Voiko takapakkia kevään tulemisessa kutsua takatalveksi, jos kevät ei ole vielä oikein käynnistynytkään? Kalenteri sanoo maaliskuu, mieli menee kevättä kohti, mutta elohopea pysyy miinuksella. Onneksi on valo, tuo armoton, mutta ihana kevään valo. Ummistan silmäni auringossa tanssivilta pölyhiukkasilta ja kaapinovien sormenjäljiltä.
Vaikka huhtikuun pitäisi olla kuukausista julmin, juuri nyt tuntuu, että se on maaliskuu. Se antaa jo siimaa kevään tulosta, lumi sulaa silmissä. Seuraavassa hetkessä ulkona on talvimyrsky. Yritän muistuttaa itseäni: Vielä on talvi, nauti viimeisistä pakkaspäivistä. Tällaisina päivinä, kun aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta, se on helppoa.
Viikonlopun Hesarissa oli jokunen viikko sitten ohjeita idätykseen. Niistä innostunena tökin ensin viikko sitten valkosipulin kynsiä multaan ja tänään lisäsin rinnalle auringonkukan siemeniä. Ikkunalla toivottavasti pian vihertää, vaikka ulkona on taas hanget korkeat nietokset. Idättämisen luvattiin olevan kärsimättömän viljelijän puuhaa, mutta ainakin valkosipuleiden kohdalla viikossa on syntynyt lähinnä mahtavat juuret ja pienenpieni pilkahdus vaaleanvihreää.
Valkosipulit istutetaan multaan kuorittuna: Kynnet tiiviisti rintarinnan siten, että kynnen yläpäästä jää kärki mullan yläpuolelle. Astiaksi käy mainiosti vaikka klassisesti maitopurkki. Leikkaat vain sopivan korkuisen ruukun siitä. Kuoritut auringonkukansiemenet voi istuttaa kohtuulliseen matalaankin astiaan: Ohut kerros multaa pohjalle, siemeniä sen päälle ja lopuksi peitetään siemenet kevyesti mullalla. Ne itävät nopeammin, kun liotat niitä yön yli kylmässä vedessä ennen istuttamista. Peitä kylvökset muovilla (tee ilmareikiä) ja vie ne ensin pimeään. Nosta valoon, kun auringonkukan versot alkavat työntyä esiin muutaman päivän päästä.
Pakko sen kevään on tulla ja pian, ollaan kuitenkin kärsitty pimein talvi miesmuistiin… Mäkin laitan ensi viikolla taimia tulemaan, ihanaa!
Voidaan sitten vaihtaa kokemuksia, miten kävi. Pitää varmaan varoittaa laitakokkia, ettei astu viljelyyksini vaatehuoneen lattialla 😉
Juuri näin Ilta-Sanomien pääotsikosta että pakkaset vain jatkuvat teillä.Voisin lähettää täältä vähän lämpöä, toivottavasti ehtii sinne saakka.Mullakin on aina välillä valkosipuleita itämässä,mutta vähän kuin vahingossa;D
Tänään kun oli aivan mahtava päivä, tuntuu lähes synniltä haikailla kevättä. Tasaisesti on vain aina tullut ne lumet takaisin, mitä aurinko on ennättänyt sulattaa.
Kyllä minäkin jo kaipaisin kevättä, niin työ- kuin siviilisyistäkin 🙂
Molemmat oikein hyviä syitä 😉 Pidän kyllä tästäkin vaiheesta, mutta inhoan noita lumituiskuja.
Käytiin kävelyreissulla Kaapelilla Taidemaalariliiton teosvälitystä tsekkaamassa. Keittiön ikkunasta katsoin, että onpas ihana keväinen sää kävelylle. Larun sillalla kirosin jo miksi otin ohuemman kaulahuivin. Tulisi jo kevät, indeed!
Kaunista on kyllä, mutta todella kylmää. Eilen käytiin Torikortteleiden ruokatapahtumassa ja varpaat ja sormet olivat syväjäässä ainakin kaksi tuntia.
Minä laitoin jo monta viikkoa sitten yrttejä itämään ikkunalaudalle, mutta vain oregano on lähtenyt itämään ja pari mintun vihertävää. Ehkä se siitä. Kyllä mieli kaipaa jo kovasti lämpimiä päiviä, vaikka tänään olikin kyllä kaunis ilma..,.
Viime vuonna päädyin ostamaan yrtit taimina. Laiskan viljelijän vaihtoehto. Ajattelin esikasvatella mahdollisesti tomaatteja tänä vuonna. Viime vuonna oli tosin niiden suhteen aika surkea onnistumisprosentti…
En nyt ala vannomaan, mutta taidan mennä ostotaimilla tänä keväänä. Hakiksen tori, Marketan puiston taimimyymälä ja ässänä hihassa Keravan vankilan puutarha. Siinä meikäläisen taimihankintapaikat. Viimeisin mainittu saattaa kuulostaa vähän oudolta, mutta siellä on hyvät valikoimat ja hinnat kohdillaan! 🙂
Ai niin, ja Sofian lehdon puutarhamyymälä. Sieltäkin on hankittu perenna, jos toinen… 🙂
Minä laitan nämä kaikki listoille. Sula lumi, sula!
