Tietoa mainostajalle ›

Blog

Varovaisia irtiottoja – makkaraa ja pottua

Harjun makkaratehtaan tuoremakkaraa, dijonmuussia ja pikaketsuppia

bangers-and-mash-suolaajahunajaa

Haluaisin olla se superemäntä, joka päättää päivän ruokalistan sen mukaan, mikä kaupassa juuri silloin on parasta. Kääntelisin arvioiden käsissäni artisokkia ja siitä se ajatus sitten lähtisi. Ah, täällähän onkin täydellisiä viiriäisiä. Niitä meillä syödään tänään. Vielä puska rosmariinia ja sitten alan tehdä ihmeitä.

Tosielämässä olen riippuvainen kauppalistastani ja etukäteissuunnitelmistani. Kirjaan pilkuntarkasti tarveaineet lähikaupan lähettämiin kauppalappuihin ja lappu kädessä kierrän jokseenkin täysin listaa noudattaen tutut reitit. Joustavuus rajoittuu siihen, että valitsen sitä vaaleaa kalaa, joka on tuoreinta ja kohtuuhintaisinta, jos olen aikeissa tehdä jotain vaaleasta kalasta ja mietin ottaisinko viikonlopun kunniaksi sitruunajogurtin maustamattoman sijaan.

Perusjutuista selviän ilman reseptiä. Katson ihaillen – ja ehkä hiukan kadehtien – vaikkapa MasterChef-kisailijoita, joiden päästä löytyy beurre blanc. Minun päästäni löytyy lähinnä makaronilaatikko, munakas ja pari soppaa.

Onnistuin tekemään pienen irtioton. Käväisin suunnittelematta Anton&Antonissa, kun satuin olemaan kulmilla. Lihatiskillä (jonka valikoima on laajentunut aivan valtavasti) pötkötteli Harjun makkaratehtaan tuoremakkaroita. Vakiokauppani ei jostain käsittämättömästä syystä ole ottanut niitä valikoimiinsa. Seitsemän chilin makkarasta ja karitsamakkarasta syntyi löysän sunnuntain tuhti lounas ja maanantaina loput makkarat päätyivät vielä tuoremakkarapastaan.  Perunamuussiin ja paistettuihin makkaroihin minäkin sentään taivun ilman reseptiä.

Muistin ennen hommaan ryhtymistä Hannan sopan bangers & mash -aterian. Juoksuaan viime aikoina parantaneesta Glorian Ruoka & Viini -lehdestä poimitussa reseptissä pottumuussia oli terästetty dijonsinapilla ja vahvalla juustolla, makkaroiden kanssa tarjottiin pikaketsuppia. Ainekset löytyivät kotoa kaapista – muusin sekaan raastoin Valion vahvaa Ritaria – ja perussetti parani kertaheitolla. Dijonsinappi ja juusto syvensivät muusin makua, hapokas pikaketsuppi taittoi makkaroiden rasvaisuutta. Pienen luokan irrotteluni palkittiin.

Hetken tunsin itseni innovatiiviseksi superkokiksi. Noin vain suitsait päätin sunnuntain ruoan. Ihan ilman listaa. Tekaisin sen tuosta vaan. Kun niitä pitkäänhimoamiani makkaroita nyt oli siinä tarjolla.

Dijonmuussi

kahdelle

vajaa 500 g puikulaperunoita
reilu nokare voita
noin 1 dl maitoa
noin 1/2 dl vahvaa juustoa
2-3 tl dijonsinappia
suolaa

1. Kuori ja paloittele perunat pienemmiksi paloiksi. Keitä suolatussa vedessä kypsiksi.

2. Kaada suurin osa vedestä pois ja soseuta perunat.

3. Vatkaa joukkoon voi ja sen verran maitoa, että muusi on pehmeän notkeaa.

4. Lisää juustoraaste ja sinappi. Juuston vahvuus vaikuttaa tarvittavaan määrään, joten maistele sopiva juuston ja sinapin määrä.

5. Mausta lopuksi suolalla.

Kotitekoinen pikaketsuppi

kahdelle

1/2 pienestä punasipulista
1 pieni valkosipulin kynsi
150 g kirsikkatomaatteja
vajaa 1/2 dl punaviinietikkaa
2 rkl fariinisokeria
suolaa
mustapippuria
öljyä

1. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota niitä viitisen minuuttia miedolla lämmöllä öljyssä pienehkössä kattilassa.

2. Lisää kattilaan puolitetut kirsikkatomaatit, punaviinietikka ja fariinisokeri.

3. Keittele lähes alhaisimmilla lämmöllä reilu puoli tuntia kannen alla.

4. Maista happamuus ja lisää sokeria tai etikkaa tarvittaessa. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

*****

Traditional bangers and mash steps up to whole new level with couple of tricks. Season the mashed potato with dijon mustard and grate your favourite strong cheese into the mash. Serve the sausages with a quick home-made ketchup. 

