Tietoa mainostajalle ›

Blog

Voiko kolmella hevosella ratsastaa yhtä aikaa? – Kana-harissakeitto

Kana-harissakeitto
Uuden päivitetyn ruokakolmion ja lautasmallin julkaisun yhteydessä kävi ainakin selville yksi asia. Yhtenäiskulttuuri lautasella on karissut ja ruoka-asioissa on yhtä monta auktoriteettia kuin on syöjääkin.

kanaharissakeitto

Tällaisen hyväuskoisen maallikon silmään uusi ruokakolmio näyttää varsin pätevältä. Paljon marjoja, hedelmiä ja vihanneksia, täysjyväleipää, palkokasveja, hyviä rasvoja. Herkut vähiin, lihaa nykyistä vähemmän, etenkin punaista lihaa, jonka osalta suosituksessa on otettu huomioon myös sen ympäristövaikutukset.

Myrsky oli kuitenkin valmis. Väärin suositeltu ja väärät suosittelijat. Kehdattu ottaa pari ruokateollisuudesta palkkansa saavaa mukaan laatimaan suosituksia. Ei sovi minulle ja kuka muka tietää minua paremmin, miten minun tulisi syödä. No ei kukaan. Mutta tämän parjauksen keskellä tuntuu unohtuneen, että kyse on suosituksesta. Jokainen on vapaa tekemään omat päätöksensä itse. On monta tapaa syödä terveellisesti.

Muutama vuosikymmen sitten ravitsemussuosituksien pääasiallinen tarkoitus oli avata suomalaisten – erityisten suomalaisten miesten – verisuonet. Se riitti perusteluksi lautasmallille. Sittemmin ruokaan on ravitsemuksen lisäksi latautunut kasa arvoja. Ei käy kateeksi ryhmää, jonka odotetaan ratsastavan kolmella hevosella ja huomioivan pyörryttävän määrän erikoisruokavalioita. ”Että se sopisi minulle”. Painottaako ravitsemuksellisia, ekologisia vai eettisiä arvoja? Ravitsemuksellisesti liha on oiva proteiinin lähde, ekologisesti punaisella lihalla on kuitenkin raskas jalanjälki, tehotuotettu broileri taas ei läpäise enää kaikkien eettisiä kriteerejä. Suositteleepa mitä tahansa, joku siitä älähtää.

Ruoka-asiassa tuntuu olevan yhtä monta totuutta kuin on syöjääkin. Osa uskoo vehnän olevan monen sairauden syy, vaikka tieteellinen tutkimus on todistanut täysjyväviljojen – myös täysjyvävehnän – positiivisen vaikutuksen terveyteen. Viimeisimpinä on julkaistu E-vitamiinin muistisairauksia ehkäisevä vaikutus. Muistivitamiinia on nimenomaan mm. täysjyvätuotteissa, pähkinöissä, avokadossa ja kasviöljyissä.

Gluteeniton ruokavalio nostaa päätään. Esimerkiksi S-ryhmässä gluteenittomien tuotteiden myynti on kasvanut vuodessa parikymmentä prosenttia. Samassa ajassa keliakia tuskin on muuttunut suomalaiseksi kansantaudiksi. Ihmeitä ja nopeita tuloksia lupaavat gurut ja erikoisruokavaliot ovat houkuttelevampia kuin kohtuuden ja pysyvien terveellisten elämäntapojen nimeen vannova tieteellinen tutkimus. Esimerkiksi gluteenittomasta dieetistä ei ole vielä luotettavaa tutkimustietoa suuntaan eikä toiseen. Mikä ei toki tarkoita, etteikö siitä voisi olla apua vatsavaivoihin. Ilmiö on vaan vielä niin tuore, ettei sitä ole vielä ehditty tutkia.

Kun luin hiukan huvittuneena debattia ravitsemussuosituksista, mieleen tuli aika radikaali ajatus: Miten pieleen voi terveydellisesti muka syödä, jos syö paljon kasviksia ja hedelmiä, täysjyväviljoja, pääsääntöisesti hyviä rasvoja, kohtuullisesti lihaa, riittävästi kalaa ja vain satunnaisesti herkkuja? SItähän saattaa ihan puolihuolimattomasti tulla syötyä aika tasapainoisesti. Jokainen voi onneksi ihan itse valita, mitä lautaselleen lappaa ja mihin uskoo.

