun kauppahalli on muuten kyllä kaikessa pienuudessaan aika mukava (no ei tarjonta tietenkään ole samanlaista tykitystä kuin Helsingissä, mutta halli on käymisen arvoinen).

        • Jonna / suolaa&hunajaa on 15.01.2015 at 19:43 sanoi:

          Vanha Kauppahalli on todella kaunis ja sen ravintolatarjonta on paljon, paljon parempi kuin Hakaniemen. Suosikkejani ovat Storyn leivät ja onhan se vaan niin, että Joanna Laajiston Storyyn tekemä sisustus on huikea ja taiturimainen. Mutta ruokaostoksille menen Hakaniemeen. Tosin Kauppahallissa ja Hietsussa oleva Nice to Meat on monen monta kertaa ollut hyvä vaihtoehto ja Annan Villilihassa aion käydä.

          Pakko tunnustaa, että lukuisista Oulun reissuista huolimatta en ole ikinä päässyt Kauppahalliin. Suurin osa reissuista ajoittuu lapsuuteen, jolloin se ei todellakaan ollut ihan ensimmäinen käyntikohde.

          • Suunnitelma: seuraavan kerran menemme Oulussa halliin riisipuurolle tai rössypotulle, sitäkin on melko usein tarjolla.

          • Jonna / suolaa&hunajaa on 15.01.2015 at 22:01 sanoi:

            Ihana idea. Ehdottomasti toteutetaan. En ole ihan varma, olenko vielä riittävän aikuinen rössypottuun… Se oli pahinta mitä Oulun sukulaisissa voitiin tarjota. Mutta ehkä makuni on kehittynyt.

  4. Sä olet niin oikeassa noista halleista – Hakaniemi on niistä mieluisin juuripa sen takia, että on niin eläväinen ja osa ihmisten arkea. Harmittaa se Hietsunhallin hiljentyminen. Se oli hetken aikaa hyvä halli hyvällä sijainnilla, mutta porukka ei vaan jostain syystä mene sinne….

    Enpä ollut ennen kuullutkaan tuollaisesta juustosta. Otsikon luettuani arvelin kyseessä olevan joku mausteinen makkara, hahah 😀

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 14.01.2015 at 20:03 sanoi:

      Ekassa Helsingin ruokaradiossa kuulema ideoitiin, miten Hietsu saataisiin taas eläväksi, Toivottavasti jotain tapahtuu pian. Yhtenä arki-iltana olin lähes ainoa asiakas koko hallissa. Se oli todella surullista yrittäjien kannalta.

      Se voisi hyvin olla mausteinen makkara 🙂

      • Juu kato se oli sitä, kun nimessä oli sekä R että Z, niin luulin sitä chorizon serkkupojaksi 😀

        • Jonna / suolaa&hunajaa on 15.01.2015 at 21:59 sanoi:

          Ehkä se on kaukainen sukulainen 😀 Voi Sofia, repesin ihan täysin tuolle läpälle! Halvat huvit jne.

          • Aina helpottavaa kuulla, että joku muukin nauraa mun jutuille. Ettei käy niin, että yksin nauran täällä vain omille vitseilleni 😉

          • Jonna / suolaa&hunajaa on 16.01.2015 at 10:04 sanoi:

            Olen tunnettu suvussani siitä, ettei tarvitse olla kummoinen vitsi ja minuun uppoaa 🙂

  5. Hei, jee!! Kiitos tästä scamorza-ilosanoman levittämisestä, mahtavaa! Lainkaan mahtavaa ei sen sijaan ollut tuolla Hietsussa, jonne eksyin hiljattain lounastunnilla. Hallin autiudesta tuli niin paha mieli, että tällaiseltä herkältä tytöltä meni ihan ruokahalu.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 15.01.2015 at 8:49 sanoi:

      Kipinkapin Lentävään Lehmään siis!

      Hietsun tila on ainakin muutaman vierailun perusteella todellakin surullinen. Se on niin hieno halli, että olisi todella sääli, jos sitä ei saataisi lentämään.

  6. Oletpa ihana emäntämaan edustaja! Juuri eilen ihmettelin monikansallista isoa seuruetta, 7-8 eri kansalaisuutta, kaikki porukan suomalaiset menivät samaan pöytään istumaan….

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 15.01.2015 at 12:36 sanoi:

      Kyllä taisin olla tässä itse saavana osapuolena.
      On kyllä ihan silmiä avaavaa kuulla ulkomaisten kollegoiden tarinoita, millaista on asua Suomessa. Yksikin oli asunut Suomessa melkein puoli vuotta, että kukaan oli koskaan pyytänyt edes kahville. Rakenna siinä sitten elämää. Se on tavallaan hyvin inhimillistä, koska kaikillahan meillä on kiireiset elämät, mutta samalla todella surullista.

  7. Tuo tomaattichutney on varmaan ihanaa, vaikka olenkin hieman traumatisoitunut chutneysta noin yleensä. Mari jaksaa mua aina muistuttaa epäonnisesta karviaischutneystä, johon hurahti ihan liikaa jauhettua neilikkaa. Koska tässä sitä ei ole, ehkä voisin uskaltautua antamaan sille toisen mahdollisuuden.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 15.01.2015 at 12:33 sanoi:

      Kehtaakin tuolla lailla muistutella 🙂

      Chutney on siinä ja siinä, onko se liian makeaa minulle, mutta siten, että vähentää sokeria se kyllä maistuu hyvältä. Erityisesti suolaiseen yhdistettynä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Post Navigation