Tietoa mainostajalle ›

Blog

Tapaninpäivän lihapiirakka

Parasta hävikin ehkäisyä on ennalta ehkäisy. Tänä vuonna määrien laskeminen meni niin nappiin, että tapaninpäiväksi uumoiltu jämäpiirakka vaihtui kalapiirakan sijaan perinteiseksi lihapiirakaksi.

lihapiirakka

Jääkaapissa enää pienet jämät kinkusta ja pari silakkaa. Sopii minulle. Olen se kalatiskin nipo, joka pakottaa myyjän joulukiireessä laskemaan suunnilleen kylmäsavulohisiivut ja pyytää kaivamaan vielä vähän pienemmän palan lohta. Niin paljon kuin jouluruoasta pidänkin, kaksi päivää on optimaalinen annos. Tapaninpäivänä voi vielä rääppiä, mutta koko setti ei enää maistu.

Ennakoin jo ensi vuotta ja kirjoitin perusasioiden osalta tämän vuoden määrät muistiin. Jos ensi vuonna ruokavieraiden määrä on lähellekään sama kuin tänä vuonna, ei tarvitse arpoa tarvittavaa kalan määrää tai kinkun painoa. Eikä upottaa lanttulaatikkoa rieskoihin tai keksiä epätoivoissaan jatkokäyttöä rasiallisille joulukonvehteja tammikuussa. Ainakaan jos löydän muistiinpanoni.

Tapaninpäivänä tarjolla oli jouluruoan sijaan höyryävää lihalientä ja pelmenejä. Kylkeen leivoin Suvi Aholan Hesarissa julkaistun reseptin innoittamana perinteisen lihapiirakan. Jokaisella perheellä lienee oma versionsa, Aholan äiti lisäsi munan täytteeseen raakana, meillä taas kypsänä. Mutta jotenkin turvallista retroherkkua yhtä kaikki. Kaveriksi olisi kyllä kaivannut kipakkaa pikkupakkasta, mutta vesisateisiin oli tyytyminen. Haikeana muistelen viimevuotisia metrin hankia.

Piirakkaa rääpitään hyvällä mielellä meillä tänään ensimmäisenä arkenakin. Joulun intensiivisen keittiöputken jälkeen – uuni päällä aattona yhdeksän tuntia putkeen ja puolet siitä joulupäivänäkin – sohvannurkka, rääppiäiset ja hyvä kirja tuntuvat oivalliselta vaihtoehdolta.

Lihapiirakka

noin 27*27-kokoiseen vuokaan tai uunipannulle

Taikina

5 dl vehnäjauhoja
200 g voita
1 prk (250 g) maitorahkaa

Täyte

400 g jauhelihaa
1 1/2 dl riisiä
2 kananmunaa keitettynä
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
tuoretta timjamia tai muita tuoreita tai kuivattuja yrttejä
suolaa
mustapippuria tai maustepippuria

öljyä paistamiseen
kananmuna voiteluun

1. Tee ensin taikina. Nosta voi jo hyvissä ajoin pöydälle pehmenemään. Nypi joukkoon jauhot. Lisää maitorahka ja nosta taikina kylmään ainakin täytteen valmistamisen ajaksi.

2. Keitä riisi kypsiksi suolalla maustetussa vedessä ja kananmunat koviksi (noin 10 minuuttia).

3. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota sipuli kullankeltaiseksi ja läpikuultavaksi. Lisää loppuvaiheessa valkosipuli. Lisää jauheliha ja ruskista.

4. Sekoita jauhelihan joukkoon riisi ja mausta seos. Lisää lopuksi haarukalla hienonnettu kananmuna.

5. Jaa taikina kahtia. Kaulitse puolet pohjaksi ja reunoiksi. Nosta kaulittu taikina leivinpaperilla suojattuun uunipannuun tai -vuokaan. Kaada päälle täyte. Silppua vielä halutessasi tuoreita yrttejä pinnalle. Käännä taikinan reunat täytteen päälle. Kaulitse toinen puoli taikinasta kanneksi. Sulje reunat huolellisesti. Ylimääräisestä taikinasta voit tehdä koristeita piirakan päälle.

6. Pistele taikinaan reikiä haarukalla ja voitele pinta munalla. Paista noin 225 asteessa (laske lämpö 200 asteeseen, jos piirakka alkaa tummua liikaa kullanruskeaksi. Omassa uunissani piirakka kypsyi noin puolessa tunnissa.

