Tietoa mainostajalle ›

Blog

Puurolla kasvatettu – Kolme makua: Puolukka

Uuniohrapuuro ja puolukkakiisseli
Puolukkakaurapuuro
Elovena Hetki täysjyväruis+puolukka

puolukkapuuro-raaka-aineet-suolaajahunajaa

Olen puurolla kasvatettu. Lapsuudessa meitä odotti keittiössä melkein joka aamu tuttu oranssi termospullo. Äiti oli ennen töihin lähtöään keittänyt minulle ja sisarelleni kaurapuuroa. Koska rikos on vanhentunut, voin tunnustaa (ja toivoa, että äitini lue tätä), että joinakin aamuina hoitelimme sen kyllä ihan muualle kuin vatsaan. Useimpina aamuina se kuitenkin päätyi sinne minne pitikin.

Yhä edelleen olen kaurapuuronaisia. Kotoa perittyä. Puolet nesteestä maitoa, puolet vettä. Voisilmä. Ei missään tapauksessa sokeria. Siinäpä se. Parasta pikaruokaa.

Terveellistä, edullista ja lähellä tuotettua. Puuro sopisi lähes kaikkiin ruokavalioihin, ellei niin moni kauhistelisi lapsuuden liisterimuistoja. Hyvä puuro ei ole kuitenkaan liisteriä nähnytkään. Liisterimäinen rakenne on seurausta siitä, että kaurahiutaleet lisää kylmään nesteeseen. Teitpä puuron mikrossa tai hellalla, kuumenna aina neste ensin kiehuvaksi, laita riittävästi nestettä ja syö puuro heti sen valmistumisen jälkeen. Se ei parane odottaessaan.

Kevään mittaan blogissa on puuroreseptejä, jotka olen tehnyt Elovenalle. Se perinteinen haudutettu puuro voisilmällä on saanut useampia tiukkoja kilpailijoita. Olen innostunut syömään niin paljon puuroa, että syntyi Kolme makua -puurosarja. Luvassa siis kolme erilaista makumaailmaa ja niistä jokaisesta sekä arkisempi puuro että viikonlopun pitkiin aamuihin sopiva herkku. Nopeaan nälkään löytyy jokaiseen valitsemaani makumaailmaan Elovenalla myös noin minuutissa valmistuva Elovena Hetki – annospuuro. Lupasin tehdä kolme reseptiä, mutta lähti vähän käsistä. Tuli tuplasti enemmän. Ensimmäisenä kaivoin pakastimesta esille puolukoita.

******

Kolme makua: Puolukka

uuniohrapuuro-2

Puurosarjan avaa uuniohrapuuro ja klassikko, jonka opin heti purjevoileivän jälkeen aikoinaan kotitaloustunnilla. Puolukkakiisseli. Oikeastaan enemmän keitto. Yhä edelleen kuulen silloisen kotitalousopettajani äänen päässäni kertomassa, miten perunajauhoilla keitettäessä kattila pitää ottaa heti ensimmäisen kuplan jälkeen levyltä. Kaivoin ohjeen monta kymmentä vuotta vanhasta vihkostani. Äidin allekirjoituksella on todistettu, että kiisseli on keitetty myös kotona, oikein kerroskiisseli. Sitä en ole varmaan koskaan sittemmin tehnyt.

Keiton ja kiisselin erottaa rakenne. Noin 7 desilitraan nestettä laitetaan keitossa 2 rkl ja kiisselissä 3-4 rkl perunajauhoja. Keiton rakenne säilyy siten juoksevampana.

Tein uuniohrapuuron Elovenan rikoituista ohrasuurimoista, jotka kypsyvät hiukan kokonaisia nopeammin, parissa tunnissa. Se on helpoista helpoin. Ei vaaraa pohjaan palamisesta, ei jatkuvaa hämmentelyä. Reilu pari tuntia odottelua. Ja aika kova tiskaaminen jälkikäteen paitsi, jos vuoan suojaa voitelun sijaan leivinpaperilla. Laittaisin silti nokareen voita joukkoon. Se antaa mukavasti makua.

