Tortillat jauheliha-mustapaputäytteellä
Terveisiä kotitalousopettajalle, ei menneet ne kolme vuotta hukkaan. Tämänkin reseptin olen alunperin kirjoittanut kotitalousvihkooni ja se on kulkenut mukanani jo pari vuosikymmentä. Nyt päivitin sen vain uudelle vuosituhannelle.
Ennustin vuoden vaihteessa, että tämän vuoden nouseva keittiö löytyy Meksikosta. Ehkä luen lehtiä sillä silmällä ja etsin vain vahvistusta itselleni tai sitten en ollut kovin kaukokatseinen: Jo vuoden ensimmäisen kuukauden aikana meksikolaista ruokaa tulee silmille joka puolelta. Tilasin Amazonista alunperin brittien MasterChefistä nousseen ja meksikolaiseen katukeittiöön keskittyneestä Wahaca-ravintolaketjustaan tunnetun Thomasina Miersin jo jokunen vuosi sitten ilmestyneen esikoisen. Ehkä täällä siis piankin kaivetaan oikeaoppisesti masa harina -maissijauhot esiin ja ollaan edes vähän autenttisemmissa tunnelmissa.
Päätin kuitenkin lähestyä tortilloja ensin vähän nostalgisemmissa tunnelmissa. Minulla oli nimittäin aikoinaan poikkeuksellisen edistyksellinen kotitalousopettaja. Kuopiolaisissa kaupoissa ei tortilloista oltu kuultukaan, kun me jo kaulimme niitä koulussa.
Kaivoin vanhat vihkot esille ja tartuin kaulimeen. Melkein olisi mennyt ulkomuistista, niin usein me näitä siskoni kanssa teimme aikoinaan. Tämä oli myös ystävieni kanssa vakioetkoruokaa ennen baari-iltoja (terveisiä Marille ja Pialle). Siinä vaiheessa santamariat olivat jo päätyneet tarjolle myös suomalaisiin ruokakauppoihin, mutta kun teet näitä kerran, ymmärrät, miksi näimme tämän vaivan kerta toisensa jälkeen.
Täyte on modernisoitu versio samasta kotitalousvihkosta opitusta jauhelihatäytteestä. 90-luvun alun Kuopiossa chili lisättiin ruokaan chiliketsupin muodossa, tuoreesta korianterista, jeerasta, savustetusta paprikajauheesta tai mustapavuista ei oltu kuultukaan, avokado ja lime olivat molemmat todennäköisesti aika lailla tuntemattomia herkkuja. Hyvään lopputulokseen päästiin silloinkin, mutta otin laajentuneen valikoiman mahdollisuudet käyttöön tässä versiossa.
Alkuperäisessä ohjeessa tortillan, jota vihkossani kutsuttiin tacoksi, väliin kääräistiin myös valkokaalia. Toimii hämmentävän hyvin, mutta nyt korvasin sen maailman turhimmalla salaatilla eli jäävuorisalaatilla. Varaa tarjolle myös tomaatteja, avokadoa ja ranskankermaa tai kermaviiliä. Voit toki tehdä myös guacamolen ja tomaattisalsan, mutta tuoreista vihanneksista ihan sellaisenaankin saa mukavaa raikkautta annokseen. Aitoihin meksikolaismakuihin tästä on vielä matkaa, mutta kyllä purkista ammennetun texmexin pesee helposti näillä 80-90-luvun taitteen kotitaloustuntien opeilla.
Tortillakuoret
16-20 kpl keskikokoisia kuoria
7 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
noin 3 dl vettä
1. Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää vesi (aluksi vajaa 3 dl) ja vaivaa taikina kimmoisaksi ja kiinteäksi. Anna vetäytyä hetki jääkaapissa huolellisesti peitettynä.
2. Jaa taikina kahtia, leivo puolikkaat tangoiksi ja jaa ne kahdeksaan osaan. Säilytä taikinaa kelmun alla, niin se ei pääse kuivumaan.
3. Taputtele taikinapala palloksi, litistä sormin kiekoksi ja kauli sen jälkeen ohuen ohueksi.
4. Paista kuumalla, kuivalla valurautapannulla molemmin puolin sen aikaa, että tortilla saa väriä (tummia pilkkuja). Taikina saattaa kohoilla, mutta älä anna sen häiritä. Se litistyy kyllä.
5. Laita paistetut letut minigrip-pussiin tai lautaselle tiukasti muovikelmun ja leivinliinan alle. Pannulta tullessaan tortillat ovat melko rapeita, mutta ne pehmenevät pussissa tai kelmun alla kosteuden ansiosta juuri oikeanlaisiksi.
