Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Blog

Herne nenässä – hernesosekeitto

Hernesosekeitto tuoreista herneistä
Minulla on ollut hernekeiton suhteen herne todella syvällä nenässä. Inhokkini sai kuitenkin raikkaan kesäisen muodon ja pääsee meillä pöytään jatkossakin.

hernesosekeitto

Lapsuuden inhokki. Jos yksi pitäisi nimetä se olisi ehdottomasti hernekeitto.  Katoliselta ajalta peräisin oleva tapa syödä hernekeittoa torstaisin ennen perjantain paastopäivää on  säilynyt satojen vuosien ajan sinnikkäästi Suomessa ja Ruotsissa. Harmikseni.

Minulle liikaa oli pitkään pelkkä haju, jota kai kuuluisi kutsua tuoksuksi. Takana on siis monta nälkäistä torstaita ja yksi nuoruuden uintileiri pelkän näkkileivän voimin.

Harva maku kuitenkaan voittaa kesän tuoreita, makeita herneitä. Sellaisia sopivan pieniä ja mehukkaita, jotka eivät ole vielä ennättäneet pulllistua kuivakan puolelle. Sen takia lähestyin hernettä nenässä hernesosekeiton kautta. Se pääsee meillä pöytään jatkossakin.

herneet

Kolme litraa tuoreita herneitä, nippu kesäsipuleita, uusia perunoita ja muutama multaporkkana Kuopion torilta, kauppahallista paksu siivu savustettua pekonia. Siinä ainekset kuukauden raaka-aineesta keittämääni toiseen reseptiin, Creme Ninon -henkiseen hernesosekeittoon, jossa kuohuviinin sijaan soppaan lorautetaan valkoviiniä.

Hernesesongin ulkopuolella keiton voi keittää yhtä hyvin myös pakasteherneistä. Kaikista kasviksista juuri herne sietää parhaiten pakkasta makunsa puolesta.

Kuukausi sitten suosikkinne heinäkuun raaka-aineeksi oli herne, josta tein hernerisoton ja hernekeiton. Kaupan päälle vielä viime kesän hernepyree ahventen kanssa. Kun kokeilin reseptejä, olennaisin oppi oli, että herneen makeus kaipaa vastapariksi suolaisuutta. Seuraavaksi haluaisin testata sitä suolaisten juustojen kanssa. Näin helteessä kokkaaminen on vaan jäänyt aika vähälle. Saa nähdä, ehtiikö vielä tämän sesongin aikana.

Nyt kyselen toiveitanne elokuun raaka-aineen suhteen. Satokausi alkaa olla silloin parhaimmillaan, joten valinnanvaraa riittää. Mistä raaka-aineesta toivoisitte muutamaa reseptiä elokuussa?

Hernesosekeitto

neljälle

1 pienehkö peruna
1 pienehkö porkkana
400-500 g tuoreita herneitä silvottuna (noin 3 litraa palkoineen)
2 kesäsipulia
1 valkosipulin kynsi
1 dl valkoviiniä
6 1/2 dl kasvislientä (tai vettä ja kasvisliemikuutio)
1 oksa minttua
1 dl kuohukermaa
suolaa
valkopippuria
öljyä

Lisäksi

noin 100 g savukylkeä, pancettaa tai pekonia
muutama mintunlehti
kesäsipulin varsia

1. Silvo herneet, silppua sipuli ja valkosipuli, Kuori peruna ja porkkana ja kuutioi ne noin sentin kantiltaan oleviksi kuutioiksi.

2. Kuumenna reilu loraus öljyä kattilassa, lisää sipuli ja valkosipuli. Kuullota niitä viitisen minuuttia, mutta älä päästä ruskistumaan. Lisää kattilaan peruna- ja porkkanakuutiot ja kuullota vielä kymmenisen minuuttia.

3. Nosta lämpötilaa ja lisää kattilaan valkoviini. Kiehuta viini pois ja lisää sen jälkeen kasvisliemi.

4. Kun liemi kiehuu, lisää herneet ja keitä vielä vartti tai kunnes herneet ovat kypsiä ja pehmeitä.

5. Soseuta keitto sauvasekoittimella samettiseksi. Voit halutessasi siivilöidä sen.

6. Nosta kattila takaisin levylle. Hiero morttelissa mintunlehdet ja ripaus suolaa tasaiseksi tahnaksi. Lisää kattilaan minttutahna ja kerma. Ohenna tarvittaessa vedellä. Mausta valkopipurilla. Mausta suola ja mausteet ja lisää tarvittaessa.

