Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Blog

Vuosi uudessa keittiössä – keittiöremontin opit ja onnistumiset

Tasan vuosi sitten keittiömme oli vallannut koko asunnon erilaisten laatikoiden muodossa ja me luikertelimme niiden välistä sohvalle syömään mikrossa lämmitettyjä thaibokseja. Uutta keittiötä rakennettiin kiivasti jouluksi. Jouluateria saatiin tehtyä uudessa kodissa, mutta loppujen lopuksi keittiöremontti kesti vielä joulun jälkeenkin muutaman kuukauden. Nyt takana on sen verran yhteisiä päiviä, että on hyvä aika summata opit ja onnistumiset. 

kattila-ja-leikkuulauta

Ostettaessa kauniilta näyttänyt keittiö oli silkoa sisältä. Se paljastui huonokuntoiseksi, eikä ollut myöskään kovin käytännöllinen. Pistorasioita ei ollut toisella seinällä yhtään – sillä seinällä, jossa oli suurin osa työtilasta. Työtasot oli asennettu tavallista alemmaksi, varmasti kätevää pienemmälle emännälle, mutta me olemme molemmat keskimääräistä pidempiä ja nenäni oli liesituuletinta korkeammalla. Alunperin ajatuksena oli vain ehostaa, mutta päädyimme räjäyttämään koko homman alkutekijöihinsä. Budjetti paikkui, mutta vuoden jälkeen olen tyytyväinen, että teimme sen.

Keittiön ulkoasu on makuasia. Minut tunteville ei tule yllätyksenä, että meidän keittiömme on yksinkertainen. Myös mies tosin osallistui valintoihin, olimme pääosin aika yksimielisiä – viimeistään väännön jälkeen. Kiiltävät valkeat ovet, joissa vetiminä on vetokourut. Integroidut kodinkoneet, ja ne joita ei voinut integroida ovat teräksisiä. Vaaleanharmaat isot laatat lattiassa, pienet vaaleanharmaat laatat seinillä. Haaveilin tosin marokkolaislaatoista, mutta miehen mielestä olin mennyt sekaisin. Pitkän harkinnan jälkeen puutasot. I:n mallisessa keittiössämme toisella seinällä on seinällinen korkeita kaappeja, toisella seinällä työtasoa, tiskipöytä ja liesi. Alakaappeina on laatikostoja, yläkaappeina on vain muutama kippiovellinen kaappi laseille.

uusikeittio

Ulkonäkö on aina se, josta puhutaan, mutta oikeasti paljon olennaisempaa on keittiön toimivuus. Siihen keskityn myös tässä postauksessa. Isossa kuvassa olemme tyytyväisiä keittiöömme. Olisi tietenkin ihanaa, jos työskentelytilaa olisi enemmän ja ottaisimme mieluusti kaksi pesuallasta, mutta neliöitä on aina rajallinen määrä. Me painotimme hyviä säilytystiloja ja sitä ratkaisua emme ole katuneet.

En luopuisi

Vetolaatikot. Kaikki alakaapit ovat meillä vetolaatikkoina, samoin korkeiden kaappien sisälle on laitettu vetolaatikot. Alunperin haaveilin apteekkikaapista, mutta vetolaatikot ovat paljon kätevämpiä. Niihin sopii enemmän tavaraa ja ne voi vetää esille yksittäin. Laatikot on myös helppo pitää järjestyksessä ja sisältö näkyy yhdellä vilkaisulla.

Keskustelimme suunnittelijan kanssa, kuinka tiiviisti ja korkealle niitä voi laittaa korkeaan kaappiin sijoittaa. Asentamisen jälkeen päädyimme tilaamaan pari vetolaatikkoa lisää ja tiivistimme välejä minimoidaksemme hukkatilan. Nyt yhteen laatikoista mahtuu korkeat ruokatarvikkeet kuten jauhopussit, hiutaleet ja vastaavat, loput ovat tiiviimmin. Asensimme laatikoita noin rinnan korkeudelle, nyt asentaisin leuan tasolle saakka. Ylimmän laatikon sisällön näkisi edelleen riittävän hyvin.