BBC GoodFoodin reseptin pohjalta muotoutunut kana-harissakeitto on aika lailla ihanteellinen, jos suosituksia katsoo. Kasvispohjainen, tekemisessä on käytetty vain hyviä rasvoja, proteiinia broilerista ja linsseistä. Rinnalle vielä viipale täysjyväleipää. Jos broileri ei mahdu omalle lautaselle, linssien ansiosta keitto on silti täyttävä. Sitäpaitsi se maistuu hyvältä, ruoka kun ei ole pelkkää ravintoa vaan myös nautinto. Parhaimmillaan.

linssit-ja-tomaattimurska

Kana-harissakeitto

kolmelle-neljälle

3 broilerin koipea
1 sipuli
2 porkkanaa
2 sellerinvartta
2 valkosipulin kynttä
oliiviöljyä
1 tlk hyviä säilöttyjä tomaatteja tai tomaattimurskaa
1 tl jeeraa
1 tl jauhettua korianteria
1 tl savupaprikajauhetta
1 tl kurkumaa
2-3 tl harissaa
1 dl vihreitä linssejä
1 kanaliemikuutio
noin 5 dl vettä
ripaus sokeria
loraus sitruunamehua
suolaa, mustapippuria

lisäksi turkkilaista jogurttia, tuoretta korianteria

1. Pilko porkkanat ja selleri pieniksi kuutioiksi. Silppua sipuli ja valkosipuli. Huuhtele linssit kylmällä vedellä.

2. Mausta kanankoivet suolalla ja mustapippurilla.

3. Kuumenna loraus öljyä paistinpannulla ja ruskista kanankoivet, nosta ne sivuun pannulta ja laske pari desiä vettä pannulle, jotta saat maut kunnolla talteen.

4. Kuumenna öljyä kattilassa ja kuullota porkkana- ja sellerikuutioita sekä sipulia ja valkosipulia miedolla lämmöllä viitisen minuuttia eli kunnes ne ovat kunnolla pehmenneet.

5. Lisää kattilaan ensin mausteet (ei suolaa) ja sen jälkeen harissatahna. Sekoita kunnolla ja lisää sen jälkeen tomaattimurska, kanankoivet, linssit ja sen verran vettä, että koivet peittyvät.

6. Keittele kannen alla puoli tuntia. Ota kanankoivet pois kattilasta. Riivi liha haarukalla ja laita se takaisin keittoon. Lisää vettä tarvittaessa ja tarkista mausteet. Mausta suolalla ja sitruunamehulla ja kuumenna keitto vielä. Silppua lopuksi joukkoon tuoretta korianteria.

7. Tarjoa maustamattoman jogurtin ja tuoreen korianterin kanssa.

10 kommenttia “Voiko kolmella hevosella ratsastaa yhtä aikaa? – Kana-harissakeitto

  1. Niin, onhan se aikamoisena vellonut tuo keskustelu. Kai näitä virallisia suosituksia sitten vaan tarvitaan ja joillekin ne sopivatkin. Tänä päivänä kuluttajan pitäisi olla aikamoisen tiedostava ja tarkka tuolla ruokaviidakossa rämpiessään. Varsinkin, jos on valmisruokien suurkuluttaja. Kaikenlaista myydään mitä ihmeellisimmillä sloganeilla.

    Alunperin olen joutunut syynäämään tuoteselosteita ruoka-aineallegioiden takia, nykyisin teen sen jo ihan automaattisesti. Kotikasvatus oli aitoja makuja ja itse tehtyä ruokaa (you knnow…), nykymittapuun mukaan luksusta, ei ehkä silloin. Kiinnostus siihen, mitä syö on niin luonnollinen osa minua, että välillä sitä hätkähtää, kun kanssaihmiset eivät välttämättä olekaan niin kiinnostuneita siitä, mitä suustaan alas laittavat.