Uuniohrapuuro

neljälle

1,3 l maitoa
2 dl Elovena rikottuja ohrasuurimoita
nokare voita
reilu 1/2 tl suola

1. Kuumenna uuni 150 asteeseen.

2. Sekoita uuninkestävässä, voidellussa padassa tai vuoassa kaikki ainekset.

3. Kypsennä uunin alatasolla noin 2 1/2 tuntia.

Puolukkakeitto

neljälle

7 dl vettä
3 1/2 dl pakastepuolukoita
3/4 dl sokeria (+ vähän pinnalle)

Suurus

2 rkl perunajauhoja,
3/4 dl kylmää vettä

1. Laita kattilaan vesi, puolukat ja sokeri. Keitä kunnes puolukoiden rakenne on rikki. Näet sen siitä, että marjat muuttuvat vaaleiksi.

2. Siivilöi nesteen joukosta puolukat pois ja laita neste takaisin kattilaan.

2. Sekoita pienessä astiassa suurus tasaiseksi. Ole tarkkana, ettei siihen jää paakkuja.

3. Kaada suurus tasaisena nauhana keiton joukkoon koko ajan vispaten. Kuumenna keitto. Ota pois levyltä, kun pinnalle tulee ensimmäinen kupla.

4. Kaada jäähtymään tarjoiluastiaan. Ripottele pinnalle sokeria, ettei se nahkoitu.

puolukkakaurapuuro

Puolukkakaurapuuroon venyy kohtuullisen kiireisenäkin arkiaamuna. Se nimittäin syntyy mikrossa ja puolukat voi heittää joukkoon suoraan pakastimesta. Toki voit sen keittää hellallakin, mutta halusin resepteihin mukaan myös yhden mikropuuron. Siten nimittäin syntyy useimmiten oma aamupuuroni. Minulla on jopa siihen tarkoitukseen dedikoitu puurokulho. Riittävän iso ja todella ruma. Ei kuvausmateriaalia.

Reseptiä onkin hiottu satojen aamujen kokemuksella. Mikropuuronikaan ei synny ikinä minuutissa täydellä teholla, vaan muhittelen sen alhaisella teholla. Ensin kuumennan nesteen ihan kuumaksi, sitten sekoitan kaurahiutaleet ja puolukat joukkoon. Lasken tehoja alhaiseksi, kypsennän viitisen minuuttia ja annan vielä muhia hetken kuvun alla. Sillä aikaa ehtii vaikka vetäistä ripsivärin.

Puolukkakaurapuuro mikrossa

yhdelle

1 dl maitoa
1 1/2 dl vettä
1 dl Elovena-kaurahiutaleita tai -luomukaurahiutaleita
vajaa 1/2 dl (pakaste)puolukoita
(halutessasi voit maustaa puolukat kevyesti sokerilla)
ripaus suolaa

1. Laita tilavaan kulhoon neste ja kuumenna se mikrossa täydellä teholla kunnolla kuumaksi (1-2 minuuttia)

2. Sekoita joukkoon pakastepuolukat (voivat olla jäisiä) ja kaurahiutaleet.

3. Kuumenna alhaisella teholla kuvun alla muutama minuutti ja kurkkaa, miltä näyttää. Jokainen mikro on niin erilainen, että aika vaihtelee. Omassani kuumenna kuvun alla vajaa viisi minuuttia ja jätän sitten kannen alle vielä hetkeksi. Kannen alla keittäminen saa puuron helposti kiehumaan yli. Valitse siis tilava astia.

4. Mausta suolalla.

Elovena-hetki-ruispuolukka2

 Elovena Hetki -hiutaleiden joukkoon kuuma vesi ja hetki odottelua. Näitä olen ladannut nyt työpaikalla kaapin täyteen. Terveellisempi välipala kuin ne, joihin pahimmillaan nälissäni sorrun.

EH_luomu copy

Oletko sinä puuroihmisiä? Jos olet, mikä on suosikkipuurosi? Tuunataanko teillä vai mennäänkö perinteisellä linjalla? Kaikkien kommentin jättäneiden kesken arvon kolme Elovenan luomupuuro -tuotepakettia. Yhteen tuotepakettiin sisältyy myös Arabian puurolautanen Elovena-tytöllä.