36 kommenttia “Varovaisia irtiottoja – makkaraa ja pottua

  1. Nam, ei ole hyvän makkaran voittanutta. Dijonia laitan mäkin muussiin, sitä karkeampaa yleensä.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 05.03.2014 at 18:47 sanoi:

      Dijonia minäkin olin testannut, mutta voimakas juusto oli piste i:n päälle. Suosittelen testaamaan

  2. Minä taas haluaisin olla sellainen supernainen, joka osaisi käyttää kauppalistaa. Ostan toki osin suunnitellusti, mutta sitten keräänkin huomaamattani kärryyn tuota ja oi, vielä tuota. Ja usein joku olennainen osanen jää kauppaan.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 05.03.2014 at 18:50 sanoi:

      Mietin tuossa kirjoittaessa, että se hyvä puoli tässä on, että meillä on tällä hetkellä aika vähän hävikkiä. Heti jos eksyn kauppaan haahuilemaan ilman listaa, tarttuu mukaan vähän mitä sattuu.

  3. Välillä makkara on paikallaan. 😉

  4. ah. myös omasta blogista tuttua klassikkokamaa – ja syystä. meillä taas muusia ei enää tehdä ilman ruskistettua voita. crikey, miten hyvää se siitä tekee!

  5. Kauppalista-käytännöllä säästää rahaa ja huventaa hävikkiä!

    Sait tuon ekstempore-ostamisen kuulostaan niin seesteiseltä. Kun se ei ole sitä! Mä olen just semmoinen ja se on hirveää silloin, kun on väsynyt ja/tai nälkäinen ja/tai vieraassa kaupassa. Jotain unohtuu aina ja sitten saa soveltaa vielä uudelleen keittiössä. Ja aina myös unohtuu, mitä kotona on tai ei ole. Nyt esimerkiksi jo muistan, että kotona on seesamöljyä. Kolme pulloa.

    Sopivassa suhteessa molempia piirteitä olis varmaan hyvä. Mutta laatumakkarat ja muusi! Kuolasin sitä jo Hannalla, nyt on pakko laittaa _suunnitellusti_ ruokalistalle.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 05.03.2014 at 22:47 sanoi:

      Mutta jos minä olisin ranskalainen superemäntä, se olisi juuri noin seesteistä…

      Oikeasti olen kyllä tajunnut, että kauppalista on loistava käytäntö. Aina en ole ollut yhtä systemaattinen. Nykyään meillä käydään kaupassa kerran viikossa + pieni täydennys. Jos tarvitsen pinaattia johonkin, eikä se mene kokonaan, seuraavana päivänä sitä käytetään johonkin muuhun. Kävin läpi kaikki kaapit kun kaappiin asennettiin lisävetolaatikko ja ainoat asiat, joita minulla oli tuplana olivat perunajauho ja polenta. Sillä hetkellä olin aika tyytyväinen kauppalistasysteemini. Joskus lipsutaan, mutta silloinkin yritän välttää hamstraamista.

  6. Dijon-muussi kuulosta loistavalta. Makkarat meillä tehdään nykyisin itse, mutta lisäkkeet tuppaavat usein olemaan niitä samoja uunijuureksia. Tässähän on oiva vaihtoehto.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 05.03.2014 at 22:48 sanoi:

      Minäkin haluaisin tehdä makkarat itse, mutta pakko tunnustaa, että ollaan tehty vain kerran. Hyviähän ne ovat. Dijonmuussia kannattaa ehdottomasti kokeilla vaihteluna uunijuureksille, vaikka hyviä ovat nekin.

  7. Jee, eikö ollu HYVÄÄ! Miten tollaisilla pikkutwisteillä saakin näin arkisesta safkasta juhlaruokaa.

    Luulen muuten, että mulla on samanlainen pikkuvalurautapannu 🙂

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 05.03.2014 at 22:50 sanoi:

      No oli ihan TÖRKEÄN HYVÄÄ! Kiitos reseptin jakamisesta. Ihan täydellistä sunnuntairuokaa.

      Valurautapannun olen kaivannut äidiltä, se on ilmeisesti yli 40 vuotta vanha. Mutta säilynyt erinomaisessa kunnossa ja ollut jatkuvassa käytössä kaikki nämä vuodet. Nuoruusvuosilta muistan sen tortillapannuna, jolla paistoimme siskon kanssa tortillat, kun niitä ei suurinpiirtein ollut vielä Suomessa edes myynnissä.