Keittiötoimittajan valinnassa kiinnitin paljon huomiota mekanismeihin. Ne ovat arjessa asia, joka alkaa nyppimään, jos ne ovat huonot. Hyvien olemassaoloa ei edes muista.

vetolaatikot-kooste

Sähkökäyttöinen roskakaapin ovi. Kun minulta kysytään, mikä on keittiömme paras ratkaisu, vastaan epäröimättä sähkökäyttöinen roskakaapin ovi. Kysyjän ilmeestä on pääteltävissä, ettei hän pidä minua kovin täysipäisenä. Silläkin uhalla, nostan asian listalle myös teille. Sähkökäyttöisen oven voi avata tönäisemällä sitä polvella ilman käsiä. Roskavaunu liukuu kokonaan esiin ja kuorimajätteet ja muut ruoanlaiton jäljet on helppo nostella roskiin koskematta oveen käsin. Paras satanen, jonka käytimme keittiöremontissa. Tarjouskierroksemme perusteella se on valikoimissa useilla keittiövalmistajilla.

Seinälle nostettu pyrolyysiuuni. Vanha pomoni totesi olevansa niin siisti ihminen, ettei uuni koskaan likaannu. Olen avoimesti kateellinen tuollaisesta esimerkillisyydestä, mutta itseni tuntien panostin silti pyrolyysiuuniin, joka puhdistaa itse itsensä. Mikään salamannopea prosessi uunin puhdistaminen ei ole pyrolyysilläkään, mutta huomattavasti perinteistä menetelmää vaivattomampi kuitenkin. Yksi parhaista suunnitteluratkaisuista oli myös nostaa uuni seinälle kätevälle käyttökorkeudelle.

Induktioliesi. Niin mahdottoman nopea, että alussa sitä oli vaikea muistaa. Automaattisesti laitoin pannun lämpiämään muuta puuhastellessa, mutta induktiolla pannu on tulikuuma hetkessä. Odotellessa ei sipulia pilkota. Vaikka yllättävän iso osa kattiloista meni uusiksi, tekisin edelleen saman valinnan. Vesi kiehuu muutamassa minuutissa, lämpötilan säätäminen vaikuttaa samantien keitokseen.

Arvostan myös induktion turvallisuutta. Jos keitos kiehuu yli, liesi sammuu automaattisesti. Jos liedellä on muuta kuin kattiloita, se piippaa vaativasti ja pakottaa vastuullisuuteen. Jos kuumalle levylle jäisi esimerkiksi muovia, se sulaisi vain sen aikaa, kun liesi jäähtyy. Vaikka liesi olisi päällä, se ei kuumenisi lisää. Kuumeneminen perustuu nimittäin magneettiin. Induktioliesi myös jäähtyy todella nopeasti, joten tulipaloriski on olematon, ellei päällä olevalle liedelle unohda kattilaa, jonka sisältö palaa pohjaan.

cillas-tiskiaine

Harkitsisin uudestaan

Integroitu jääkaappi-pakastin. Päädyimme valitsemaan vain yhden täyskorkean laitteen, koska tila oli keittiössä rajallinen ja kahden hengen talous selviää kyllä yhdellä täyskorkealla kaapilla. Integrointi vie kuitenkin litroissa yllättävän paljon tilaa kaapin sisältä. Visuaalisesti yhtenäinen seinä on yksi suosikkiasioitani keittiössämme, mutta isomman seurueen ruokia saa asetella kaappiin kieli keskellä suuta. Kun jääkaappi joskus hajoaa, saattaa olla, että se vaihtuu integroimattomaan, vaikka nykyinen ratkaisu on esteettisesti paljon kauniimpi.

Puustelli. Koko keittiöremontti oli yhtä sotkua. Kaikki alkoi väärinnumeroiduista osista ja jatkui lukuisten väärien ja puuttuvien osien kautta kolmen kuukauden sopaksi. Keittiö on nyt pystyssä, Puustellin käyttämät Hahlen mekanismit ovat jämäkät ja olen tyytyväinen, mutta vastaavaa prosessia en halua kokea toiste.

Virheet alkoivat suunnitellussa liian heikkoina saranoina, jotka eivät pitäneet ovia ylhäällä ja kertautuvat prosessin aikana. Väärään suuntaan avautuvia kaappeja, vääriä ovia. Armollisesti olen unohtanut suurimman osan, mutta aikamoinen kasa tavaraa meni kierrätykseen, kun remontti oli ohi ja kaikki osat paikallaan. Yhden päivän ekstraa jouduimme maksamaan myös asentajalle, kun keittiö työllisti tavallista enemmän.

