Tietoa mainostajalle ›

Blog

Älä tule ruma kakku – mustikkakakku

Mustikka-kardemummakakku
Kaunokaiset leivotaan muissa keittiöissä, mutta onneksi tuli muutoin oikein hyvä kakku.

Tässä tiivistettynä ongelmani kakkujen kanssa: Päässäni näen visuaalisesti täydellisen kakun, tosielämässä syntyy jotain kauhean ja siedettävän väliltä. Ymmärrän, että leipomalla kakun kerran-pari vuodessa ei kehity kondiittoriksi. Varsin epämääräinen välineistöni ei myöskään välttämättä auta synnyttämään täydellistä kuorrutusta. Turhan tavaran vastustajana en kuitenkaan halua investoida valikoimaan leipomistarvikkeita, kun kuitenkin leivon vain pari kakkua vuodessa.  Varsinainen noidankehä, jonka seurauksena onnistumisen tunteet kakkujen parissa ovat harvinaisia. Taklaan tätä epäonnistumisen kierrettä tuoreilla marjoilla – ei vaadi nyhräämistä ja peittää pikkukuprut. Paljon tai vielä enemmän marjoja. Se on parasta, mihin koristelun suhteen pystyn.

Tästäkään kakusta ei siis syntynyt taideteosta tai edes alkuperäisen suunnitelman mukaista, mutta onneksi se ei vaikuta makuun. Kardemummainen kakkupohja, täytteenä lime-mustikkahillo ja raikas jogurtti-kermavaahto. Resepti on jälleen kerran kaivettu Lantliv Mat & Vin -lehdestä. Se on suositun ruotsalaisen kakkubloggarin Linda Lomelinon ja löytyy ilmeisesti myös hänen kirjastaan Lomelinos tårtor. Olen muutoin ollut uskollinen alkuperäiselle reseptille, mutta mustikkahillona käytin mustikka-limehilloa. Jos sinulla on tavallista mustikkahilloa, voit toki maustaa limellä myös kerma-jogurttiseoksen, jonka laitat kakun väliin. Lisäksi suurensin taikinan määrää, koska en omista niin pientä rengasvuokaa, että olisin voinut leipoa kohti korkeuksia alkuperäisellä annostuksella.

Ja kyllä, minä turhan tavaran vastustaja omistan rengasvuoan, joka vie suhteettoman paljon tilaa suhteessa siihen, kuinka usein sitä käytän. Säilytän sitä jäätelökoneen ympärillä, joka on suunnilleen yhtä usein käytössä – mutta silti yksi suosikkikeittiövälineistäni, josta en luovu koskaan. Kannatan suuresti Anton&Antonin tavaralainaamon kaltaisia palveluita, mutta kummasti vain keksin kymmeniä tekosyitä, miksi en ole saanut omia tavaroitani sinne. Ystävät ja kylänmiehet, nyt tiedätte, että täältä löytyy rengasvuoka ja jäätelökone, jotka ovat liian harvoin käytössä.

Kardemummainen mustikkakakku

noin 12 hengelle (18-senttiseen rengasvuokaan tai suurempaan kakkuvuokaan, jos teet kakunvuokaan tarvitset todennäköisesti enemmän myös täytteitä)

4 suurta kananmunaa
4 dl sokeria
1,2 dl maitoa
1 vaniljatanko (siemenet ja voi sitä tankoakin siellä maidossa keitellä)
4 dl vehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
1,5 tl kardemummaa mieluiten vasta jauhettuna (morttelissa siemenistä)

Täytteeseen

2-2,5 dl mustikkahilloa tai mustikkasosetta

Jogurttikermakuorrute ja -täyte

4 dl kuohukermaa
2 dl turkkilaista jogurttia (10 % rasvaa)
1 tl vaniljasokeria tai maun mukaan sokeria

Koristeluun

n. 150 g pensasmustikoita

1. Voitele ja jauhota vuoka ja laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

2. Sekoita maidon joukkoon vaniljatangon siemenet ja vaniljatanko. Kuumenna maito.

3. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi.

4. Lisää joukkoon maito.

5. Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne taikinan joukkoon. Sekoita varovasti. Jauhoja ei saa vatkata taikinan joukkoon, silloin siitä tulee liian tiivis. Yksi kuohkean kakun salaisuuksista on varovaisuus jauhojen sekoittamisessa. Nostele ne siis rauhallisin liikkein taikinan sekaan.

6. Kaada taikina vuokaan ja paista kakkua noin 50 minuuttia tai kunnes se on kypsä.

7. Vatkaa kerma-jogurttiseos vaahdoksi juuri ennen, kuin alat täyttää kakkua. Kaikki ainekset kulhoon ja vatkaa jämäkäksi vaahdoksi.

8. Leikkaa jäähtynyt kakku kolmeksi levyksi. Laita väleihin mustikkahilloa ja sen päälle jogurtti-kermaseosta.

9. Kuorruta kakku kerma-jogurttiseoksella ja koristele tuoreilla mustikoilla.

Psst… suolaa&hunajaa myös Facebookissa

34 kommenttia “Älä tule ruma kakku – mustikkakakku

  1. sauvajyvänen on 06.10.2012 at 12:08 sanoi:

    Tuohan on ihan täydellisen näköinen kakku! Juuri sellainen mitä haluaa syödä. Ja olen ihan samaa mieltä olen välineistöstä ja sen hankkimisesta, ihan jokaiseen asiaan ei tarvitse omaa hilavitkutinta (mitä ei aina meinaa huomata kun katsoo pursuavia keittiönkaappejani). Kauniita ja hyviä kakkuja tekivät omat äitimme ja isoäitimme, vaikkei heilläkään ollut käytössä kummoista varustusta.
    ps. Ihana tuo Musla-kakkulapio, sellainen kyllä pitää olla 🙂

    • Pakko tunnustaa, että kakkulapio on anopin kuvauslainaa, koska tein kakun suvun rapujuhlille ja otin kuvat vasta paikan päällä. Mutta todentotta se on todella hieno.