Jos tykkäät tuunata puurosi, kannattaa osallistua myös Elovenan omaan kisaan Facebookissa, Twitterissa ja Instragramissa (#ElovenaSuomi #tuunake). Ilmeisen hienoja palkintoja luvassa parhaille puuroannoksille. Esimerkiksi tuomariston suosikki voittaa Jopon. Aikaa on vielä muutama päivä eli 28.3. saakka.

EDIT: Arvonta on suoritettu. Puuropaketin lautasineen voitti nimimerkki -V-, lohdutuspaketit random.org arpoi Chef Jonesille ja Nannalle.

blogiyhteistyö

 

Postaus on toteutettu yhteistyössä Elovenan kanssa.

26 kommenttia “Puurolla kasvatettu – Kolme makua: Puolukka

  1. Nyt varmasti lennät tuolilta hämmästyksestä, mutta mä en ole puuroihmisiä… 😉 Tosin, sait ohrapuuron kuulostamaan ehdottomasti kokeilemisen arvoiselta. 🙂

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 24.03.2014 at 20:32 sanoi:

      Jotenkin minulla oli tästä aika vahva aaninki, että asia saattaisi olla juuri näin. Sinua ei ole selvästi sosiaalistettu puuroon, minulla on pitkä ja lämmin suhde sen kanssa 😉

  2. Nina on 24.03.2014 at 20:00 sanoi:

    Perinteisellä mennään melkein joka aamu, voisilmä juhlapäivinä. Olen sokerin kanssa samoilla linjoilla, sitä en lisää koskaan 😀

  3. Asiasta toiseen. Tää sun uusinkin juttu löytyyhttp://www.reseptiohje.com sivuilta. Omia ressujakin siellä ilman mitään lupia.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 24.03.2014 at 20:29 sanoi:

      Onpa todella ankea sivusto. Mistä ihmeestä näitä yrittäjiä riittää? Tuolla lailla kai saa linkata vaikka kyselemättäkin, mutta toivon, ettei sivusto lyö leiville. On sen verran kehno esitys.

  4. Meikäläinen on kyllä puuroihmisiä, erityisesti kaurapuuroihmisiä (marjoja päälle, joskus voisilmä). Kiva resepti uuniohrapuurolle, voisipa pistää tuon kokeiluun ensi viikonloppuna.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 24.03.2014 at 21:16 sanoi:

      Minä olen ihan kaikkiruokaisia puuroihmisiä. Äkkiä ei tule mieleen puuroa, josta en tykkäisi. Aiemmin en niin tosin välittänyt uunipuurosta, mutta nyt olen ymmärtänyt senkin hienouden.

  5. Anu on 24.03.2014 at 21:32 sanoi:

    Olen hurahtanut lesepuuroihin. Suosikkini on lempeä kauralesepuuro, tehty puoliksi veteen ja puoliksi maitoon. Päälle ei sentään sokeria, mutta makeaa kuitenkin. Ennen pitkää juoksulenkkiä tankkaan energiavarastot seuraavasti: puuron päälle puolikas banaani pilkottuna, vajaa pieni kourallinen saksanpähkinöitä, lusikallinen jäisiä tyrnimarjoja ja lusikallinen hunajaa. Nam!

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 24.03.2014 at 21:46 sanoi:

      Tämän perusteella uskallan luvata, että sinulle saattaa olla pari hyvää reseptiä tulossa vielä näissä puuroresepteissäni. Paljon hyvää energiaa tulossa.

  6. Puuroihmisiä ehdottomasti. Kaurapuuro menee voisilmällä tai hillolla ja ruispuuro aina voisilmällä. Jossain vaiheessa aamupuuro ei pitänyt nälkää loitolla ja tuli pitkä tauko, etten syönyt sitä juuri ollenkaan. Sittemmin tämä ”vaiva” on hävinnyt ja keittelen lähes joka arkiaamu itselleni kaurapuuroa.

  7. Anu on 24.03.2014 at 22:02 sanoi:

    Hienoa, odotan vesi kielellä! Ja näitäkin pitää kokeilla ehdottomasti.

  8. Haluaisin olla. Yritän. Aina sorrun sitten leipään. Lapsiani olen kasvattanut puurolla. IsoHoo on puurokammoinen pahinta laatua. Unelmoin perinnepuurojen valmistamisesta. Vaikka ruispuolukkapuuron, jota mumma aina teki. Tuota kuuma neste vinkkiä kokeilen. Olenkin ihmetellyt miten saan pikapuuroista sina limaliisteriä.