Niin todennäkäisesti minäkin. Ehkä vähän kokeilen esikasvattamista ihan sen takia, että etten ole sitä käytännössä koskaan tehnyt. No kerran yritin basilikaa. Ei onnistunut. Kiitos näistä vinkeistä, pitää käydä katsastamassa valikoima. Tuosta läheisestä taimimyymälästä olen saanut hyviä taimia, mutta heidän valikoimansa on aika peruskauraa ja minusta viljelyssä parasta olisi saada lajikkeita, joita ei niin helposti kaupasta saa.
Kyllä se kevät sieltä tulee 🙂 tänäänkin porotti Seurasaaren jäillä aurinko niin, että hiki valui kun tömistimme eteenpäin.
Minullakin olisi tuo idätys edessä, sain apuriksi toimiston pojat ja toimiston keittiön seinäpuutarhan. Nyt pitäisi vielä saada tarvikkeet hankittua 🙂
Sinulla on aika luksusolosuhteet!
Onneksi on edes joku otollinen paikka idätykselle, meillä kun ei kotona sisällä kasva tai elä mikään vihreä pitkään kun ei ole ikkunalautoja eikä aurinko yllä tasoille asti jonne idätyssysteemit voisi viritellä 🙂
Meillä on onneksi leveät aurinkoiset ikkunalaudat, niihin sopii viriteltävää. Hyvä, että sinulle löytyi vaihtoehtoinen ratkaisu.
Tästä inspiroituneena taidan kanssa laittaa valkosipulia tuolla tavoin itämään. Erilaisiin wokkauksiin noita olisi tosi hyvä naksia.
Sitä minäkin tässä vähän hain.
Mä kokeilin kans noita valkosipulin kynsiä viime kevääna, mutta sato jäi kyllä huonoksi. En tiedä mikä meni vikaan. Pitää kokeilla uusiksi! Niin ja kevät sais tosiaan jo alkaa…
No minullakin on vasta kolme versoa tulossa, muissakin kyllä pää on alkanut halkeilla lupaavasti.
Turve- ja paperipurkeilla en ole koskaan onnistunut taimikasvatuksissa. Ovathan ne nättejä, mutta kuivuvat silmänräpäyksessä ja kertaalleen kostunut ja kuivumaan päässyt siemen ei enää idä. Eli muovipurkit (just vaikka ne maitopurkin puolikkaat) ovat hyviä ja idätyksen ajaksi muovia päälle (minulla oli hotellin kertakäyttösuihkumyssy hoitamassa tätä virkaa ;). Basilika on yrteistä kaikkein nopein ja helpoin, pari päivää menee niin jo näkyy lenkkejä mullan pinnalla, samoin timjami. Minulla on ikkunalla viittä erilaista basilikaa tulossa, timjamia, kreikan oreganoa (ulkona kasvaa monivuotista mäkimeiramia, mut tää on parempaa), korianteria ja tomaatteja. Myöhemmin kasvihuoneeseen ja lavoihin kylvän sitten yrteistä tillit ja silolehtipersiljat. ,Nuo edellä mainitut tosin olisi kannattanut kylvää jo myöhään syksyllä, mutta lumi yllätti. Salviat, timjamit, ruohosipulit, pillisipulit, lipstikat, sitruunamelissat yms. ovatkin onneksi monivuotisia ja ilahduttavat sitten kunhan nämä lumet sulavat.
Kiitos näistä vinkeistä. Suurin osa versoistani on nyt muoviastioissa. Taidan vedellä noiden turvekuppien sisäpuolelle muovia. Jospa se auttaisi asiaa.
Kyllä se kevät sieltä hiipii pakkasista huolimatta! Mä oon ihan vakuuttunut siitä. Mari teki meillä eilen ens kesän kylvösuunnitelmat, sit vaan taimia kasvattamaan!
Huomasin Facebookissa, itse en todellakaan ole päässyt vielä sinne asti. Tosin viljelylaatikoideni päälläkin on edelleen varmaan kolme metriä lunta. Ei siis kiirettä 😉
Tuntuu, että on saanut akut ladattua ja energiaa riittää kun on valoa! Vielä kun ilmat lämpenisi. Saa nähdä onko meillä kohta perhesopu koetuksetta kun näitä purkkeja on joka nurkka täynnä ;). Tule siis pian toukokuu…
Minun viherpeukalolleni taitaa riittää tässä vaiheessa muutama purnukka ja sitten toukokuussa suunnistan taimimyymälään – erittäin todennäköisesti 😉
Tuijottelin tuota kuvaa tovin – tosi nätti! Innostuisikohan sitä itsekin laittamaan sormet multaan… Jotenkin olen aina vaan hieman epäonnekas näiden kasvatusprokkisten suhteen.
Älä huoli, ei minullakaan useimmiten kovin lujaa niiden kanssa mene. Olen päättänyt keskittyä onnistumisiin, niihin vähäisiinkin 😉
Ja kiitos kuvakehuista, kevään valo kultaa kaiken!
Mulla on ollut ihan samanlainen takatalvi-fiilis. Viikonloppu Barcelonassa (tai kotiinpaluu) ei yhtään helpottanut kevätkaipuuta. Mutta aivan ihanasti olet kyllä vanginnut kevään tuohon kuvaasi! Ihana!
Barcelonan reissu ei varmasti vähennä takatalvifiilistä. Onneksi tuota kevään valoa riittää vangittavaksi asti!
Pingback: Rakkautta ensimmäisestä haarukallisesta - artisokkarisotto - suolaa & hunajaa