  2. Höphöp, tuostahan tuli todella esimerkillinen kakku! Tosiaan just sellainen, mihin tekee mieli iskeä ensimmäisenä kahvipöydässä.

  3. Eihän tuo ole ruma! Minäkin leivon äärimmäisen harvoin;omistan erittäin laajan kakunkoristeluarsenaalin,mutta koska teen niitä niin harvoin ei tuloksesta koskaan tule niin nättiä kuin ne kakut kaikissa ihanissa kakkublogeissa.Mutta eilen kävin petit fours-kurssilla hieman oppia hakemassa ;D

  4. Yksinkertaisen kaunis ja herkullisen kuuloinen kakku, ottaisin mielelläni palan tai vaikka kaksi :). Seuraavasta saan varmaan kakkubloggarit vihamiehikseni mutta sanonpa kuitenkin: monet kakut näyttävät todella hienoilta (enkä kyllä saisi tällä kärsivällisyydellä ja välineistöllä sellaisia tehtyä) mutta niissä käytetään monesti kaikenmaailman maustettuja kermoja ja rahkoja eikä aitoja raaka-aineita.

    • Minäkin olen kyllä enemmän luonnollisen koulukunnan kannattaja – makujen suhteen nyt tietenkin – mutta myös ulkonäössä. Tosin leipojana ei varmaan voi sanoa edustavansa mitään koulukuntaa, jos leipoo kaksi kakkua vuodessa.

  5. Tuohan on kaunis kuin mikä! Ja kardemummalisä vaikuttaa hyvältä!

  6. Siellä ollaan nyt turhan vaatimattomia…

  7. Nättihän tuo on kuin mikä! Mä en ikinä saa levitettyä kermavaahtoa noin tasaisesti!

    Ja aijai, nyt tuli mieleen, että lupasin tehdä Tuomaksen synttäreille sacherkakun…. mikähän hirvitys siitäkin tulee 😀

  8. Ennenkuin edes luin tekstiä, ihmettelin, että mitä sä ulkonäköä pärjäät, täähän on ihan yhtä kaunis kun sen ruotsalaisen korkeiden pikkukakkujen leipojan (en muistanut nimeä…) kakut. No sieltähän se tuli nimikin. Ja sitäpaitsi tämän näköiset kakut ne on niitä trendikkäitä (taas) oikeesti eikä mikkään sokerimassakaulintapallerot, vaikka mä niitäkin tykkkään tehdä.
    Kaikki kukat vaan kukkimaan, kiva kun on monenlaista tyyliä!

    • Kyllä tämä minun kakuistani siellä paremmassa päässä on ehdottomasti, mutta ongelma on se, että yritän jotain muuta ja lopuksi päädyn kiroillen lätkimään ne kermat siihen kylkeen, kun visioni ei siirry kakkuun asti ;-). Mutta kyllä te olette ihanan kannustavia!

  9. Kaunis kuin karkki – siihen oikein kiinnitin heti katseeni 🙂 Varmasti ihanaa!

  10. Annaleena on 07.10.2012 at 22:37 sanoi:

    Kaunis kuin mikä ja oli varmasti myös herkullinen!

  11. Jos saan sanoa, niin musta toi kakku on todella upea! 🙂 Otin reseptin talteen, saa nähdä kuinka kauniin saan itse tehtyä.

  12. yksinkertaisen kaunis kakku! Itse en vaan pysty pipertämiseen, joten marja linjoilla meilläkin mennään kakkujen koristeluiden suhteen. Nyt täytyy kaivaa jostain lehden seuraava ilmestymis päivä ja etsimällä etsiä seuraava lehti jostain, niin ihania ohjeita olet lehdistä julkaissut.

  13. Tuli hyvä kakku! Minä kuulun samaan koulukuntaan kuin sinä – parikakkuavuodessa -koulukuntaan. Ihailen siis kaikkia kakuntekijöitä, ja tämä kakku on kovasti paljon minun mieleeni, niin täytteidensä kuin ulkonäkönsä suhteen. Laitan kirjanmerkkeihin, sillä isänpäivä lähestyy uhkaavasti ja kakkureseptille olisi käyttöä.

    • Todentotta isänpäivä on ihan kohta – eli siis se tarkoittaa, että marraskuu on ihan oven takana… Jotenkin kakkujen leipominen ei vain tuo minulle samanlaista iloa kuin ruoan laittaminen, mutta onhan sekin toki välillä mukavaa. Liian pikkutarkkaa touhua tosin.

  14. Höpsistä, kaunis kakkuhan se on ja maku on tärkeintä 🙂 lisäksi, tunnustaudun myös molempien vempaimien omistajaksi, olen vähän itsekin yllättynyt kuinka usein olen rengasvuokaa käyttänyt sen jälkeen kun hankin sen alkuvuodesta..

  15. Kaikin puolin herrrkullisen näköinen ja kuuloinen kakku, samoin kuin se aikaisempi päärynäkuivakakkusi! Molemmat odottavat to do listalla…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Post Navigation