Tietoa mainostajalle ›

Blog

øøø – smørrebrød – tanskalaiset leivät

Tanskalaiset leivät kanasta ja paahtopaistista
Vanhanaikaisiksi tuomitut smørrebrødit ovat saaneet Tanskassa modernisoinnin ansiosta uuden nousun. Yksi asia ei kuitenkaan muutu. Ne ovat tiukasti lounasruokaa.

paahtopaistileipä

 

suolaliha-waldorfin-salaatti

kanaleivät

Kööpenhaminan ruokakulttuurin rikastamisessa on ollut iso osuus siirtolaisilla. Uusi ja vanha kättelevät sulassa sovussa ja ruokkivat toisiaan. Siellä on perinteisesti ollut niin Pohjolan parhaat etniset kuin eniten Michelin-tähtiä. Nyt siellä alkaa olla jo myös sen tason etnisiä ravintoloita, että niistäkin parhaat ovat tähtien arvoisia.

Useampaan kertaan kruunattu Noma on nostanut Kööpenhaminan yhdeksi koko Euroopan kiinnostavimmista ruokakaupungeista. Eikä kyse ole siitä, että yksi ravintola olisi niin kirkas tähti, että se kohottaisi kaupungin sen nykyiseen asemaan. Enemmänkin kyse on siitä, että hyvä on lähtenyt kiertämään.

Noma on tarjonnut oivan oppiympäristön yhdelle jos toiselle tanskalaiselle kokille. Sen kasvatit ovat perustaneet hienoja ravintoloita toisensa jälkeen ja tämä kokonaisuudessaan on tehnyt Kööpenhaminasta houkuttelevan kaupungin myös lahjakkaille ruokaihmisille muualta maailmasta. Voi kun jussihalla-ahot ja muut rajojen kiinni laittajat tajuaisivat sen olennaisen. Meillä on maailmalta niin paljon enemmän saatavaa kuin menetettävää. Kööpenhamina on oiva todistus siitä.

Voileivät ovat tanskalaisille perinteistä lounasruokaa. Juuttien perusruoasta on kuitenkin viime vuosina tullut muodikkaampaa kuin koskaan, kiitos Adam Aamannin. Vähän aiempaa keveämmällä otteella, mutta tunnistettavasti perinteitä kunnioittaen. Majoneesia ei siis edelleenkään ole unohdettu. Niin muodikkaita leivistä ei ole edelleenkään tullut, että niitä tarjoiltaisiin lounasajan ulkopuolella. Uuden ajan leipäairut Aamann harkitsee HS:n mukaan asiaa, mutta hekin pohtivat, riittäisivätkö asiakkaat iltaisin.

Jostain syystä blogini vanhoihin Kööpenhamina-postauksiin (rakkaudentunnustukseni Kööpenhaminalle ja kaupungin ravintolavinkit) oli eksynyt muutama kommentoija ja päädyin lukemaan matkakertomukset itsekin pitkästä aikaa. Hesarissa julkaistiin tämänkin postauksen yhtenä lähteenä toiminut Annukka Oksasen hieno kolmen sivun juttu Kööpenhaminasta herkuttelijoiden ykköskohteena. Ja se oli sitten sillä selvä. Matkakuume. Piti lievittää sitä tanskalaisilla voileivillä. Vaikka ei se kyllä useimmiten auta, pahentaa vaan.

Jos matkakuume nousee ihan valtavaksi, voi aina lukea Guardianin vasta-artikkelin. Ilmeisesti pohjola ei olekaan enää kovin kauan cool. Pari ikävää näkökulmaa myös Suomeen ja sehän meitä aina kiinnostaa.

Tanska-tunnelmissa tein kolmenlaisia leipiä. Kovin lihaisia, koska edes hallissa ei ollut enää muuta kalaa kuin siikaa tai lohta ja kumpikaan ei sopinut suunnitelmiin.

