Mantelisuklaakerroskakku suklaa-appelsiinivaahdolla
Makeaa, makeampaa, makeinta. Baking Instinct – Eleanora von Smöörin herkkujen aateliset -kirja on yhdistelmä unelmankevyttä yläpilveä ja rautaista ammattitaitoa.
Makeuden aateloitu suulähettiläs aatelisneito Eleanora von Smöör kattaa uudessa kovan luokan sokerihiirille suunnatussa kirjassaan pöytään toinen toistaan makeampia herkkuja. Jo pelkästä selailusta on tukevasti sokerihumalassa. Aatelinen ruokaympyrä koostuu vain makeasta, makeammasta ja makeimmasta. Voita, sokeria, suklaata tai mantelimassaa ei ole säästelty.
Kirjan visuaalinen maailma on jäljittelemättömän runsas, ylellinen ja jokaiseen yksityiskohtaan – aina kirjanmerkkinä toimivaan silkkinauhaan – saakka mietitty. Tämän keittokirjan kulmiin ei tee mieli liimailla post-it-lappuja merkiksi.
Leikkisä tyyli ja hiukan kieli poskessa tehdyt tekstit eivät kuitenkaan peitä tekijöiden ammattitaitoa. Eleanora von Smöör on ruokatoimittaja Elina Jyväksen alter ego ja kuvaamisesta ovat olleet vastuussa Suomen eturivin ruokakuvaajat. Testaamisen perusteella reseptit toimivat, ovat riittävän tarkkoja ja ne on kirjoitettu selkeästi. Omat varmat epäonnistumisruokalajini kuten marmeladin ja vaahtokarkit olen tosin toistaiseksi jättänyt rauhaan.
Silkit, pitsit, timangit ja muu tingeltangeli – eivätkä pääasiassa edes Götan maailman täytetyt eläimet – jätä ruokaa runsaissa kuvissa varjoonsa. Konsepti on pysynyt neljästä kuvaajasta huolimatta tiukasti koossa, vain pari kuvista näyttää sellaiselta, kun ne olisi otettu aateliskartanon sijaan lastenjuhlissa. Ehkä aateliset sukulaislapset ovat vasta kasvamassa ylelliseen elämäntapaan.
Poimin kummipoikamme syntymäpäiväkakkuun täytteen kirjan kolmen kerroksen suklaaleivoksista. Täytteen koostumus kuvaa hyvin kirjan reseptien tuhtiutta: Tummaa suklaata, ranskankermaa ja sokerista appelsiinihiiloa. Aatelisilla täytyy olla poikkeuksellinen aineenvaihdunta tai tiukat korsetit. Rahvaalla saattaa vyötärö kadota. Mutta se on ylellisten nautintojen hinta. Pieni sellainen.
Oheisen reseptin kakkupohja on suklaakakkujen luottopohjani, eikä se ole kirjasta. Mantelijauhe tekee siitä ihanan kostean ja kunnon tummasuklaa viimeistelee sekä rakenteen että maun. Väliin paksu kerros kirjan appelsiini-suklaavaahtoa. Suklaakakku ylevöityy suklaakerroskakuksi. Todella suklaiseksi ja tuhdiksi sellaiseksi.
Von Smöörillä on tapana smöörätä proosaalliset leivokset aateliseen elämäntapaan sopiviksi tingeltangelilla. Minä vastasmööräsin vastineeksi von Smöörin baakelsin traktorilla ja suklaarusinoilla. Kohtaa paremmin kolme vuotta täyttävän remonttimiehen esteettisen näkemyksen.
Suklaakerroskakku suklaa-appelsiinivaahdolla
Suklaa-mantelikakku
noin 20-senttiseen vuokaan, kymmenelle-kahdelletoista
200 g hyvää tummaa suklaata
6 suurta munaa valkuaiset ja keltuaiset eroteltuna
2 dl sokeria
120 g mantelijauhoa
1/2 dl vehnäjauhoja
50 g voita
1. Sulata suklaa ja voi vesihauteessa.
2. Vatkaa sillä välin keltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Vaahdota valkuaiset erikseen kovaksi vaahdoksi.
3. Lisää sulatettu suklaa-voiseos keltuaisvaahdon joukkoon.
4. Lisää jauhot ja mantelijauho.
5. Nostele lopuksi varovasti joukkoon valkuaisvaahto.
6. Paista kakkua noin 40-50 minuuttia 180 asteessa. Tarkempi aika on riippuvainen uunista, mutta kannattaa olla tarkkana, ettei kakku mene kuivaksi. Se saa jäädä rielusti kosteaksi.
7. Anna jäähtyä ennen täytteen valmistamista.
Suklaa-appelsiinivaahto
Ohje Elina Jyväs
150 g suklaata
200 g ranskankermaa (ei kevyttä)
2-3 rkl appelsiinihilloa
1. Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa välillä sekoitellen. Anna jäähtyä hetki.