    Ja ei, ei kaikkien tarvitse olla ruoasta ja ravitsemuksesta niin superkiinnostuneita. Mutta kun, ihminen on sitä mitä hän syö. Ja parempi olisi vielä syödä hyvässä seurassa, nautiskellen. 🙂

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 06.02.2014 at 22:00 sanoi:

      Olen aivan samaa mieltä, ettei kaikkien todellakaan tarvitse olla kiinnostuneita ravitsemuksesta. Saati innostuneita ruoanlaitosta niin paljon, että jaksaisi sitä joka päivä. Kyllä meilläkin oiotaan. Mukavuudenhalu ei ole yhtään sen huonompi valintaperuste kuin makukaan. Itse arvostan jälkimmäistä, mutta ymmärrän myös hektisen elämän keskellä eläviä, jotka mieluumin käyttävät aikansa muuhun. Tosin monet arjen kotiruoat syntyvät meillä tosi nopeasti, eikä edes mukavuudenhalu ei saa minua tarttumaan kovin usein valmisruokaan. Mieluummin syön hyvää ruokaa.

      Itse allekirjoitan täysin olet mitä syöt -osuuden. Voin paljon paremmin, kun syön monipuolisesti ja terveellisesti ja liikun säännöllisesti. Kun jommassakummassa repsahtaa se vaikuttaa todella paljon olotilaan. Siksi (maun lisäksi) olen kiinnostunut siitä, mitä suustani laitan. Hankala kuvitella kuitenkaan, että ruoasta tulisi minulle uskonto tai pystyisin kovin ehdottomiin elämäntapoihin. Ei sillä, että haluaisinkaan.

  2. Kyllä voi. Ainakin unkarilaiset.

  3. Mä oon jo hetken miettinyt, että parasta varmaan olisi, jos söisi monipuolisesti vähän kaikkea, mutta eniten niitä kasviksia. Noita muotiruokavalioita tulee ja menee ehkä vuoden sykleissä, kuten myös pahisaineita. Oon järkeillyt, että jos nyt ite kokkaa ruokansa tuoreista raaka-aineista ja yrittää vähän vaihdella sitä, mitä tulee tehtyä, ei varmaan mene aivan metsään. En vetänyt hernettä nenään ravitsemussuosituksista, mutta ne sopivatkin pohdintoihini kuin nenä päähän.

    Keitto vaikuttaa tosi hyvältä! Laitan kokeilulistalle. Harissa onkin mulle ihan uusi tuttavuus.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 06.02.2014 at 21:54 sanoi:

      Minä olen aika samoilla linjoilla. Monipuolisesti kaikkea, kasviksia olen pyrkinyt lisäämään – eikä pelkästään ravitsemuksellisista syistä, vaan ne vaan maistuvat niin hyvälle. Perheemme perimieskin on oppinut arvostamaan kasvisruokaa, kun on huomannut, miten hyvää pelkästään kasviksistakin saa.

  4. Minen kohta enää jaksa tätä ruokakeskustelua, joku pahoittaa kuitenkin mielensä. 😀 Miten niinkin ihanasta asiasta kuin ruoka on tehty niin pirun hankalaa? Ruoka on _nautintoaine_ ihmiset rakkaat. Minkä sun keitto todistaa oikeaksi.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 06.02.2014 at 21:51 sanoi:

      Minon niin samaa mieltä 😉 Oikeasti suurin osa ihmisistä ei todellakaan ole niin ehdottomia, kuin julkisesta keskustelusta voisi kuvitella. Väittäisin, että valtaosa ei jaksa vaivautua vääntämään asiasta – koska ruoka on mitä ihanin nautintoaine, eikä siihen tarvitse ladata sen enempää.

  5. Hyvä teksti ja ihana keitto. Iso kiitos ohjeesta. Nyt tiedän mitä teen huomenna lounaaksi. Mietiskelin juuri tuossa lenkillä kuumeisesti huomista ruokaa. Päädeyin tomaattikeittoon mutta jäi vielä heiman auki miten sitä höystäisin ja tässäpä se nyt on 🙂

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 06.02.2014 at 21:49 sanoi:

      Tomaattikeitto tulille siis. Toivottavasti tykkäät yhtä paljon kuin minäkin. Tästä taitaa tulla yksi meidän vakioarkikeitoista, on niin helppoa ja hyvää.

Post Navigation