Kanaleivät eivät olleet sieltä kuvauksellisemmasta päästä, mutta ne olivat meidän molempien suosikit. Pottu toimi niissä loistavasti, muuten majoneesipohjainen kanatahna olisi ollut ehkä turhankin raskasta. Paahtopaisti on aina varma valinta, siinä ei voi mennä vikaan. Hyvää se oli tälläkin kertaa. Lähinnä hävikinehkäisyä olleet suolalihaleivät, joissa oli lihan lisäksi waldorfin salaattia eivät olleet minusta kovin kummoisia. Liha ei ollut erityisen hyvää, joten leivät jäivät hiukan pliisuiksi.

Siksi julkaisen tällä kertaa vain kanaleivän ja paahtopaistileivän ohjeet. Jatkan tuotekehitystä keväämmällä, kun leivissä voi hyödyntää uutta satoa. Silloin leivän päälle pääsee varmuudella ainakin parsaa ja uusia perunoita. Mahdollisesti myös raparperia possun kaverina.

Kanaleivät

6 pientä leipää

1 grillattu broilerinkoipi
3 rkl majoneesia
1 rkl kermaviiliä
2 tl sitruunamehua
1 tl curryjauhetta
reilusti tuoretta ruohosipulia ja kirveliä (tai lehtipersiljaa)
valkopippuria
(suolaa)
2 keskikokoista kiinteää perunaa
2 siivua pekonia
1 kevätsipulin varsi tai punasipulia

6 palaa täysjyväruisleipää (esim. Real)

1. Laita kuoritut perunat kiehumaan kevyesti suolattuun tai höyrytä ne kypsiksi.

2. Leikkaa broileri pieniksi kuutioiksi. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset ja lisää sitä broilerin joukkoon sen verran, että saat tanakan tahnan. Nostan maustumaan jääkaappiin.

3. Paista pekoni rapeaksi. Asettele viipaleet kuivalle ja kylmälle pannulle. Paista, kunnes ne ovat ruskistuneet kunnolla. Nosta talouspaperin päälle, valuta ylimääräisestä rasvasta. Murustele pieneksi.

4. Leikkaa kevätsipuli tai punasipuli ohuiksi renkaiksi.

5. Kokoa leivät. Leikkaa halutessasi kuoret pois, voitele leipä kevyesti currymajoneesilla. Asettele päälle viipaleiksi leikatut perunat, nostele päälle currymajoneesikastikkeessa oleva kana, ripottele sen päälle pekonimurua ja kevät- tai punasipulia.

Paahtopaistileipä

6 pientä leipää

6 siivua paahtopaistia
2-3 rkl majoneesia
2 tl piparjuurta raastettuna (kastikkeeseen, lisäksi päälle hiukan lisää)
minikurkkuja
paahdettua ja kuivattua sipulia

6 palaa täysjyväruisleipää (esim. Real)

1. Raasta majoneesin joukkoon piparjuuri.

2. Leikkaa leivistä halutessasi kuoret pois ja voitele ne voilla tai piparjuurimajoneesilla. Nostele päälle paahtopaistia, valuta sen päälle piparjuurimajoneesia, asettele leivälle vielä pari halkaistua minikurkkua, ripottele paahdettua ja kuivattua sipulia ja raasta koko komeuden päälle tuoretta piparjuurta.

 

facebookissa-lätkä

20 kommenttia “øøø – smørrebrød – tanskalaiset leivät

  1. Tämmösiä pitäis kyllä tehdä enemmän. Siis tosi ajatuksella koottuja lounasleipiä, jotka on vielä nättejä katella. Sitä tuppaa unohtamaan uusienperunoiden jälkeen myös sen, että kylmä keitetty peruna on tosi hyvää. Et eiku kattilat porisemaan sano!

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 25.01.2014 at 13:04 sanoi:

      Niinpä, hyvä peruna on kyllä todella hyvää. Pitäisi käyttää paljon enemmän.

  2. Herkullisen näköisiä brødejä ja kauniit on kuvat.

    Minua jäi Köpiksen reissullani harmittamaan, että en kertaakaan päässyt smørrebrødejä syömään…syytä en oikein vieläkään tiedä…liekö ollut, että kaikki smørrebrød-paikat, jotka eteen tulivat näyttivät jokseenkin turistikaupoilta. Ensi kerralla selvitän etukäteen mistä niitä löytää kivassa ympäristössä.