Palvelu oli koko ajan ystävällistä ja virheitä korjattiin, mutta asiakkaan näkökulmasta prosessi oli sietämätön. Sain lukuisia soittoja, joissa täydentävän toimituksen kerrottiin olevan ovellamme puolen tunnin päästä. Kukaan ei ollut kuitenkaan muistanut kertoa kuljetuksen edes olevan tulossa kyseisenä päivänä. Samaan aikaan parikin ystävääni teki keittiöremonttia ja kokemukset olivat samansuuntaisin. Meillä prosessi venähti tosin vielä heitäkin enemmän, kun puuttuvia osia korvattiin väärillä osilla.

Kalkkimaali. Maalasin keittiön seinän yhteensä viiteen kertaan. Klassisesti kaupassa kauniilta näyttänyt väri sai keittiön näyttämään vankiluolalta, seuraava sävy (San Saccario) oli onneksi onnistuneempi. Edellisen peittäminen vaati monta kerrosta. Kalkkimaalissa on oma hyvin mattainen fiiliksensä, joka tekee siitä kauniin. Harmaa mattaseinä ryhdistää meidänkin keittiömme ja on hyvä kontrasti muuten valkoisille ja kiiltäville pinnoille. Mutta kovin käytännöllinen se ei ole. Maalausvaiheessa tasaisen pinnan saaminen käy työstä. Jos haluaa joskus vaihtaa seinään muunlaisen maalin tai pinnan, kalkkimaali pitää hioa pois. Lisäksi siihen jää helposti jälkiä. Remonttimieheltä tipahtaneesta silikonista tuli heti pysyvä muisto. Nykytietämyksellä saattaisin päätyä tavalliseen maaliin, mutta nyt olen päättänyt nauttia kalkkimaalin pehmeän mattaisesta ilmeestä ja sulkea silmäni epätasaisuuksilta. Miehen mielestä ne ovat seinän paras osuus. Makuasia siis.

Muutamia vinkkejä

Mittaa myös korkeus, jolla vesiputket kulkevat ja varmista, että astianpesukoneen sokkeli on takaa riittävän korkea putkille. Meillä astianpesukone asennettiin samaan kohtaan, jossa sellainen oli ollut aiemminkin, mutta vesiputki oli liian korkealla uuteen koneeseen, minkä vuoksi kone ei mahtunut paikalleen. Edes toimittajan tekemissä tarkistusmittauksissa ei havaittu asiaa.

Työlistalla on treffit putkimiehen kanssa ja putken kääntäminen seinän sisällä, mikä ei ole ihan pieni homma. Mutta tehtävä se on, koska integroitu kone on nyt sentin muita kaappeja edempänä.

Asenna riittävästi pistorasioita. Meillä on kolmen ja puolen metrin alueella kolmessa kohtaa pistorasioita. Jokaiselle työtason osalle omansa, mikä on osoittautunut käytännössä todella toimivaksi. Onnistuimme löytämään ihan nätit teräksenväriset pistorasiat, jotka ovat kohtuullisen huomaamattomat harmaata seinää vasten. Ne olivat rautakaupan perusvalikoimasta, mutta vähänkään erikoisempia haluavien kannattaa varata aikaa niiden etsimiseen, rautakauppojen valikoima on todella rajallinen.

Kilpailuta. Monien keittiövalmistajien kaappimallistoissa on lähes identtisiä malleja. Erot hinnassa voivat olla huimia, vaikka esimerkiksi mekanismit olisivat samantasoiset. Totuus on kuitenkin myös, että myös laadussa on eroja. Suosittelen käyttämään muutakin kuin hintaa valintakriteerinä. Itse emme valinneet halvinta, mutta emme myöskään kalleinta tarjousta. Ulkoasultaan keittöt olisivat olleet identtisiä, hinnassa oli eroa useita tuhansia. Samalla saat useamman suunnittelija näkemyksen keittiöstä. Meidän osaltamme kokonaisuus parani parilla kierroksella.

Myy vanha. Rehellisesti kerrotusta kunnosta huolimatta saimme vanhasta keittiöstä useita satasia rempparahaa, halukkaita ostajia oli ruuhkaksi asti ja uusi omistaja oli ilahduttavan onnellinen uudesta keittiöstään. Hänen mitoilleen se oli juuri sopiva. Kunnon puutavaraa olisi ollut sääli kärrätä kaatopaikalle.

 

yhteistyössä

Teen joulukuun ajan yhteistyötä Cilla’s-verkkokaupan kanssa. Kuvissa näkyy paljon kauniita arjen käyttötavaroita Cilla’sin valikoimasta mm. valkoinen Dansk Kobenstyle-kasari, Iris Hantverkin tiskiharjoja, musta tiskirätti sekä neulottu pannulappu ja Cilla’sin uusi ekologisesti valmistettu greippi-appelsiinitiskiaine (katso jälleenmyyjät).