2. Laita kulhoon ranskankerma ja sulatettu suklaa. Vatkaa seosta, kunnes se on paksua ja kuohkeaa.
3. Mausta hillolla. Levitä kahteen osaan leikatun kakun täytteeksi.
Suklaakuorrutus
120 g tummaa suklaata
1 dl kermaa
1. Sulata suklaa vesihauteessa, kuumenna samalla kerma kiehuvaksi.
2. Vatkaa kerma sulan suklaan joukkoon, jotta saat kuorrutuksesta kiiltävän.
3. Levitä kakun päälle ja nosta noin tunniksi viileään, jotta kuorrutus jähmettyy
Lisäksi
von Smöörin tapaan esim. syötäviä kukkia, kolmevuotiaiden remonttimiesten tapaan leikkitraktori (keitä kuumassa vedessä ennen kakun päälle laittoa) ja suklaarusinoita.
Huom
orkideat eivät ole syötäviä. Suojasin niiden varret ja alapinnat foliolla kuvauksen ajaksi. Parhaista ruokakaupoista (tai omalta pihalta) saattaa sen sijaan löytyä syötäviä orvokkeja ja ruusunterälehtiä.
*****
The way to little man’s heart may go through the stomach. But a tractor is surely a great help on the way. A rich chocolate layer cake is delicious as such, but if gathering best aunt points from a three year old adding a tractor will give you a kickstart.
Baking Instinct -kirja on saatu lehdistökappaleena.
Voi Eleanoora! Se on ihana kirja. Suosittelemme testaamaan raparperi-frangipane torttua. Se oli taivaallista. Niin ja onnea uuteen (blogi)kotiin!
Kiitos. Se oli minunkin listallani testattavaksi, koska kaikki menee testiin, missä on sana raparperi… Kirja on kyllä kiehtova – jopa tällaiselle epäleipojalle.
Ihana traktori 😉 Mä niin nään meidän pikkumiehen tuon kakun äärellä 😉
Myös päivänsankarilla oli suu leveässä hymyssä 🙂 Se on paras palkinto leipomisesta. Jopa kakku kelpasi, vaikka pelkäsin sen olevan liian suklainen. Mutta sellainen tilattiin ja onneksi pelkoni osoittautui vääräksi.
Apua, syntisen hyvää!
On se hassua, että vaikka en suklaasta muuten sellaisenaan välitä, niin kakuissa se uppoaa joka kerta 🙂 Ja etenkin, jos makukaverina on appelsiini. Slurp!
P.S. Super söpö idea laittaa traktori kakun päälle! …kiitos ideasta, miten saada pojoja 3-vuotiaalta siskonpojalta 😉
Minä en ole myöskään suklaan – enkä edes suklaakakkujen – ystävä, mutta maailman parasta suklaakakkua sain osana maistelumenua ravintola Passiossa. Portteri-suklaakakku. Se oli jumalaista. Olisin voinut syödä ruokaseurankin annoksen. Ja tämän sanoo ihminen, joka ei koskaan ole syönyt kerralla edes kokonaista palaa suklaakakkua.
Idean bongasin muutama vuosi sitten jostain lehdestä kampaajan tuolissa eli siitä en voi ottaa kunniaa, mutta sen sijaan jaan tätä ilolla. Tällä kerää ihan varmasti pisteet kaikilta pieniltä miehiltä 🙂 Sinusta saattoi tulla juuri suosikkitäti (eikä haittaa vaikka olisit ainoa, suosikin asema on aina suosikin asema 😉
sunkin sisällä rimpuilee pieni hassu kakuntekijä!
Sisälläni asuu nainen, joka haluaa keksiä kaikki tavat pysyä erossa sokerimassasta. Pakko yrittää olla nokkela…
Hauska idea kakkuun ja minun sisälläni asuu ihan samanlainen nainen, joka haluaa pysyä erossa sokerimassasta :).
Täytyy kyllä käydä kyseistä teosta selailemassa kirjakaupassa, kun uuden keittiön valmistuttua minulla on kaksi kaapillista tilaa pelkästään keittokirjoille, hamstraus voi siis jo alkaa 😀
Kirja on ammattilais(t)en huolella ja taidolla tekemä kirja, jota on ilo lukea. Ja se pienessä kummallisuudessaan hieno visuaalinen tuote. Suosittelen siis ehdottomasti selailemaan.
Ja kaksi kaapillista tilaa keittokirjoille – täydellistä!
Kakku on ihanan näköinen ja ennen kaikkea kuuloinen – mutta stailausta ei millään meinaa uskoa skandiminimalistin tekemäksi! 😀 Kuormurikakku on varmasti joka pojan unelma, tosi kekseliäs.
Se oli selvästi tuo Baking Instict, joka löysi sisäisen romantikon minusta. Löytyi koruja, joille ei ole muuta käyttöä minimalistin elämässä 😉
Kuormurikakun bongasin joskus jostain lehdestä. Toinen kummipoika on saanut samasta ideasta toisen version eli lumiauran työntämässä sokerimassakakun päältä vaahtokarkkeja pois. Yksi idea, pakko venyä moneen, koska siinäpä ne minun taitoni sitten olivatkin…
Oih, taivaallisen kuulloista!
Veikkaisin, että suklaanystäville on juuri sellaista 😉