7. Paahda savukylki pannulla kullanruskeaksi. Tarjoa keitto savukyljen, muutama tuoreen mintunlehden ja silputun kesäsipulin varren kanssa. Voit myös lorauttaa osan kermasta vasta lautasella keiton joukkoon.

******

Traditional Finnish pea soup is made from dried peas. A whole new take on my childhood’s dislike number one required three litres of fresh peas in their pods, couple of summer onions, carrots, new potatoes and a thick slice of smoked bacon from the market place. If only would they have served pea soup made from the fresh peas at school, pea soup Thursday might not have been a pet peeve of my youth. 

 

facebookissa-lätkä

12 kommenttia “Herne nenässä – hernesosekeitto

  1. Synnöve on 02.08.2014 at 12:11 sanoi:

    Hei,
    Olen elänyt siinä uskossa että Ruotsissa käytetään hernekeittoon keltaisia herneitä ja Suomessa vihreitä.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 02.08.2014 at 22:54 sanoi:

      Kiitos Synnöve. Tästä huomaa, että olen todellakin amatööri hernekeiton suhteen 🙂 korjaan asian myös postaukseen.

  2. Hernekeitto ei ole koskaan ollut minunkaan suosikkiruokani, mutta maistoin tänä vuonna hernekeittoa shampanjalla ja olin myyty, paljon parempaa kuin lapsuudessa syöty hernekeitto 🙂

    Elokuulle toivon papureseptejä, itsellä on ehkä vielä tulossa kasvimaalta toinen satsi papuja.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 02.08.2014 at 23:04 sanoi:

      Se on jotenkin ihan eri lajike tuo hernesosekeitto kuin se normaaliversio.
      Pavut on ihania, niistä tulee varmasti reseptiä kuukauden mittaan.

  3. Minä taas tykkäsin hernekeitosta mutta kesäkeitto aiheuttaa vieläkin yök-reaktion;D

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 02.08.2014 at 23:07 sanoi:

      Minulla taas juuri toisinpäin, kesäkeittoa olen rakastanut aina. Paitsi
      sellaista ylikypsäksi keitettyä keittoa pakastevihanneksista.

  4. statisti on 02.08.2014 at 22:11 sanoi:

    Kuulostaa ja näyttää tosi herkulliselta. Miten olis elokuun teemaksi maissi?

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 02.08.2014 at 23:09 sanoi:

      Maissi on hieno idea, heti en osaa keksiä yhtään reseptiä. Hyvä haaste siis 🙂

  5. Hernekeitto on kuulunut aina mun yök-ruokien ehdottomaksi ykköseksi. MUTTA tätä pitänee kokeilla. Seuralaiseni nimittäin söi vuosi sitten Tallinnassa hernekeittoa, joka näyttää hieman valmistamaltasi, ja se maistui jopa hyvälle. Joten, ehkä pitänee uskaltaa…

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 03.08.2014 at 21:59 sanoi:

      Voi toki olla, että lähes koko elämän jatkunut hernekeiton syömättömyys on vääristänyt makumielikuvani hernekeitosta, mutta tämä ei minusta muistuta sitä isoveljeään millään tavalla. Meille hernekeittovihaajille se on etu 😉

  6. Hernari on vakio työevääni, kasvis- tai lihaversiona. Pakkasesta rasia mukaan, ruisleipä ja juustosiivu kylkeen ja lämmitys töissä. Pitäisikö nyt jo kokeilla tätä tuoreherneversiotakin. Pakkasesta löytyy liikaa pakastehernepusseja, kun olen aina kylmäkallen puutteessa joutunut nappaamaan kaupasta hernepussin tsemppamaan kylmätarpeita näillä helteillä 🙂

    Toivoisin kesäkurpitsareseptejä: sitä herkkua kun saa kohta taas puoli-ilmaiseksi ja omasta maasta päänvaivaksi asti. Toinen pikkupenkissä hilluva herkku on lehtikaali, josta resepti-ideat myös tervetulleita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Post Navigation