Yhteistyön ansiosta saat Cilla’s-verkkokaupassa kaikista Iris Hantverk- ja Dansk Kobenstyle -tuotteista 15 % alennusta 23.12.2014 saakka (alennuskoodi suolaajahunajaa). Lue lisää yhteistyöstä.

20 kommenttia “Vuosi uudessa keittiössä – keittiöremontin opit ja onnistumiset

  1. Loistavia vinkkejä, kiitos!
    Toivottavasti näitä tarvitaan pian.

  2. Kiitokset vinkeistä, näistä on vielä apua suunnitelman viimeistelyssä. Meidän nykyisessä keittiössämme on vähemmän säilytys- ja pöytätilaa kuin vanhassa kaksiossamme, remontin jälkeen molempia on reilusti lisää. Olen ollut kovasti tyytyväinen tuplakokoiseen jääkaappi-pakastinyhdistelmään 14 vuoden lähes jatkuvan kylmätilaahtauden jälkeen.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 12.12.2014 at 19:49 sanoi:

      Tämä sattui siis sopivasti. Toivottavasti todella on apua.

      Tuplakokoinen olisi ihana, mutta en olisi taas meillä valmis luopumaan yhdestä korkeasta kaapista sen takia, joten ahtaudessa jatketaan 🙂

  3. Kieppis on 12.12.2014 at 10:33 sanoi:

    Meillä myös kolmisen vuotta sitten rempattiin keittiö täysin ja päädyimme Puustellin keittiöön. Alhaalla kulmaratkaisuna Le Mans – “tasot”, näistä en lupuisi mistään hinnasta. Myös kokoaminen ja tarvittaessa purkaminen onnistuu melko helposti myös maallikolta fiksujen saranoiden ansiosta. Kokosimme keittiön siis itse. Valitettavasti asiakaspalvelun töksähtelystä pitää myös antaa huonoa palautetta. Valkokiiltoisissa ovissa oli osassa heti saapuessaan “laminoinnin” alle jääneitä mustia pisteitä, näitä meni vaihtoon useamman kerran (todennäköisesti siis valmistusprosessissa joku vika). Puustellin edustaja, joka kävi tuomassa uusia ovia ei ollut vaivautunut tarkistamaan ovia ja näissäkin oli osassa samaisia täpliä. Herran asenne tuntui olevan “olen vain töissä täällä”. Hän olisi myös asentanut toisen asiakkaan oven keittiöömme ellen olisi huomauttanut asiasta. Mikron kohdalle tuleva alakaappi ja yläkaappi mikrokoloineen tuli liian kapeana, mutta tähän saimme neuvoteltua integroidun mikron, koska omamme ei mahtunut liian kapeaan hyllyyn.

    Yhteenvetona myymälässä palvelu oli asiallista ja saimme todella hyviä vinkkejä. Mutta jokin tuossa Puustellin valmistus-“huolto” -ketjussa mättää, ilmeisesti työntekijät ovat vain töissä siellä. En olisi lainkaan varma, että tieto näistä yleisesti esiintyvistä virheistä kulkee tehokkaasti koko valmistus- ja toimitusketjulle. Itse tuotteesta ei ole valittamista, usean vuoden käytön jälkeen pinnat näyttävät edelleen hyvältä ja kaikki toimii. Ja kaikenmaailman rimpulakeittiöihin tottuneena jämäkät vetolaatikot, kaapit yms. ovat todella luksusta.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 12.12.2014 at 19:54 sanoi:

      Meillä ei ole yhtään kulmaa koko keittiössä, mutta tuo le mans vaikuttaa tehokkaalta tavalta ottaa kulmat käyttöön. Keskiverrosti kulmamekanismit ovat aika epäkäytännöllisiä. Muutenkin Hahlen mekanismit ovat loistokamaa.

      Nyt kun keittiö on paikallaan, niin se on todentotta jämäkkä, mutta sen verran on onneksi muitakin laatuvalmistajia, että saattaa olla meidän viimeinen Puustelli-keittiömme. Harkitsin pitkän kirjeen kirjoittamista sinne, mutta ovat tainneet saada aika paljon palautetta muutenkin, eikä homma ole silti muuttunut, joten ehkä se olisi ollut vain turha vaiva – tosin itselle olisi voinut olla terapeuttista kaiken sen juoksuttamisen jälkeen.