    Olen kanssasi ehdottomasti samaa mieltä: jussihalla-ahot ja jussiniinistöt saisivat jo ymmärtää, että monikulttuurisuus ja -kielisyys on yksinomaan rikkautta!

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 25.01.2014 at 13:05 sanoi:

      Seuraavalle reissulle pistät muistiin sen Aamansin. Ne ovat ainakin takuuhyviä. Hiukan sivussa turistialueelta, mutta helposti saavutettavissa kuitenkin.

      Luulenpa, että suurin osa kokee monikulttuurisuuden rikkautena, mutta usein vastustajat ovat ne, jotka saavat äänensä kuuluviin.

  3. Oliko pakko julkaista tämä teksti ja linkata edellisiin Köpis-juttuihin? Nyt iski hirveä matkakuume! Käytiin siellä viimeksi kesällä, reissua voisi kai kutsua häämatkaksikin jos nyt välttämättä haluaisi, ja ihanaa oli. Muistelemme molemmat vieläkin, mitä kaikkea tulikaan syötyä. Ooh!

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 25.01.2014 at 13:06 sanoi:

      Köpikseen on ikuinen kuume. Eikä helpottanut tämä postaus täälläkään, jos se yhtään helpottaa 😉
      Hieno häämatkakohde, siellä ei voi muuta kuin syödä hyvin.

  4. Köpis on kyllä ihana kaupunkin, sopivan pieni ja silti sellainen kansainvälinen ja avoin.

    Ja kylläpäs herkulliset leivät nyt iskit tänne 😀 Pienestä nälästä juuri tässä kärsin kun illalla on isot syömingit tiedossa niin vähän pitää nyt päivällä säästellä että tilaa sitten masussa ja paljon !

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 25.01.2014 at 16:44 sanoi:

      Pienessä nälässä kaikki näyttää herkulliselta 😉
      Mukavaa iltaa ja hyvät syömingit. Meilläkin tänään illalla luvassa Demo, jota odotan kovasti.

  5. Jos pitäis ottaa yks aika ja olomuoto mihin jäädä pyörimään ikuisiksi ajoiksi, voisin valita olevani tanskalainen lounasaikaan…

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 25.01.2014 at 16:43 sanoi:

      Italialainen tai ranskalainen lounaalla tai illallisella olisi kyllä paha vastus tuossa kisassa…

      • joo, mutta mä voisinkin elää pelkällä leivällä. Mulla ei oo valinnanvaikeutta tässä.

        • Jonna / suolaa&hunajaa on 26.01.2014 at 9:11 sanoi:

          Ja minä taas pelkällä pastalla 😉

          • Voileivät on hyviä! Mutta, mä valitsisin ehdottomasti olla italialainen lounas- JA illallisaikaan. Pomppisin niiden kahden välillä nauttien bruschettasta, pastasta, pizzasta, punaviinistä, tiramisusta ja jäätelöstä koko loppuelämän. Ei tekis hetkeksikään pahaa… paitsi ehkä vyötärömitalle 🙂

          • Jonna / suolaa&hunajaa on 26.01.2014 at 12:49 sanoi:

            Ai, täällä aletaan ahnehtia 😉

  6. Kauniita ovat! Ja Köpikseen pitää päästä syömään, niin moni blogi ja lehti on ollut täynnä hyviä vinkkejä ja hurmaantuneita huokauksia.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 27.01.2014 at 17:52 sanoi:

      Se on kyllä hurmaava kaupunki. Ei ehkä juuri nyt, kun on kylmää ja sataa vaakasuoraan. Mutta kesällä – jolloin tosi myös aika usein sataa vaakasuoraan 😉

  7. Kuolahan tässä rupesi valumaan, vaikka juuri syötiin. Köpis matkakuume iskee kyllä tätä postausta lukiessa itse kullekin 🙂

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 27.01.2014 at 21:19 sanoi:

      Ajattelet vaan siitä vaakasuoraan satavaa vettä, niin se lievenee hetkeksi 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Post Navigation