Makaronilaatikko
Pullan leipomisen, ruutuhyppelyn ja katuliitutaiteilun jälkeen maistuu makaronilaatikko.
Kummityttöni oli kylässä ja kävimme läpi elämän perusasiat.
– Miksi sinä kuvaat pullia, kysyy ihana Sara kohta 4 v.
– Minä tykkään kovasti valokuvaamisesta, vastaan.
Palaamme asiaan tunnin päästä kuvaushetkestä.
– Jos sinä kerran tykkäät niin paljon valokuvaamisesta, kannattaisiko sinun kokeilla leikkimistä? Voisit tykätä siitä vielä enemmän.
Pettämätön logiikka ja vastaanpanemattomat argumentit tällä nokkelalla melkein nelivuotiaalla. Hyvä syy hypätä vielä pari kierrosta ruutua ja piirtää valtava maisema katuliiduilla.
Sen jälkeen maistui makaronilaatikko. Ketsupilla tietenkin.
Tämä on perusresepti, johon olen perinyt lapsuudenkodistani juustokuorrutuksen. Laitakokki lisää puolestaan oman annokseensa murusteltua sinihomejuustoa ennen paistamista. Puolivälissä menee raja ja toisen puolta ei sorkita.
Makaronilaatikko
400 g naudan jauhelihaa
vajaa 1 pss makaronia
1 iso sipuli
2 valkosipulin kynttä
3 kananmunaa
noin 3 dl maitoa
mustapippuria
suolaa
paprikajauhetta
chilijauhetta
öljyä (paistamiseen ja vuoan voiteluun)
150 g juustoraastetta
1. Voitele vuoka.
2. Laita makaronien keitinvesi kiehumaan, lisää makaronit kiehuvaan veteen ja keitä pussin ohjeen mukaisesti kypsiksi. Älä päästä yhtään yli, mieluummin hiukan ali, ettei laatikosta tule mössöä.
3. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota sipulia öljyssä, lisää jauheliha ja valkosipuli ja ruskista jauheliha. Mausta. Kun sekoitat mausteet jauhelihaan, saat ne helposti tasaisesti koko laatikkoon. Toinen vaihtoehto on maustaa munamaito.
4. Vatkaa munien rakenne rikki ja lisää maito. Lisää ensin vain osa maidosta.
5. Sekoita makaronit ja jauheliha. Maista, että mausteet ovat kohdallaan. Kaada seos vuokaan ja kaada munamaito päälle. Lisää tarvittaessa maitoa. Vuoassa on oikea määrä nestettä, kun nesteen pinta tulee näkyviin, kun kallistat hiukan vuokaa.Maidon määrä reseptissä on arvio, aloita siis pienemmällä määrällä ja lisää tarvittaessa.
6. Paista 175-200 asteessa noin tunti. Noin vajaa kymmenen minuuttia ennen paistoajan loppumista, ota vuoka uunista ja ripottele juusto pinnalle. Paista kunnes pinta on saanut sopivasti väriä.
Pidä vaan selvä jako, mitään sinihomejuustoja laitella 😉
Makaronilaatikko on mulle edelleenkin the ruoka jota tekee eniten mieli kun on vähänkään pidemmän aikaa oleillut ulkomailla. Pieni lapsetus on aina hyvästä.
Minulla on ihan sama homma. Ja makaronilaatikko on minulle myös the turvaruoka. Äärimmmaisessäkin stressissä pystyn ajattelematta kävelemään kaupan läpi ja poimimaan ainekset kärryyni. Ja pari seuraavaa päivää on pelastettu kaikelta turhalta pohdinnalta “mitä tänään syötäisiin”.
Ihana postaus!
Kiitos, ihana on kummityttökin.Tämä ja ne kaikki muut, tuovat valtavasti iloa elämään.
Ihana Sara on asian ytimessä! Laitakokki puolestaan harhaillee jossain pöpelikössä – aurajuustoa makaronilaatikkoonn?!??! 😉
Sanopa muuta, onneksi se pysyy siellä toisella laidalla 😉
miten kultainen tyttö – toivottavasti kokeilit myös leikkimistä
Kyllä, urakalla 😉 Minä olen kyllä parempi peleissä kuin leikkimisessä. Ilmiselvää treenin puutetta.
Makaroonilaatikkoa, ruutuhyppelyä ja pullaa reippaan kummitytön kanssa. Kuulostaa täydelliseltä kesäpäivältä:) Ja kyllä alkoi tehdä mieli nyt sitä makaroonilaatikkoa.
Kuulutko lihaliemi- vai munamaitojengiin?
Minun äitini teki aina lihaliemeen, niin ite kuulun siihen poppooseen. Vasta joskus aikuisiässä tajusin, että jotkut käyttää munamaitoa. Kerran äitini, tässä joku aika sitten, kutsui minut luokseen syömään makaroonilaatikkoa. Olin ihan intona. Sitten isä alkoi puhua, että kyllä on hyvää tämä makaroonilaatikko, kun on nykyään hyvät munamaidot ja kaikki. Reseptiä oli muutettu! En sanonut mitään, mutta kaipa äitini sitten jotenkin jotain huomasi kuitenkin, kun seuraavalla kerralla oli tehty taas lihaliemeen. Niinku oikein on:) Mutta tottumiskysymyshän tuo tietysti vain on, kaikilla on oma mieltymys ja kaikki ovat yhtä oikeassa. Lapsuuden makaroonilaatikko on kuitenkin aina parasta:)
Se on nimenomaan noin, ja nämä rintamalinjat ovat liikkumattomat. Asemapaikat valitaan jo lapsena 😉