  4. Pari tuttavaani on hankkinut Puustellin keittiön ja kumpikin sanoivat, että oli pahasti tökkinyt niin myymälän asiakaspalvelu kuin toimitukset ja tuotteen laatukin. Ehkä heillekin sattui ”maanantaitilaukset”?… Nuo pistorasiaelementit ovat tosi hyvän näköiset. Mahdollisimman paljon laatikoita, niin kyllä siitä hyvä tulee. Juolahti mieleen, että ei kai missään enää ole myytävänä sellaisia laatikostoja, jossa ylimmäisen peitelevyn takana on epäkäytännöllinen vanerinen leikkuulauta?! Eihän?

    Pitkään rakennus- ja pintakäsittelyalalla toimineena ihmettelen hiukan ihmisten intoa maalata sisäseiniä kalkilla enkä nytkään voi ihan ohittaa asiaa olankohautuksella. Sorry. Kalkkimaali näyttää olevan nyt jonkinlainen trendijuttu, jatkoa luomun ja muun ”luonnollisen” ihailulle, faktoista viis.

    Kun yksi sisustustoimittaja on jossain keksinyt kalkkimaalin ”ihanuuden”, sitä tungetaan joka paikkaan, sopii tai ei. Itse en ikipäivänä laittaisi moista seiniini, eikä vähäisimpänä ongelmana ole tuotteen alkalisuus ja syövyttävyys maalatessa (Ph 13, lipeän luokkaa, erittäin syövyttävät roiskeet), vaan yleensäkin sen soveltuvuus kohteeseen. Kalkkimaali on parhaimmillaan kalkkilaastilla rapatuissa julkisivuissa, joissa rappauksen pintakäsittelyn tulee päästää vesihöyry sisältä ulospäin ja kalkkimaali sallii rappauspinnan hengittää vapaasti. Sisäseinissä kalkkimaali puoltaa paikkaansa puhtaalla kalkkilaastilla rapatuissa kellareissa, joissa tiiviimpi maali saattaa aiheuttaa kosteus- ja homeongelmia. Siis nimenomaan vain ja ainoastaan puhtaalla kalkkilaastilla rapattuihin seiniin. Muihin sisäseiniin on olemassa huomattavasti sopivampia ja parempia maalilaatuja, myös täysmattapintaisia, joiden levitettävyys on helpompaa ja huollettavuus yksinkertaisempaa.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 12.12.2014 at 19:55 sanoi:

      Näillä tiedoilla ei meillekään enää kalkkimaalia tulisi. Seinä on tosin kaunis, mutta aika mattaista saisi muutenkin. Ei tosin ihan samanlaista pintaa, mutta ei hullumpaa.

  5. Mäkin tahdon sähköisen roskiskaapin oven!! En tiennyt, että sellaisia edes on. Inhottava koskea tahmaisin käsin oveen ruokaa laittaessa. Meidän roskis on kiskoilla ja ne vielä vähän jumittaa, joten ärsytyksen määrä tuplaantuu. 😀

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 12.12.2014 at 19:57 sanoi:

      Uskon 🙂 Sama vika oli meillä edellisessä keittiössä ja siihen kypsyneenä olin kovin onnellinen, kun kuulin sähkökäyttöisen oven olemassaolosta. Olkoonkin, että sain todella paljon pitkiä katseita suunnitteluvaiheessa tuttavilta…

  6. Nerokas tuo sähkökäyttöinen roskiksen ovi!

    Meillä tehtiin noin 6 vuotta sitten koko kodin täysremontti, ja samalla siis keittiökin. Pistorasioita älyttiin silloin laittaa todella paljon, ja vetolaatikoita. Ainoa mitä olen harmitellut on, että tiskiallas on aivan liian pieni. Sellainen oikein syvä ja leveä olisi ihanteellinen. Sellainen, jossa voisi pestä vaivatta uuninpellin.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 13.12.2014 at 10:32 sanoi:

      Ihan samaa harmittelen. Meillä ei vaan valitettavasti olisi ollut tilaa sellaiselle todella isolle altaalle – tai käytännössä se olisi kutistanut liikaa joko ruokailutilaa tai säilytystilaa. Nyt saan siinä pellit pestyä, mutta taiteilun puolelle välillä menee.

  7. Mulla on yks korkea kaappi ja haaveilen kans sinne vetolaatikoista jälkiasennuksena. Apua , meidän keittiö on jo 8 vuotias…

    Ja arvaa mikä on pettänyt ? Roskismekanismi!

