Makkaramiehet ja jäätelönmyyjät tekevät tilinsä kesällä ja elävät auringosta. Suklaatehtailijat puolestaan odottavat myynnin suhteen kuumeisesti joulua. Seitsemän kilon vuosikulutuksesta noin kilo hupenee joulunaikaan. Blogin adventtikalenterista paljastuukin toisen adventin kunniaksi suklainen herkku, marja-pähkinäsuklaa.
Sain idean tähän työkaveriltani (jolla on myös ruokablogi). Hän oli tehnyt valkoisesta suklaasta vastaavaa pikkujouluihimme. Valkosuklaan pinnalle oli ripoteltu kuivattuja mansikoita, pistaasipähkinöitä, kuivattuja karpaloita ja ideoista parhaimpana roseepippuria. Suosittelen kokeilemaan, roseepippuri puraisee juuri sopivasti makean valkosuklaan vastapainona.
Oma kotitekoinen suklaalevyni (jolle en keksinyt parempaakaan nimeä) syntyi tällä kertaa valkosuklaan sijaan maitosuklaasta ja pinnalla on kuivattuja mansikoita ja vadelmia sekä suolattuja ja paahdettuja pistaasipähkinöitä. Ripottelin lopuksi koko komeuden päälle myös hiukan Halen Mônin vaniljalla maustettua merisuolaa. Suolaa löytyy mm. Hellasta ja Herkusta Museokadulta ja ymmärtääkseni myös Keittiöelämää-liikkeestä Tampereelta.
Ajattelin kokeilla vielä ennen joulua trooppista versiota kuivatusta ananaksesta, mangosta ja kookoslastuista. Unohtamatta ripausta suolaa. Varsinkin maitosuklaa ja valkosuklaa kaipaavat makeuden vastapainoksi hiukan suolaa.
Kotitekoinen suklaalevy oli keittiöttömän ruoanlaittoterapiaa. Tähän ei nimittäin tarvitse juuri mikroaaltouunia kummempia välineitä. Jos minä onnistuin tässä, vaikka astiat on pakattu laatikoihin ja käytössä on vain mikro, onnistuu kuka tahansa.
Kivistössä-blogissa oli tehty tämän levyn herraskaisempia serkkuja, mendianteja. Postauksen ansiosta innostuin lukemaan suklaan temperoinnista. Käytännössä kyse on siitä, että suklaa sulatetaan ja jäähdytetään kolmessa vaiheessa. Tavoitteena on estää suklaan harmaantuminen ja saada suklaaseen kaunis kiiltävä pinta. Temperoinnin ansiosta suklaa myös lohkeaa napakasti ja samalla suklaan sulamislämpötila nousee korkeammaksi, eikä suklaa sula heti sormista välittyvän lämmön vaikutuksesta. Erityisen olennaista temperointi onkin esimerkiksi konvehteja valmistettaessa.
Hyvät ohjeet temperointiin löysin Marin vinkistä Maku-lehdestä. Alla olevassa ohjeessa on käytetty maitosuklaata ja ohjeet on mukautettu siihen. Voit hyvin käyttää muutakin lempisuklaatasi. Katso silloin ohjeet temperointiin Maku-lehden sivuilta. Kullekin suklaalla on omat lämpötilansa. Mitä tummempi suklaa, sitä korkeampaan lämpötilaan se lämmitetään. Älä säikähdä, kolmesta vaiheesta huolimatta, temperointi on helppoa ja nopeaa. Digitaalinen lämpömittari oli kuitenkin ainakin aloittelijalle välttämätön. Mikron sijaan temperoinnin voi tehdä myös vesihauteessa, jolloin myös lämpötilojen kontrollointi on helpompaa.
Marja-pähkinäsuklaa
pieni levy
200 g maitosuklaata
vajaa 50 g paahdettuja ja suolattuja pistaasipähkinöitä (paino kuorineen)
kuivattuja mansikoita ja vadelmia
ripaus Halen Môn vanilja-merisuolaa tai muita merisuolakiteitä
1.Varaa esille kulho, jossa voit sulattaa suklaan ja toinen suurempi kulho, jonka sisälle suklaan sulattamiseen tarkoitettu kulho sopii. Kaiva esille myös digitaalinen lämpömittari.
2. Kuori pistaasipähkinät ja rouhi niitä kevyesti.
3. Paloittele suklaa pienempään kulhoon ja sulata se maltillisella lämpötilalla mikroaaltouunissa. Tee sulatus lyhyissä jaksoissa ja sekoittele suklaata niiden välissä. Sulata, kunnes suklaan lämpötila on 45 astetta.
4. Laske suurempaan astiaan jääkylmää vettä ja laita suklaansulatusastia veteen. Anna suklaan jäähtyä, kunnes se on 26-27-asteista.
5. Kuumenna suklaata uudestaan mikroaaltouunissa, kunnes sen lämpötila nousee 30 asteeseen. Huomioi. että kyse on vain muutaman asteen lämpötilan noususta. Käytä kuumennuksessa maltillista lämpötilaa ja tee se erittäin lyhyissä jaksoissa.
6. Levitä suklaa leivinpaperin päälle, ripottele pinnalle pistaasipähkinöitä, kuivattuja mansikoita ja vadelmia ja lopuksi vielä hiukan vanilja-merisuolaa.
Lähteet: David Lebovitz, Wikipedia, Guardian ja Maku-lehti
tuttu herkku myös meidän keittiössä (nimenomaan trooppisena versiona) 🙂 niin helppoa, nopeaa ja niiiiiiiiin kaunista! ihan täydellistä lahjaksi ympäri vuoden!
Tällä kertaa ei jäänyt lahjaksi asti, jostain syystä 😉 Itse ihastuin tässä versiossa kuivattuihin vadelmiin ja vaniljasuolaan, mutta trooppista versiota on kokeiltava. Jospa ennättäisi vielä ennen joulua.
Just se mitä minä sinussa Jonna ihailen, on tuo asioiden selvittämisen ja etenkin selittämisen täsmällisyys. Pitääkin linkata paitsi Makuun, myös tänne 😉 Ja tietysti sun ihanat ideat. Suklaasi on jumalaisen kaunis. Mä en niin noista trooppisista kuivatuista välitä, mutta tuo yhdistelmä on varmaan tajuttoman hyvä!
Ehkä se on joku sisäinen kansankynttilägeeni. Yritän pitää sen kurissa, ettei mene ihan opettamiseksi 😉 Varsinkin ottaen huomioon, että temperoin ensimmäistä kertaa…
Kyllä näistä kahdesta minunkin suosikkini on tämä marjainen. Kuivatut vadelmat olivat tässä pyörryttävän hyviä.
Nyt tiedänkin mitä tyttöjen opettaja saa joululahjaksi.. 🙂 Niin kauniin näköistäkin tämä suklaa! Ja kiitos tuosta temperointivinkistä – tähän mennessä ollaan vaan sulatettu suklaa ja that´s it.
Luulen, että opettaja on aika iloinen. Minä ainakin olisin 😉
Meilläkin temperoitiin ensimmäistä kertaa, eli tervetuloa kerhoon.
Kuulostaa kyllä ihanalta herkulta ja en tiedä riittäisikö meillä toisestakaan satsista lahjoiksi asti 🙂
Se riski on olemassa 😉 Haluaisin jo tehdä seuraavan erän, mutta noinkohan linjat kestäisivät tätä addiktiota…
Näyttää ja kuullostaa herkulliselta. 🙂
Kiitos, sitä se olikin 😉 Noita raaka-aineita on kovin vaikea pilata.