  8. Nami, kunnon makkaraa ja muusia, tekee välillä niin hyvää! Kotitekoinen ketsu on ihan toista kuin kaupan putelista.

    Täällä on vaikea suunnitella mitä tekee (tai suunnitellahan aina voi), on parempi mennä kauppaan ja katsoa mikä on hyvää ja mitä yleensä on tarjolla. Varsinkin kalatiskistä ja talvivihanneksista ei voi koskaan tietää.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 05.03.2014 at 22:52 sanoi:

      Juuri tuon viimeisen lauseen takia, olisi kiva olla loistava soveltaja. Oikeasti sovellan lähinnä siinä kalatiskillä eli valitsen tuoreinta ja mitä on tarjolla. Vihanneksiin sinänsä pätisi sama.

  9. Heh, täälläkin yksi kauppalistaan nojaava tyyppi myös. Pahinta on se, kun on aikonut tehdä tiettyä ruokaa, mutta joku olennainen osa on kaupassa loppu! Silloin jäädyn aina totaalisesti 🙂 muuten pidän kyllä kauppalistan kanssa kaupassa käymisestä (insinööri mikä insinööri), kun sen avulla voin käydä kaupassa vain kerran viikossa (maitotäydennysreissun toki joudun tekemään) ja ehdin rauhassa miettiä, mitä kaikkea tarvitsen mihinkin ja mitä kaikkea jo valmiiksi kaapista löytyvää voin hyödyntää.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 05.03.2014 at 22:57 sanoi:

      Jäätymisen lisäksi minua myös kiukuttaa. Kehtaavat noin pilata selvät suunnitelmani 😉
      Samaan aikaan sovellan kuitenkin reseptejä ihan estoitta ja nauran miehelleni, jonka pitää seurata reseptejä niin pilkulleen, että pasmat menevät sekaisin, kun meillä ei ole tomaattimurskaa vaan vain kokonaisia säilöttyjä tomaatteja.

  10. Kuulun ehdottomasti kauppalistaihmisiin, ilman listaa ostelen ihan mitä sattuu. Nälkäisenä ilman kauppalistaa kieltäydyn menemästä kauppaan, seuraukset ovat muuten katastrofaaliset.

    Aivan ihana annos, tuli heti himo makkaraan ja muusiin.. ehkä sitä voisi olla meillä menulla viikonloppuna. Vielä kun saisi tuollaisen ihanan pannun!

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 05.03.2014 at 23:01 sanoi:

      Nälkäisenä ja kiukkuisena tai väsyneenä on vielä pahempi yhdistelmä. Tulee osteltua kaikkea roskaa.

      Pannu on tavallaan perintökalu. Muistelin Hannalle vastatessani, että ainakin neljäkymmentä vuotta vanha. Se oli aikaa ennen kertakäyttökulttuuria.

  11. Minä vannon lista-applikaation nimeen perinteisen paperisen sijaan. Mutta sitä piti lähinnä vinkata, että oletko antanut kauppiaalle palautetta makkaranpuutteesta? Se on nopea vastaamaan ja hankkii nopeasti puuttuvat tuotteet valikoimiin. Kokemusta on.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 05.03.2014 at 23:25 sanoi:

      Pitäisi antaa, mutta ei ole kauppias osunut vastaan sopivasti. Masa harinoita ei tosin ottanut 😉 Ehkä niiden kohderyhmä on rajallinen. Mutta muuten minulla on kyllä sama kokemus kuin sinulla, aina on hyllyyn ilmestynyt yhtä sun toista, jota joutuu ostamaan vaikka ihan kannatusmielessä. Minulla on nyt kaksi asiaa listalla Harjun makkaratehtaan makkarat ja broccolini. Onkohan se makkaratiski edes kaupan hallussa vai sen makkaratehtaan, jonka logot siellä on taustalla? Ne eivät ehkä halua sinne kilpailijoiden tuotteita.

      • Mä aina pommitan sitä sähköpostilla (kauppiasta siis) ja se vastaa aina saman päivän aikana. Kyllähän siellä on muidenkin valmistajien tuotteita myynnissä kuin vain tämän näkyvimmän brändin.

        • Jonna / suolaa&hunajaa on 06.03.2014 at 20:15 sanoi:

          Tulisikohan se hoitelemaan myös minun mailini, jos on noin mahtavan palvelualtis 😉
          Se leikkeletiski taitaa kuitenkin olla heidän reviiriään, mutta sinänsä pääosin todella hyvät valikoimat siinäkin.

          • Liisa ”sähköpostilla pommittaja” Kivistö*. Kuule Jonna, jos tarvitset i-ki-nä konsultointia palautteen antamisesta, pirauta Liisalle. Siinä saa kyytiä kaikki vääränlaisista leipäpusseista lähtien.