    Tykkään keittiöstäni edelleen ja harkinnassa on noiden vetolaatikoiden lisäkis pääty ikkunaseinän maalaaminen liitutaulumustalla (e i nyt mikään uus idea…). Olisin tehnyt sen jo mutta vasemmanpuoleisen työtason yläkaapit ovat sivusta jonkun hullun 10cm irti mikä vaikeuttaa maalausta ja asettaa päätöksenteolle rajauksesta pikkuisen liikaa vaikeuskerrointa.

    Yks juttu on epäonnistunut myönnän, Ja nimenomaan semmoinen, jota olin ajatellut etukäteen. Meillä on leivinpaahdin aina aamiaspöydässsä, joten halusin pistorasian siihen keskelle päätyseinää jota vasten pöydän toinen pää on. Niin voin pitää paahtimen pöydällä ja johto on kätsysti piilossa. En tiedä kuinka siinä projektinhallinta petti, mutta nyt se pistorasia in siinä ikkunan vieressä rinnan korkeudella keskellä seinää. Kyllä seinästä roikkuva johto on vaan kiva sisustuselementti.

    Ja onnea uudelle keittiölle! Blogaanitestiryhmä valmiina….

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 13.12.2014 at 20:56 sanoi:

      Ihan hyvin voit vetää jälkiasennuksena. Käytännössähän minäkin jälkiasensin ne, koska uskoin keittiösuunnittelijaa. Se jako oli ihan hullu ja kaappi täynnä hukkatilaa. Irrotin pari laatikkoa, tiivistin niitä ja lisäsin muutaman lisää.

      Minä en kestä, jos minun roskismekanismini ei kestä! Tosin osaan asentaa sen ihan itse, koska ekankin jouduin asentamaan itse, kun meille tuli väärä kaapinovi roskiksen(kin) oveen.

      Kiitos, ei se ihan uusi ole – mutta silti pari pikkujuttua tekemättä… Tervetuloa testaamaan vaan. Se on vaan niin pieni, etten tiedä, miten kaikki mahdutte, mutta sopu sijaa antaa.

  8. Minäkin vaihdoin tässä taas keittiötä, ei käy elämä tylsäksi, kun muuttaa kerran vuodessa! Tuoreehkö keittiö, ei itse suunniteltu. Parasta siinä on tila, se on siis todella iso. Samoin rakastan kivitasoja sekä ISOA kaatoallasta. Kylmäsäilytystilaa saisi olla enemmän, mutta senkin voi ratkaista sitten, jos nykyisistä aika jättää. Pyrouunia kaipaan, samoin edellistä tiskariani. On muuten eroa tiskikoneen koreissa, vaikuttavat paljon käyttömukavuuteen.

    Nuo laatikkojustkat kuulostavat kiinnostavilta, mullakin on nyt enemmän kaappeja kuin laatikoita, joista kyllä tykkäisin enempi. Kaappeja pitää siis tuunata.

    Sun roskis kuulostaa niin hyvältä! Ehkä mullekin sitten joskus, jos saan suunnitella itse oman keittiöni…

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 14.12.2014 at 14:35 sanoi:

      Teillä on ollut haipakkaa. Tuleepahan ainakin käytyä tasaisesti tavarat läpi.

      Kivitasot olisivat niin kätevät. Vähän haaveilin sellaisista ohuista mustista, mutta sitten päädyin puuhun. Iso allas olisi vielä ihanampi – mutta kaikkea ei kai voi saada.

      Olihan se aika ihanaa suunnitella keittiö ekaa kertaa kunnolla itse, edellisen 50-luvun keittiön vain entisöin. Toisaalta muiden suunnittelemista keittiöistä voi saada ideoita, joita ei itselle tulisi.

      Kannustan tekemään laatikoilla tuunauksen, se ei ole hirveän iso vaiva, mutta kaappien käytettävyys paranee huomattavasti.

  9. Haaveilen ylääkaapittomuuden tuomasta ilmavuudesta, mutta tosiasiassa emme pärjää ilman yläkaappeja. Käytännöllisyys on toisaan kaikkein tärkeintä!

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 15.12.2014 at 18:53 sanoi:

      Äitini oli vakuuttunut, että asennamme yläkaapit kohta, mutta meillä on kaksi todella leveää yläkaappia – käytännössä jätimme pois ehkä vain yhden leveän verran. Ei meilläkään kokonaan ilman olisi pärjätty.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Post Navigation