Jauheliha-mustapapukastike
neljälle
2 rkl öljyä
1 sipuli
400 g jauhelihaa
2-3 valkosipulin kynttä
3 dl tomaattipassataa
1-2 punaista chiliä
2-3 tl savustettua paprikajauhetta
1/2 tl jeeraa
1 rkl ruokosokeria
vajaa 1 prk mustapapuja (400 g purkista)
suolaa
mustapippuria
tuoretta korianteria
1/2 limen mehu
rouhin sekaan myös hiukan chili explosion – ja roasted garlic and pepper -mausteseoksia, mutta ilmankin pärjäät
1. Kuullota sipulit öljyssä kullankeltaisiksi. Lisää jauheliha ja valkosipulit. Ruskista kevyesti.
2. Lisää passata, chili ja muut mausteet tuoretta korianteria lukuunottamatta. Hauduttele puolisen tuntia. Jos kastike menee liian kuivaksi, lisää tilkka vettä. Maista mausteet ja lisää tarvittaessa.
3. Lisää mustapavut ja kuumenna vielä viitisen minuuttia. Purista joukkoon limen mehu, sekoita kastikkeeseen silputtua tuoretta korianteria ja nosta tarjolle.
suolaa&hunajaa myös Facebookissa
Nauroin ääneen! Tortillojen ohje on sama, jota me olemme siskon kanssa käyttäneet kaikki nämä vuodet (=vuosikymmenet). Ihan parasta! Muistelen, että tämä edistyksellinen ope ei ollut meidän kummankaan ope, resepti taisi kulkeutua meille siskon kaverilta.
Lokakuussa 2010 olen kirjoittanutkin “tacoista”: http://kokitjapotit.blogspot.fi/2010/10/meksikolainen-ilta-ja-vehnatortillat.html
Täyte kaipasikin vähän päivitystä 🙂 Tuo sinun versiosi kuulostaa ihanalta.
Ensi kerralla me selvitetään nämä siskot ja niiden kaverit 😉
Nostan edelleen hattua tuolle kotitalousopettajalle, näistä tulee pirunhyviä.Ja ohje on edelleen ihan tätä päivää. No, täyte kieltämättä kaipasi hiukan päivittämistä, mutta muistan, että aikoinaan upposi kyllä oikein hyvin.
Yum-o, meksikolainen ruoka on ihanaa! Täytyy tyypata nuo lätyt ensi kerralla, olen tylsästi ostanut ne valmiina tähän asti. Ja ihan totta, kun on kerran päässyt omien mausteiden makuun, ei valmiskamoilla ole mitään saumaa…
Otat apukokin mukaan hihnalle paistamaan, niin nämä syntyvät nopeasti
Meillä eksoottisinta köksäntunnilla olivat lämpimät leivät…
No, et ole onneksi taidottomaksi jäänyt siitä huolimatta 😉 Minä selailin myös omaa köksänvihkoani läpi ja kotitehtävänä oli ollut mm. purjevoileivät, joita kutsuttiin oikein naapuritkin syömään…
Oikeassa taidat olla,sillä tännekin on viime aikoina avattu joitakin sellaisia aidontuntuisia meksikolaispaikkoja.Olipa sulla kiva kotitalousopettaja!Ihan kaikesta meksikolaisesta en tykkää,kuten Suomessa asuvan meksikolaisen ystäväni (lo siento Eva) tarjoama annos,jossa tacokuoriin laitettiin jotain papusekoitusta,päälle iso kasa juustokastiketta ja uuniin….
Minulla oli kyllä kiva opettaja, vaikka en ole ihan varma ymmärsimmekö häntä silloin kauheassa yläasteiässä ollenkaan arvostaa.
Onpa kiva tuo jauheliha-mustapapusoossi tuolla tortillojesi välissä! löysin sattumalta maissijauhoja Citymarketista ja tortillat ovat siitä asti kummitelleet mielessä, voisin tehdä niitä seuraavan kerran tuolla sinun täytteelläsi 🙂
Onpas kiva kuulla. Saitko ihan masa harina-jauhoja vai tavallisia maissijauhoja? Pitäisi kunnolla selvittää niiden ero, mutta ehkäpä meidän Mehikon tietäjät valaisee asiaa kommenteissaan.
Minä oon ollut köksäntunnilla ihan eri vuosisadalla! Meillä tehtiin karjalanpiirakoita, kaalilaatikkoa ja munuaishöystöä, ei tortillalättyjä tai tacoja. Heti kun Oulusta löytyy masa harina -jauhoja, ostan niitä ja teen lätyt. Tavallisesta maissijauhosta saa vain surulliset lätyt ja kiukkuisen mielen… mur.
Kyllä sieltä vihkosta löytyy myös nuo – paitsi munuaishöystö. Mutta sen sijaan on kyllä mm. maksakastiketta ja suurustettua lihakastiketta.
Ajattelin tänään käväistä Hakaniemessä tutkimassa etnisten ruokakauppojen tarjontaa masa harinan toivossa. Ihmettelen kyllä, jos sitä ei kohta saa Stockalta.
Kotiharmille vinkiksi, että Ruohonjuuresta voi tilata:
http://kauppa.ruohonjuuri.fi/masa-harina-maissijauho/COOLCH-5029210000377/dp
Mahtavaa, minä menen myös kyllä käymään nyt Ruohonjuuressa. Sinuun voi Ankerias kyllä aina luottaa näissä asioissa. Onko sinulla kokemusta niillä leipomisesta?
