Kotitekoiset nachot ja salsa roja
Alkuvuodesta ennustin, että tämän vuoden nouseva keittiö on joko Lähi-Itä tai Meksiko. Kesä mentiin meidän keittiössämme Lähi-Itä-huumassa, mutta syksyn tullen olen löytänyt pienen meksikaanon sisältäni. Voihan olla, että olen alkanut toteuttaa omaa ennustustani. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että muutama muukin on löytänyt: Stockan valikoimaan on tullut mm. tamaleksien valmistamiseen tarvittavia maissinlehtiä ja masa harinaa, parikin kotimaista kustantamoa on julkaissut tänä syksynä joko tex mexiin tai aitoon meksikolaiseen ruokaan keskittyviä kirjoja, Cholossa jonotetaan edelleen lounasta.
Jonas Cranbyn rouhea Texmex alusta alkaen -kirja on kerännyt kehuja sekä kotimaansa Ruotsin että Suomen mediassa. Eikä syyttä, arvostelukappaleena saamani ronskin ja perusteellisen kirjan äijämeininki on hurmannut minut. Ei hevillä uskoisi, että ruotsalainen ruokatoimittaja ja bloggaaja olisi paras lähde kunnon texmexiin, mutta tämä mies on uppoutunut asiaansa siinä määrin, että on nimennyt jopa tyttärensä Dixie Margaritaksi ja Texasin osavaltion lempinimen mukaan Lone Stariksi. Siinä on kansankodissa koulukavereilla ihmettelemistä. Lähes toivon, että Jonaksen seuraava lapsi on poika. Tyttärestä tulisi kuulema Carnita lempitacotäytteen mukaan.
En ole vielä ehtinyt juurikaan ehtinyt kokata kirjasta, mutta tarralaput pursuavat kirjan välissä merkkinä testiin menevistä resepteistä. Kirjassa kaikki kokataan alusta alkaen, eikä resepteissä käytetä edes minkäänlaisia säilykkeitä. Silti reseptit eivät ole vaikeita, vaan mutkattomia ja helposti kotona toteutettavia. Suurin osa raaka-aineistakin on löydettävissä paremmista marketeista. Jonas Cranby määrittelee, että lopputuloksena syntyy mutkatonta ruokaa, josta on helppo pitää ja jonka syömisestä tulee hyvälle tuulelle. Juuri siitä kirjassa on kyse.
Aloitin tex-mexin kivijaloista. Tein ensimmäistä kertaa itse nachot kirjan ohjeella ja niiden rinnalle tulisen salsa rojan ja guacamolea. Nachot kannattaa tehdä valmiista maissitortilloista. Kirjan mukaan itse ei pysty tekemään riittävän ohuita maissitortilloja, jotta niistä saisi rapeita lastuja. Vehnätortilloista tehtynä lopputulos on Cranbyn mukaan syömäkelvoton. Kaupan valmiilla nachoilla on hyvin vähän tekemistä itse uppopaistettujen kanssa. Vaivakin on vähäinen, jos ei arastele kuuman öljyn kanssa pelaamista. Maissitortillat veitsellä kolmioiksi ja sitten pienissä erissä öljyyn, valutus paperin päällä ja suolaa niskaan. Jos et löydä maissitortilloja texmex-hyllystä, kannattaa kurkata myös gluteiinittomien tuotteiden osastolta. Huomioi kuitenkin, että nachot eivät onnistu pehmeistä maissitortilloista, vaan tarvitset ehdottomasti masa harinasta valmistettuja tortilloita. Kokeiltu on. Muista tulee lötköjä ja pahanmakuisia.
Kirjan ohjeissa ei chiliä säästellä. laitoin salsa rojaan puolet ohjeessa olleesta määrästä ja silti chili potkaisi mukavasti. Ensimmäisellä kerralla salsa rojasta tuli hiukan liiankin litkua. Oheiseen ohjeeseen olen vähentänyt nesteen määrää suhteessa alkuperäiseen ohjeeseen. Kuva on otettu sillä kerralla, kun tein salsan uskollisesti kirjan ohjeen mukaan. Salsassa on tosin niin paljon makua, ettei haittaa vaikka se olisi hiukan nestemäisempääkin.
Blogista löytyy jo muutama muukin meksikolaishenkinen herkku. Katso myös vehnätortillat, maissitortillat, guacamole ja ananassalsa.
Nachot
iso annos kahdelle, neljälle pienenä alkupalana
1 paketti (250 g) maissitortilloja
rypsiöljyä uppopaistamiseen
suolaa
1. Leikkaa maissitortillat kolmioiksi.
2. Kuumenna öljy 180 asteeseen. Jos sinulla ei ole paistolämpömittaria, voit testata oikean lämpötilan yhdellä lastulla. Jos lastu nousee samantien pinnalle ja öljy poreilee kunnolla sen ympärillä, öljy on riittävän kuumaan. Liian matalassa lämpötilassa, lastut imaisevat liikaa öljyä.
3. Paista nachot pienissä erissä, muutama kymmenen sekunttia eräänsä. Nachojen kuuluu saada hiukan väriä, mutta väriä tulee myös sen jälkeen, kun nachot on nostettu pois öljystä. Kannattaa varoa, etteivät ne saa liikaakin väriä.