18 kommenttia “Tapaninpäivän lihapiirakka

  1. Lihapiirakka, ihanaa kasariruokaa :). Meillä piirakka tehdään hiivataikinaan ja kananmunaa on täytteessä reilusti. Äitini hienontaa keitetyn munan, me viipaloimme sen riisi-lihaseoksen päälle.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 27.12.2013 at 20:04 sanoi:

      Ihan täydellistä kasariruokaa, ei ole tullut liian montaa kertaa tehtyä eikä syötyä viime vuosina.
      Minä taas viipaloin munan kalapiirakkaan ja hienonnan lihapiirakkaan. Joskus ihminen on tapojensa vanki 😉

  2. Campasimpukka on 27.12.2013 at 18:27 sanoi:

    Minä tein niin pienen rosollin, että luulin sen olevan mahdotontakin, kolme perunaa ja yksi porkkana+muut hökeet. Ja silti jäi vähän 😀 Voisi oikeasti miettiä olisiko se ollenkaan tarpeen. Mutta muuten meni tosi hyvin ruoat kaupaksi. Huomenna puretaan väliaikaisjääkaappi ulkoa ja loput kipenet menevät kompostiin. Lihat ja kalat on syöty ja jatkokäytetty, hyvä me! 😀

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 27.12.2013 at 20:06 sanoi:

      Hyvä te! Just muistin, että onhan meillä vähän juustojakin. Mutta kävelin kylille hakemaan pullon viiniä, otan ukon pöytään ja istuskellaan kahdestaan pitkän kaavan mukaan. Eiköhän ne siinä illan mittaan hoidu.

      Meillä oli myös maailman pienin rosolli. Sitä toivonut uhrautui ja söi sen kipon lopun pois. Mielellään väitti syövänsä, mutta uskoisko tuota…

  3. Ai jehna miten hyvän näköinen piirakka! Kasariaatelia. Meillä on jämiä monelle päivälle vielä, vaikka vatsanahka pinkeänä olen syönyt…

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 27.12.2013 at 20:29 sanoi:

      Voit lähettää tänne sitä viikunatapenadea…

      Olin ihan varma, että meilläkin joudutaan syömään kauhean monta päivää jämiä, kun kinkkua ei saanut neljää kiloa pienempänä. Mutta meillä oli kaikkien aikojen paras kinkku ja olen itsekin jopa syönyt sitä leivän päällä, mitä en tee koskaan. Tuli supermehukas ja maukas. Sitäkin on enää pikkujämä.

  4. Mahtavaa! Mun on pitänyt tehdä tätä lapsuuden herkkua jo pidemmän aikaa. Itse pistän kyllä maustepippuria, mutta makuasioita…

  5. Näppärää suunnittelua, olen itse samanlainen. 😉 Minä pääsin jouluna valmiiseen pöytään ja sieltä saatiin kotiin viemisiksi liki kilo kinkkua, joten sitä olen saanut sitten hävitellä. Hyvin se on kyllä edelleen uponnut. 😉

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 27.12.2013 at 22:13 sanoi:

      Sittenhän ei ole vielä mitään hätää. Toistaiseksi ei meilläkään ole kinkku tökkinyt. Jos tökkii, saattaa olla, että siitä syntyy sitten vaikka minestrone.

  6. Perinteinen lihapiirakka on paras! Varsinkin retkieväänä.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 28.12.2013 at 10:06 sanoi:

      Totta. Koulussakin aina lihapiirakka oli retkieväänä, mutta kotitekoinen on kyllä paljon, paljon parempaa.

  7. Tämä on se ainoa oikea lihapiirakka, rahkavoitaikinalla!

    Meillä on vielä lanttu- ja porkkanalaatikkoa jäljellä. Ne otetaan pakastimesta sulamaan sitten kun(!) tulee ne pakkaspäivät ja tehdään herkullinen karjalanpaisti. Ovat kavereita keskenään nimittäin, meidän mielestämme 🙂

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 28.12.2013 at 16:07 sanoi:

      Mummo on saanut myös minun makuuni yhdistettyä karjalanpaistin ja lantun ehdottomaksi yhdistelmäksi. Usein sitä lanttua oli kyljessä jossain muodossa, harvemmin tosin laatikkona. Olen siis aivan samaa mieltä tuosta kaveruudesta 😉

  8. ai että onkin ihanan näköistä! kyllä kelpais tännekin… (taitaa se maaginen kinkkukipukynnys olla sittenkin tulossa vastaan…!)

  9. Mitä täsmällisyyttä! Lihapiirakka näyttää herkulliselta, täytyypä tehdä sitä pian. Myös minä laitan lihapiirakkaan aina maustepippuria.

    • Jonna / suolaa&hunajaa on 30.12.2013 at 10:37 sanoi:

      Maustepippuria tulee käytettyä ihan liian harvoin. Jotenkin nytkään se ei tullut edes mieleen, vaan liiankin automaattisesti käsi hakeutui mustapippurimyllylle. Mutta ihan oikeasti juuri mm. lihapiirakkaan maustepippuri olisi mitä oivallisin mauste.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Post Navigation