Tietoa mainostajalle ›

Blog

Voimaruokaa – vihreä curry soijasta

Soijaruoat jatkuvat soijapaloista tehdyllä mausteisella vihreällä currylla. Syksyn voimaruoalla, jonka lämmittävä tulisuus on parasta vastalääkettä kylmyyteen ja koleuteen. 

Vihreä curryVoimaruokaa vai lohturuokaa. Comfort food -sanan käännöksillä on minulle semanttisesti iso ero. Karsastan aika paljon sanaa lohturuokaa. Se kuulostaa sohvannurkan kyyneleiseltä jäätelöpaketilta. Eikä maailmassa ole nähdäkseni sellaista sydänsurua, jonka ruoka parantaisi. Ei ainakaan kovin merkittävää. Mutta voimaa ruoasta voi saada. Energiaa. Lämpöä kylmään ja sateiseen syksyyn.

Syksyn sopivimmat voimaruoat ovat kuin sisäisiä villapaitoja, jotka suojaavat kostealta koleudelta. Ilmeisiä ovat tuhdit ja lämmittävät padat, mutta sopivasti tulinen vihreä curry ajaa vähintään saman asian. Tällä kertaa tein kasviscurryn soijasta, vihreistä pavuista, munakoisosta ja paksoista, mutta currytahna ja purkki kookosmaitoa toimii hyvänä pohjana melkein mille tahansa.

Vegesunin luomusoijapalat ovat olleet minulle mukavin uusi tuttavuus soijatuotteista. Ne käyvät melkein kanasta ja niiden rakenne on esimerkiksi soijarouhetta napakampi. Olennaista on valuttaa kypsennetty soija kunnolla (ylimääräistä vettä kannattaa painella pois valuttamisen aikana) ennen sen lisäämistä kastikkeeseen sekä laittaa jämäkästi makua ja mausteita ruokaan, koska soijassa ei itsessään ole kummoistakaan makua. Sen sijaan siinä on paljon proteiinia ja se on siten erinomainen lihankorvike. Tulinen kastike on oiva pari vähän mauttomalle soijalle. Keittämisen aikana se ehtii imeä sopivasti makua kastikkeesta.

vihreä-curry-raaka-aineet

Vihreä curry on yksi keittiöjumalatarruokiani. Muistan edelleen hetken, kun tein sitä ensimmäisen kerran. Kävin hakemassa postit sillä aikaa, kun se porisi liedellä. Kun avasin oven ja tulin sisään, vastaan tulvahti täydellinen yhdistelmä chiliä ja kaffirlimettiä. Kun maistoin lientä, en voinut tajuta millainen täydellinen makupommi räjähti suussani. Olin saanut sen ihan itse aikaan. Hetkellisesti tunsin itseni keittiöni valtiattareksi. Eikä kyse ole mistään muusta kuin hyvistä raaka-aineista.

Kunnon curry ei valitettavasti synny markettiaineksilla, vaan vaatii käynnin etnisessä kaupassa. Autenttiset raaka-aineet haen esimerkiksi Aseanic Tradingistä Kolmannelta linjalta. Tuoksu on koukuttava jo siinä vaiheessa, kun aineksia alkaa pilkkoa tahnaa varten ja se vain paranee matkalla. Sinnikäs jauhaa tahnan tasaiseksi morttelissa, mutta itse oikaisen mielellään ja surautan tahnan sauvasekoittimella, yleensä sen myllyssä. Lopputulema ei ole aivan yhtä tasainen kuin morttelissa, mutta morttelissa vääntäminen vaatii enemmän habaa ja kärsivällisyyttä kuin minulla on.

Jos haluat kokeilla currya, eikä lähellä ole etnistä kauppaa, suurimman osan aineksista voi vaihtaa sellaisiksi, jotka löytää isommasta peruskaupasta. Galangajuuren lähin vastine on inkivääri, korianterin juuren voi korvata käyttämällä enemmän korianteria, thaichilien sijaan voit käyttää vihreitä chilejä. Kaffirlimettiä löytää nykyisin suurimmista kaupoista kuivattuna, eikä siitä kannata tinkiä. Se on minulle juuri se ainesosa, josta tulee vihreän curryn huumaava tuoksu. Hankalin on katkaraputahna. Hirvittävän tuoksuinen tahna on curryn umamin salaisuus. Se syventää kaikkia makuja. Sitä on hankalaa korvata, mutta ei currya sen puuttumisen takia kannata jättää tekemättä.

