Oeufs en cocotte – Uunimunat vuoassa
Oeufs en cocotte kuulostaa runolliselta, juuri siltä, että ruoka kruunaa hitaan ja leppoisan sunnuntaiaamun. Uunimunat vuoassa synnyttää puolestaan proosallisen mielikuvan suurtalouskeittiöstä. Pidä tuo ranskalaisen nimen synnyttämä mielleyhtymä, se on lähempänä totuutta.
Oeufs en cocotte on tullut viimeisen vuoden aikana vastaan monessakin lehdessä. Välillä ohjeissa munien alla on ollut lohta, rapuja tai kinkkua. Reseptin kokeilu on houkuttanut jo pitkään ja olen treenaillut ruokalajia muutamaan otteeseen. Jälleen kerran totesin, että Julia Childiin oli luottaminen. Muissa ohjeissa oiottiin pari mutkaa suoraksi ja niistä minäkin laiskana ihmisenä aloitin, mutta päädyin lopuksi Julian huomaan – taas kerran. Julian vinkkien mukaan munista tulee ihanan valuvia, eikä kumimaisia kuten joillakin ohjeilla.
Jos haluat valmistaa ruokalajia brunssille, ota munat uunista hiukan raakoina ja pidä vuoat vesihauteessa, jossa munat kypsyvät loppuun. Ne säilyvät hyvinä maksimissaan noin vartin, mutta saat kuitenkin pientä pelivaraa ajoituksen suhteen. Tarjoa paahdetun leivän kanssa. Eikä siivu pekonia tai lohta ainakaan vähennä makunautintoa.
Ouefs en cocotte
(tulostettava versio reseptistä)
yhdelle
2 munaa
2 rkl kermaa
1 tl voita
suolaa
ruohosipulia
(valko- tai mustapippuria halutessasi)
1. Kuumenna uuni 200 asteeseen.
2. Voitele pieni annosvuoka. Kuumenna vettä valurautapannussa tai muussa uunin kestävässä astiassa liedellä. Laita vettä noin puoleen väliin annosvuokasi korkeudesta.
3. Kun vesi kiehuu kevyesti, laita annosvuoka veteen ja 1 rkl kermaa annosvuokaan.
Kun kerma on kuumentunut, riko vuokaan kananmunat, pinnalle 1 rkl kermaa ja pienenpieni nokare voita.
4. Siirrä valurautapannu uuniin – mukana tietenkin sekä vesi että vuoka… Hyydytä munia noin 7-12 minuuttia kuumassa uunissa. Ne ovat kypsiä, kun ne ovat juuri ja juuri hyytyneet, mutta tutisevat vielä hiukan.
5. Rouhaise päälle suolaa ja silppua ruohosipulia.
Sunday morning at Jonna’s! 🙂 Kuulostaa ihanalta.
Kaiken muun lisäksi mä kyllä ihailen sua siinä, että sä “treenaat” ja kokeilet useampia versioita, ennenkuin postaat sen täydellisen.(huom. lukijat:Jonnan reseptiin on siis luottaminen!)
Niinhän mäkin aina teen…..NOT!!!!! 🙂
Siis kyllähän välillä tulee kerralla täydellistä 😉 Mutta näissä munahommissa minä olen tarkkana, koska olen niihin vähän heikkona kaikissa muodoissa. Siksi vaadin tässä asiassa täydellistä. Ja onnistuin juuri kuulostaa supertörkeältä ja -rivolta…
Muna-asiat on tärkeitä! 😀 Ja cocottet myös, ja juurikin Julian ohjeilla.
Näissä asioissa Julia on kyllä nainen paikallaan!
niin muuten onnistuit! mäkin punastuin.
Uskoiskohan tuota…
Olispa jo huomisaamu ja brunssiaika!! 🙂
Jotain samantyylisiä munakuppeja (jolla tuskin on noin hienoa nimeä :D) väänsin itsekin alkuvuodesta, miinus kerma, plus herkkusienet ja joitain yrttiä jos en väärin muista. Kiva tapa tarjoilla munat ja hyvääkin oli vielä!
Eivätkö olekin hyviä! Aion lähiaikoina tehdä erilaisia variaatioita nyt, kun perusteet ovat kunnossa.
“Pidän tuosta laulusta ja myös näistä kuvista:) Teen välillä vähän samantapaista mutta silikonivuoassa vaikka mulla on tuollaiset samanlaiset kupposet….
Kiitos Jael! Ihanaa, kun kevään valo on taas täällä, se saattaa kaiken näyttämään niin paljon paremmalta. Värit ovat taas palanneet!
Ihanaa löhöaamun palaa, tulee vaan tehtyä harmittavan harvoin.
Löhöaamuja on ihan liian harvoin, ehkä se johtuu siitä. Mutta ihanaa se silloin, kun sitä saa.
Kyllähän noilla päivä lähtee hienosti käyntiin!
Tosin mulla tuo otsikko vie ajatukset Faith No More- keikalle ja reppureissuille Eurooppaan vuonna kivi ja keppi, mutta se on sitten toinen juttu…
Mutta sehän ei ole ollenkaan huono mielleyhtymä sekään – vuonna kivi ja keppi tehdyt reissut vain paranee, kun nostalgia lisääntyy.
Julian kirjaa olen sellaillut kamalasti, mutta tosi harvoin alan sieltä kokkailla mitään kun kirjassa ei ole kuin muutama mustavalkoinen käsinpiirretty kuva. Jotenkin on vaikea saada mitään kuvaa ruoasta ilman kuvaa. Munakokkeli oli kuitenkin täydellistä ja nyt tiedän miltä uunimunat näyttävät, joten taidan kokeilla seuraavaksi niitä, kiitos vinkistä. 🙂
Minä teen taas Julian kirjaan täsmäiskuja eli tsekkaan valmistustekniikoita ja raaka-aineiden suhteita enemmänkin kuin kokkaan suoraan sieltä. Se ei todella ole mikään sohvapöytäkeittokirja selailumielessä, mutta ohjeet ovat toimivia ja tekniikat hallussa. Todistuksena mm. se täydellinen munakokkeli 😉
Ihana viikonloppuresepti!
Minkä kokoiset nuo annosvuoat on? Onko ne Arabian? Samankaltaiset on itselläkin hakusessa, koko vaan epäilyttää.
Kiitos, kun kommentoit. On aina mukavaa kuulla, että joku tykkää reseptistä.
Minulla on itseasiassa kahta kokoa – nämä ovat halkaisijaltaan noin 9 cm ja korkeudeltaan 5 cm. Toiset ovat kokoa suuremmat, niissä teen esimerkiksi annosgratiinit. Molemmat ovat Casa Stockmannin sarjaa. Päädyin suosimaan tässä asiassa edullisuutta, vuoat maksoivat pari euroa kappale.