Minullakin on masa harinasta tehdyt vielä to-do-listalla. Olen vähän etsiskellyt sellaista tarkoitukseen sopivaa prässiä. Sellaista, jonka ne hajoitti MasterCheffissä viime viikolla (mutta kestävämpää).
Nanna ja Riikka olisivat varmaan hakoja tekemään masa harina lättyjä. Kysytään niiltä vähän vinkkiä.
Samaa olen täällä odotellut, toivottavasti saadaan asiantuntijoilta vinkit.
No juup; olisi pitänyt älytä laittaa pussiin (olikohan niitä edes?)! Mutta grillissä ne viimeistään kuivahtivat… No; olen ajatellut haastaa itseni tekemään meksikolaista ruokaa, kunhan kiireiltä ennätän; eiköhän tuo suu totu, eikä ole nyt chiliallergikkokaan patojen äärellä… 🙂
Vaan mistä saa tomatilloja ja muita tärkeitä raaka-aineita?
Niin, ja olisiko nyt todella meksikolaisen aika; joka vuosikymmen se on ollut nousussa ainakin maailmalla.
Jostain luin, ettei tomatilloja saisi Suomesta oikein mistään. Pitää kyllä käydä katsastamassa etniset kaupat, ennenkuin sanon sen enempää.
Oli opettavaista, kun taistelitte niiden jauhojen kanssa. Saattaa tarkoittaa täälläkin muutaman kerran harjoittelua, mutta aion kyllä yrittää, kun saan jauhot hankittua.
Ollaan muuten näillä näkymin ravintolapäivänä Kino Engelissä mc-tunnelmissa!
Aika kiva paikka teillä kokkailla!
Aika mahtava köksänope teillä kyllä ollut! Mä olen hieman traumatisoitunut niistä tunneista, meidän ope oli kai pula-ajan lapsi ja se näkyi opettamisessa ja ruoassa.. Tää kuulostaa erinomaiselta arkilohturuoalta!
Meillä oli kyllä. Yläasteen aikana ennätti olla kaksi, joista toinen oli melkoisen mielenkiintoinen persoona, mutta en taida olla kovin traumatisoitunut, koska edelleen tykkään kokata. Ja kyllä tämä on ihan lohturuokaa parhaimmillaan.
En tiedä, olenko huomaamattani saanut myös jonkinlaisen Meksiko-päähänpinttymän, mutta ihan samansuuntaisesti olen uumoillut, että tämä on seuraava iso juttu myös Suomessa. Repesin onnesta, kun Tampereen keskustaan tuli oikea meksikolainen lounaspaikka. Siis ei mitään texmexiä, vaan meksikolaista runsaine mausteineen ja kasviksineen. Oliko muuten helppoa tehdä tortillalätyistä ohuita? Ja pysyivätkö ne hyvin kasassa?
Ai Tampereellakin on jo oma paikka. Onko käymisen arvoinen, olemme tulossa lähiaikoina sinne visiitille?
Vehnästä tehtynä taikina on todella leivottava ja siitä saa helposti ohuita. Katsotaan, kun olen testannut masa harina -jauhoista, sanonko samaa maissiletuista.
Jep, La Fonda avattiin tammikuussa Kauppakadulle. Kävin testaamassa ja kirjoitin arvostelun, tuossa postauksessa on myös kuvia annoksista ja paikasta http://www.savusuolaa.fi/ravintola_arvostelut/arvostelu-la-fondassa-raiskyvat-mausteet-varit-ja-iloinen-musiikki/
La Fonda on lounaspaikaksi vähän kallis, mutta 1-2 euroa keskimääräistä korkeampi hinta menettelee, sillä ruoka tarjoillaan pöytiin, asiakkaiden ei tarvitse viedä astioita itse mihinkään kärryyn, alkusalaatti on raikas ja laadukas (ei säilykemaissia ja kiinankaalia) ja ruoka on oikeaa meksikolaista, ei texmexiä. Myös muut paikan testanneet ovat olleet tyytyväisiä. Aamulehden Valo-liitteessä moitittiin paikan sisustusta liian arkiseksi, mutta minulle tämä värikäs, itse tehdyn näköinen kansankuppila -tyyli kolahti, ja luulen sen olleen yrittäjiltä ihan tietoinen valinta.
Oi köksämuistot herättää niin lämpimiä ajatuksia että. Näitä tortillalättyjä tehtiin myös meillä ja minä menin ja hukkasin ohjeen. Mieheni olisi joskus halunnut tortilloja mutta ilmoitin ettei niitä syödä ennen kuin löydän ohjeen, kaupan lättyihin en koske. Noh, joskus heikkona hetkenä sitten sorruin niihin kaupan lättyihin. Ne menettelee, mutta kyllähän nuo omatekoiset on ihan parhaita!
Jos ei ollut ohjetta vielä löytynyt, toivottavasti pääsette nyt tämän avulla palaamaan takaisin kotitekoisiin. Ne todentotta ovat parhaita!