Chilin määrän säätäminen on oma juttunsa. Se riippuu paljon myös chilien tulisuudesta. Tällä kertaa käyttämäni chilit olivat paketin mukaan keskivahvoja, siemenineen kymmenestä chilistä olisi tullut tyrmäävä tahna, mutta ilman siemeniä lopputulos oli juuri sopivasti nenän aukaiseva. Käyttämäni chilit olivat pieniä, kymmentä isoa chiliä ei kannata laittaa tahnaan. Hyvä puoli tahnassa on se, että lopullisen ruoan tulisuutta on helppo säätää matkan varrella. Laita ensin vain osa tahnasta ja lisää keittämisen aikana maun mukaan.

Raaka-ainelista on pitkä, mutta siihen tämän ruoan haastavuus jääkin. Tahna syntyy loppujen lopuksi aika nopeasti – jos luottaa konevoimaan – ja loppu on helppoa ja vaivatonta. Vähän vihannesten pilkkomista, eikä juuri muuta.

vihreä-curry1

 

Vihreä currytahna

10 pientä thaichiliä (siemenet poistettuina)
3-4 valkosipulin kynttä
1 salottisipuli
3 oksaa korianteria juurineen
muutama oksa thaibasilikaa
6 kaffirlimetin lehteä (pakastettuna)
1 rkl sitruunaruohoa
2 tl galangajuurta hienoksi raastettuna
1 tl korianterinsiemeniä paahdettuna
1/2 tl jeeraa
ripaus valkopippuria
1/2 tl suolaa
1 tl katkaraputahnaa
2 rkl kalakastiketta

1. Hiero yrtit suolan kanssa morttelissa tasaiseksi tahnaksi. Laita kaikki ainekset sauvasekoittimen myllyyn ja aja mahdollisimman tasaiseksi tahnaksi.

2. Jos tahna on liian kiinteää, voit laittaa nesteeksi esimerkiksi limen mehua

Vihreä kasviscurry soijasta

neljälle

2 dl luomusoijapaloja (Vegesun)
kasvislientä
1 sipuli
öljyä
pieni violetti munakoiso
200 g vihreitä papuja
1/2 paksoi
400 g kookosmaitoa (jos haluat liemimäisemmän, varaa kaksi purkkia ja lisää tarvittaessa)
vihreää currytahnaa
thaibasilikaa
(suolaa)

1. Keitä soijapalat kasvisliemessä pakkauksen ohjeen mukaan ja valuta ne huolellisesti. Painele ylimääräinen vesi esimerkiksi puulastalla soijapaloista. Siivuta sipuli, pilko munakoiso ja leikkaa pavuista päät. Leikkaa paksoi ronskeiksi paloiksi.

2. Kuumenna öljy kattilassa, lisää sipuli siivutettuna ja soijarouhe. Kuullota kunnes sipuli on pehmeää. Lisää munakoiso ja pavut kattilaan. Sekoita joukkoon currytahnaa (voit laittaa ensin osan tahnasta) ja kaada kattilaan kookosmaito.

3. Keitä noin 7 minuuttia tai kunnes munakoisot ja pavut ovat melkein kypsiä. Lisää tarvittaessa vettä, jos neste uhkaa käydä vähiin. Maista matkalla myös mausteisuus ja lisää halutessasi loput currytahnasta.

4. Sekoita joukkoon paksoi, kuumenna muutama minuutti eli kunnes kaali hiukan antautuu. Tarjoa riisin ja thaibasilikan kanssa.

*****

With cold days approaching I start to don layers of knitwear and crave for something hearty and warm. I am not the only one, this is the time of the year you cannot open a food mag or blog without reams of paeans to comfort food. My green thai chili with soy and vegetables is yet another drop in this deluge of recipes.   