4. Nosta nachot öljystä valumaan talouspaperin päälle, ripottele lopuksi suolaa päälle.
Salsa roja
kuudelle
400 g kypsiä tomaatteja (noin 5-6 kpl)
1 iso keltasipuli
6-7 valkosipulin kynttä
2-3 kuivattua chiliä
1 dl kanalientä
vajaa 1/2 ruukkua korianteria
suolaa
1. Lohko tomaatit ja sipuli. Kuori valkosipuli. Poista chileistä kannat ja siemenet.
2. Laita ainekset suolaa ja korianteria lukuunottamatta kattilaan ja keittele noin 15 minuuttia.
3. Anna jäähtyä. Silppua mukaan korianteri ja soseuta. Siivilöi sose, jotta saat kuoret ja siemenet pois. Mausta maun mukaan suolalla.
Vähänkö ihana ohje. Taas. Meilläkin on menossa pieni tico-tico buumi, joten luulen ennustuksesi osuneen täysin oikeaan!
Se on siis tico-ticoa tämä vuosi. Ei huono vaihtoehto ollenkaan.
Can’t wait!
Ei ole enää kauan. Pakko oli treenata vaativalle yleisölle…
Oih, ihanaa! Mäkin oon ihan hurahtanut meksiko-ruokiin! Eilen Patronassa ja viime viikolla kotikeittiössä niin herkullisia itsetehtyjä tacoja, että täytyypi muistaa kohta päivittää ne blogiinkin 🙂
Yleisö vaatii pikaista päivitystä 😉
Tex-Mex on vähemmän innostanut mutta mulla on yksi meksikolainen keittokirja,jota en ole pitkään aikaan ottanut esille,ja jossa on tosi hyviä ohjeita.Tuo salsa rojo on kyllä muy bueno:)
Minäkin olen ylenkatsonut surkeaa pikkuserkkua texmexiä, mutta otan tämän kirjan ohjeiden takia sanojani takaisin. Se texmex mitä Suomesta on saanut, ei vähäisimmissäkään määrin muistuta esim. tämän kirjan ruokia.
Minullakin itse tehdyt nachot ovat väijyneet mielessä. Hyvä tietää, että ne olisi parasta tehdä maissitortilloista!
En edes kokeillut vehnästä, mutta näin tehtynä maku oli niin autenttinen, etten edes lähde testailemaan muita tapoja. Tällä mennään.
Mä jo eka meinasin, että nyt mennään kyllä aikamoisissa sfääreissä, jos olet alusta asti leipassut nachot. Tähän vaivalloisuusasteeseen mäkin voin ryhtyä, hyvin myyty!
Kannattaa ryhtyä. Enkä ainakaan tämän testin perusteella aio todellakaan alkaa itse kaulita. Ei ole mitään syytä, mielessä on liian hyvin kiroilut niiden maissitortilloiden kanssa, jotka voi kuitenkin jättää paljon näitä paksummiksi. Näillä mennään meillä jatkossakin. Vaiva-makusuhde on sopiva näin laiskalle.
Sain samaisen kirjan (ruotsinkielisenä) joululahjaksi avopuolisolta. Niin hyvä kirja! Onkin ollut sitten meidän keittiössä aika kovassa käytössä – 5/10 postaamastani meksikolaisesta ohjeesta on tuosta kirjasta joko suoraan tai muokattuna 😀
Minä tykkään myös todella paljon kirjasta. Luultavasti tulee olemaan aika kovassa käytössä tässä syksyn mittaan.
Mistä saa maissitortilloja?
Itse ostin Stockan Herkusta. Gluteiinittomien tuotteiden hyllystä löytyy ilmeisesti laajemminkin. Kannattaa vilkaista siis suuremmista marketeista.
Kiitos loistavasta salsaraseptistä 🙂
Eipä kestä, kiitokset menevät tuolle naapurimaan miehelle ;-). Hyvää oli.
Olipa hyvä kirjaraportti. Kirjakaupassa ohitin tämän keittokirjan, kun oli kiire. Ensi kerralla taidankin ainakin selailla. Salsa Rojaa on kokeiltava,
Huomasin juuri, että kirja on Hulluillä Päivillä tarjouksessa kympin. Vink-vink 😉
Näähän on ihan mex-mexiä! Paitsi että Mehikossa nachojen sijaan näitä kyllä kutsuttaisiin sanalla totopos. Ja itseasiassa salsat on monesti siellä tosi vetisiä, sillon ne voi olla tosi tulisiakin, kun ei totopoa kastettaessa salsaa edes paljon jää.
Niinpä, texmexin ja mexmexin raja on ymmärtääkseni muutenkin aika liukuva. Kaikkialla maailmassa tarjottava surkea texmex on vaan pilannut sen maineen.
Ai että, tästä postauksesta tuli niin akuutti texmex-himo että texmexit kiilaa ruokalistalle viikonlopuksi 🙂
Niin saattaa olla kyllä meilläkin 😉
Hyvännäköistä mexiä! Pitää tutustua myös kirjaan..
Vielä olen aika perusjutuissa, mutta eiköhän tässä päästä vähän monimutkaisempiinkin juttuihin syksyn mittaan.
Lupaava kirja kaikenkaikkiaan.
Tämän luettuani ajattelin heti kirjoittaa joulupukille, mutta en tiedä malttaako sitä odottaa niin kauan :).
Jouluun on vielä niin kovin pitkä aika… 😉
Pingback: Täysin hallussa - nachopaistos | suolaa & hunajaa