    Mutta mikä hitsi on purjeleipä?

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 25.03.2014 at 18:52 sanoi:

      Siis mitä, eikö lakeuden kouluissa tai maailmalla opetettua klassikkoa? Purjeleipä on se kahdeksankymmentäluvun leipä, jossa juusto tai leikkele asetellaan purjeen muotoon vaikka cocktailtikulla.

      Hyvin kasvatettu. Onneksi IsoHoo ei ole onnistunut tartuttamaan kammoaan lapsiin. Puuro on nimittäin ihanaa.

  9. Johanna on 25.03.2014 at 12:55 sanoi:

    Meillä koko perhe syö aamuisin puuroa. Munkin suosikkini on kauralesepuuro, puolet maitoa, puolet vettä (tai kauraleseitä + kaurahitaleita) mutta paljon kuluu myös nallen kaurahiutaleruislesepuuroa. Omaan puurooni laitan aina raejuustoa ja marjoja tai kiisseliä mutta en koskaan voisilmää 🙂

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 25.03.2014 at 19:00 sanoi:

      Kauraleseet aion ottaa testiin. Leseitä syön paljon esimerkiksi viilin kanssa, mutta puuroon en ole kokeillut. Selvästi tapoihini juurtunut…

      Haudekattila olisi ihana – ei tarvisisi hinkata yhtä lemppareistani riisipuuroa irti sieltä kattilan pohjasta. Pitää katsoa, jos kattilakaapissa olisi joskus sen mentävä tila.

  10. Johanna on 25.03.2014 at 12:57 sanoi:

    Kannattaa muuten kokeilla puuron tekoon haudekattilaa. Kaurapuuro tulee parissakymmenessä minuutissa joten ehtii tekemään koko meikin sillä välin eikä tarvitse seistä hellan vieressä.

  11. Ah, nyt on niin kauniita kuvia, että mäkin melkein voisin syödä puuroa. Toi ohra kyllä onkin herkkua, mutta noi kauraset ei uppoa – varsinkin kun pienenä mulla oli sikotauti ja poskea piti hautoa kaurapuurohauteella. Sen tuoksu yhdistyi siihen kauheaan kipuun ja kuumeeseen, mikä mulla oli ja nykyään pelkkä kaurapuuron tuoksukin tuo nuo ei-niin-kivat muistot mieleen.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 25.03.2014 at 19:04 sanoi:

      Ihmisen hajumuisti on kyllä uskomattoman vahva. Olen systemaattisesti yrittänyt päästä kaikista lapsuudessa saaduista ruokatraumoista yli. Montaa niitä ei ole, olen ollut suhteellisen kaikkiruokainen, eikä meillä ole pakotettu syömään mitään väkisin. Nyt ne vähätkin on melkein selätetty, lukuunottamatta hernekeittoa.

  12. Hekumoin jo iltaisin seuraavaa aamua ja kaurapuurohetkeäni! Uskallan kyllä mainostaa omaa reseptiäni, joka poikkeaa kuvailemastasi perinteisestä. Omat ennakkoluulot oli myös tiukassa, mutta niinpä vain 4 dl:aan kylmää vettä reilu desi Eloveenaa ja reilu ruokalusikallinen leseitä. Hella päälle ja hurraa: ei ylitsekiehumista, pehmeää lyhyemmällä keittoajalla ja eikä muuten ole liisteriä 😉

    Mukuloille keitän joka viikko parin litran välipalapuurosatsin usein rukiista, marjapuurona tai el naturelle, tai ohrapuuroa uunista. Ruis-puolukka-taatelipuuro on muuten huisin hyvää!!

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 27.03.2014 at 19:24 sanoi:

      Tuo on todellista puurofaniutta. Iloitsee jo illalla aamupuurosta. Olen luullut olevani kovan luokan puuronaisia, mutta tässä kisassa jään auttamatta toiseksi 😉
      Aina pitäisi haastaa omia ennakkoluuloja, mutta en ole ihan varma, onko minusta tuon kylmän veden suhteen siihen…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Post Navigation