            (*Chez Jasun mielestä meidän sukunimien pitäisi olla Kivistö)

          • Jonna / suolaa&hunajaa on 07.03.2014 at 21:50 sanoi:

            Minäkin olen a-i-k-a hyvä. Jos siskoni halusi nuorempana antaa palautetta, hän delegoi sen minulle. Minä ja Kivistön Liisa, me olemme selvästi luonnonlahjakkuuksia.

            * te voitte aloittaa oman Kivistön klaanin. Otatte kaikki uudet nimet.

  12. Suhtaudun vähän kaksijakoisesti tuohon Harjun makkara”tehtaaseen”. Nimi on komea, mutta kun makkarapaketin päällä lukee ”valmistuttaja Harjun makkaratehdas”, aloin googlata missä tällainen makkaratehdas mahtaakaan sijaita. Sitä tietoa saikin etsiä kissojen ja koirien kanssa. Niiden omilta sivuilta ei totuutta löytynyt, ainoastaan erilaisia kiertoilmaisuja. Lopulta monen mutkan kautta selvisi, mitä suomeksi tarkoittaa ”tiivis yhteistyö Reinin lihan kanssa”: todellisuudessa Reinin liha tekee ne makkarat. Harjun makkara”tehdas” vain suunnittelee reseptit… Siitä tiedosta tuli jotenkin huijattu olo.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 06.03.2014 at 20:04 sanoi:

      Ostin omani tiskiltä, niin ei tullut tuotetietoja mukana.
      Sinänsä hienosti brändätty, mutta avoimuus olisi kyllä kannatettavampi ratkaisu. Miksi ei yhtä hyvin voi todeta, että makkaramme valmistaa resepteillämme Reinin liha.

  13. Ai miten herkullista ! Pikaketsuppi ainakin menee kokeiluun täällä ihan tuota pikaa. Kiitos ohjeesta 🙂

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 06.03.2014 at 20:06 sanoi:

      Toivottavasti maistuu. Ketsuppi on tavallaan vähän harhaanjohtava nimi, mutta sama happaman ja makeuden yhdistelmä tässäkin.

  14. Olen kauppalistanainen ja vieläpä sillä tavalla sairas, että listaan asiat suunnilleen siinä järjestyksessä, kun ne lähikaupassamme ovat 🙂 Helpottaa säntäilyä. Silti lipsun listan ulkopuolelle, jos on esim. jotain houkuttelevaa, vaikkapa harvemmin tarjolla olevaa tuoretta vihannesta.

    Pottumuusin tuunamisen olen toistaiseksi hoidellut yrteillä, valkosipulilla tai pinaatilla, mutta nyt laitan korvan taa dijonin ja juuston. Tänks!

    • Dijon, juusto ja muussi meni kyllä nyt kokeiluun.

      Kotiharmin lisäksi minäkin kuuluun siihen järjestyksen rakastajiin, että kauppalista on aina asiointi järjestyksessä :). Ilman kauppalappua meillä olisi hävikkiä tolkuttomasti, tosin aina kerran kuussa palkkapäivänä sallin itselleni vapaan irrottelun kaupassa ;D

      • Jonna / suolaa&hunajaa on 06.03.2014 at 20:12 sanoi:

        Kyllä palkkapäivän kunniaksi jotenkin pitääkin vähän irrotella. Ruokakauppa on paljon, paljon terveellisempi vaihtoehto kuin palkkapäiväpullo 😉

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 06.03.2014 at 20:07 sanoi:

      Ole hyvä.
      Samaa järjestelmällisyyttä toivoisi laitakokki, mutta en ihan veny siihen. Yritän kyllä pääpiirteissään mennä oikeassa järjestyksessä.

  15. Hahah, täällä ilmoittautuu vielä yksi sielunsisko!

    Milloinkohan olisin viimeksi kehitellyt kaupantiskin inspiroimana uuden reseptin – en jaksa edes yrittää muistella, sillä vastaus kuuluu todennäköisimmin ”En ikinä!”

    Ne harvat kerrat, kun eksyn kauppaan ilman listaa on illalispöytään tulossa niitä päästä löytyviä vakkareita – skagen, lohilaatikko, borsch tai stroganoff. Hyviähän ne on, mutta irtiotto olisi vaihteeksi virkistävää 🙂

    Nostan hattua villille hetkellesi!

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 07.03.2014 at 21:47 sanoi:

      Ainakaan mitään uutta ei kokata ilman listaa. Kyllä minä jokusen sopan ainekset ilman listaakin pystyn keräämään, mutta menee tsemppaamisen puolelle ja sitten se purjo unohtuu aina kauppaan. Villi hetki 😉 Saat tämän pienen poikkeaman kuulostamaan kovin hyvältä.

Post Navigation