 

yhteistyössä

Olen kokematon soijankäyttäjä. Halusin opetella tekemään siitä hyvää ruokaa.
Elokuussa soijasta syntyi arkiruokaa, punajuurimakaronilaatikkoa, syyskuussa jauheliha korvattiin soijalla kasviskaalikääryleissä.
Syksyn mittaan ohjeita tulee yhteensä viisi.

Sarja on toteutettu yhteistyössä VegeSunin kanssa.

12 kommenttia “Voimaruokaa – vihreä curry soijasta

  1. Juuri näillä harmailla sadesäillä kelpaisi tuollainen lämmittävä keitto, nam! mistäköhän olet nuo ihanat metallikulhot hankkinut?

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 08.10.2014 at 21:42 sanoi:

      Itseasiassa sain ne lainaksi ystävältä, eivätkö olekin ihanan kuvaukselliset. Nyt ne pääsevät taas omaan kotiinsa.

      Kuva on keittomaisempi kuin lopputulema. Nostelin näemmä aika huolettomasti tavaraa kattilasta kulhoon 🙂

  2. Haha, osuvasti sanottu katkaraputahnasta! 😀 Todella herkullisen kuuloinen curry (ja erityisen kaunis stailaus, vaikket sä rumia kuvia otakaan), tämä sai suun vettymään.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 09.10.2014 at 20:04 sanoi:

      Sen tuoksu on aika tyrmäävä. Nenästä kiinni pataan lisätessä 🙂
      Minun alkoi taas itsekin tehdä mieli currya, vaikka juuri söin sitä kolme päivää putkeen…

  3. Varsin perusteellista! Lähdenpä tästä etsimään katkaraputahnaa..

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 09.10.2014 at 20:04 sanoi:

      Kyllä nyt sieltäkin maailmaan yksi purkki löytynee. Pidä nenästä kiinni.

  4. Sisäiset villapaidat on kuvaava ilmaus voima- / lohturuoille. Itsekin karsastan tuota lohturuoka sanaa juuri siihen liittyvien negatiivisten assosiaatioiden kautta. Niin tai näin, mieltä ja ruumista lämmittävä ruoka on nyt paikallaan. Itsellenikin curryt toimivat tällaisena voimaruokana ja rakastan vihreää currya. Herkullisen ihana kuva!

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 10.10.2014 at 18:37 sanoi:

      Nyt kun katsoo ulos, kaikki lämmike tulee tarpeeseen. Kosteus, pimeys ja viileys hiipi vähän yllättäen. Vihreä curry on ehdottomasti minunkin lempicurryjani. Jo sen tuoksu on huumaava.

      Kiitos kuvakehuista, valo alkaa taas vähetä siihen malliin, että kohta on aika tuskaista kuvata.

  5. siis lohturuoka-sanaa 😉

  6. Kääk, miten hyvän kuuloinen curry! En ole ikinä jaksanut ihan noin perusteellisesti sellaista väsätä, mutta voin uskoa, että on vaivan arvoista. Pitääkin kokeilla.

    Vinkki soijapalojen ja -suikaleiden valuuttamiseen: paina keitetyt soijat siivilää vasten puukauhalla, niin saat kaiken ylimääräisen nesteen valuutettua ja palojen koostumus tulee kiinteämmäksi. Tämän jälkeen niitä voi vielä vähän marinoida ennen pannulle siirtämistä jos halajaa. Toki tässä sun ohjeessa marinointia ei tarvita, siinä curryssahan ne saa makua kerrakseen. Mutta muissa, esimerkiksi kastikkeettomissa ruoissa marinointi on ihan suotavaa 😉

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 10.10.2014 at 18:29 sanoi:

      Kiitos vinkistä, lisään sen vielä ohjeeseenkin.

      Tämä vain kuulostaa perusteelliselta, oikeasti se ei edes ole. Kaikki ainekset myllyyn ja tahnaksi. Siinä se. Vaivalloisinta eli vääntää itsensä Hakaniemeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Post Navigation