Britakakku mansikoilla ja raparperilla
Olen työntänyt sormeni multaan. Katsotaan, saadaanko kesän mittaan satoakin. Ensisadon noukin kuitenkin anopin puutarhasta.
Ehdotin taloyhtiöömme istutuslaatikoita, innostuneita ei ollut montaa, mutta pääsemme nyt seinänaapurin kanssa viljelyhommiin. Saan siis työntää sormeni multaan. Kyyninen laitakokki epäilee, että viimeistään heinäkuussa kasveilleni käy yhtä huonosti kuin parvekekukilleni joka kesä. Siinä viljelytaitoni tiivistetysti.
Taloyhtiömme oli yhteisöllinen, ennen kuin siitä tehtiin ilmiö. Naapurit ulkoiluttivat toistensa koiria, skoolasimme yhdessä kesälle ja tunsin kaikki naapurit nimeltä. Poismuuttaminen harmitti monia. Parin viime vuoden aikana väki on vaihtunut tavallista enemmän ja valitettavasti taloyhtiön ahkerimmat hengennostattajat ovat muuttaneet pois. Ehkäpä tutustun uusiin naapureihin viljelytouhuissa, eikö vastoinkäymisilllä ole tapana yhdistää?
Kesäkuun teema onkin primöörit, kauden ensisato. En lähde niin soitellen sotaan, että väittäisin, että sitä satoa saataisiin minun viljelylaatikostani, vaan onneksi on viherpeukaloinen anoppi ja Hakaniemen tori. Kesäkuun ajan blogissa kokataan siis vähintään kerran viikossa kauden ensivihanneksista. Aloitetaan anopin puutarhan antimilla ja suosikkivihanneksellani eli raparperilla.
Britakakku on anoppini bravuuri ja olen oppinut sen häneltä. Kesää joudutetaan usein meillä jo vappuna tarjoamalla mansikka-raparperibritaa vappupäivän brunssilla, mutta tänä vuonna maltoin mieleni ja jaksoin odottaa kotimaisia raparpereita anopin ehtymättömistä puskista. Mansikoiden suhteen jouduin ottamaan hiukan etunojaa ulkomaisilla serkuilla.
Olen puolittanut normaalin britakakun reseptin, koska muutoin sitä syödään kahden hengen taloudessa viikko. Tästä riitti neljälle ja lantionseutuni kiittää, ettei rääppiäisiä näistä pidoista juuri jäänyt.
Britakakku mansikoilla ja raparperilla
noin 22*34-senttiseen vuokaan/uunipannulle
4-6 hengelle
Pohja
75 g voita
3/4 dl sokeria
2 keltuista
1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
3/4 dl kevytmaitoa
Marenki
2 valkuaista
1 dl sokeria
Raparperihilloke
noin 150 g kuorittua ja paloiteltua raparperia
3/4 dl sokeria
Kermarahka
2 dl kuohukermaa
1 prk maitorahkaa
vaniljasokeria
1 l mansikoita
1. Valmista kakkutaikina: Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää keltuaiset yksi kerrallaan. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää taikinaan vuorotellen jauhoja ja maitoa. Jauhot kannattaa laittaa taikinaan taikinaan siivilän läpi. Levitä taikina ohuesti leivinpaperilla vuoratulle uunipellille tai muuhun vuokaan.
2. Vatkaa marenki. Aloita vatkamalla valkuaisia ja lisää sokeri vähitellen. Marenki on valmiina jämäkkää ja kiiltävää. Se pysyy kulhossa, vaikka käännät kulhon ylösalaisin. Levitä marenki taikinan päälle. Ole huolellinen, ettei marenkiin sekoitu taikinaa. Kakkuun tulee muuten rumia ruskeita raitoja paistettaessa.
3. Paista marenkia ja pohjaa 175 asteessa noin puoli tuntia. Voit loppuvaiheessa peittää kakun leivinpaperilla, jos marenki alkaa tummua liikaa.
4. Kakun ollessa uunissa keitä raparperihilloke. Laita paloitellut rapaperit ja sokeri kattilaan ja keitä miedolla lämmöllä kunnes raparperit ovat pehmenneet. Anna jäähtyä.
5. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää maitorahka.
6. Kokoa kakku jäähtyneenä. Leikkaa marenki-kakkupohja puoliksi, jotta saat kaksikerroksisen kakun. Laita toiselle puolikkaalle ensin raparperihilloketta, sitten kerma-maitorahkavaahtoa ja lopuksi reilusti pilkottuja mansikoita. Nosta toinen puoli levystä kanneksi ja koristele kakku mansikoilla. Jos et halua koristella kakkua, puolet ohjeessa annetusta mansikkamäärästä riittää.
Vielä ehdit osallistua myös Taste of Helsingin lippuarvontaan,
joka on käynnissä 6.6. klo 19 saakka.
Related Posts
Kiitos kysymästä, hyvää kuuluu – ruusuinen vadelma-raparperikakku
Makupareja vappubrunssille – lämpimät valkohomejuustoleivät
Lainaa sukulaiskansalta – gulassi
Juhannus kaupungissa – raparperi-vadelmagalette
Japanilaiset nyyttikestit – gyozat
Pieni boulangerie – risottoleipä ja Teemun ja Markuksen leipäkirja
Britakakku kuuluu myös mun kesänaloituksiin. Se on ihan uskomattoman hyvää, oliskohan syynä marenki 😉
Onnea ryytilaatikoille! Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä sieltä nousee, tai Hakiksen torilta.
Siis mehän ei ollenkaan olla heikkona tuohon marenkiosastoon 😉
Minäkin odotan mielenkiinnolla. Tänään virittelin kaniaidat, kun ne olivat käyneet syömässä lehdet kukkakaalista. Ne eivät tajunneet, kenen istutuksiin kajosivat. En aio hävitä tätä taistelua
Tuota kun saisi maistaa…
Taloyhtiönne kuulostaa ihanalta,sellaisena kuin sen kuvailet;harmi että asukkaiden poismuuttamisen myötä talon henkikin muuttui. Mutta paljon onnea viljelylle ja jäänkin odottelemaan tänne sitten raporttia sadosta ;D
Onneksi on ihan mukava taloyhtiö edelleen ja satoa odotellessa. Toivottavasti on, mistä raportoida 😉
Mulla on raparperiongelma! Ja huono omatunto. Aivan jumalainen raparperisato trerassin nurkalla ja minä en ehdi sitä käyttää… (oikeesti!) Ei ole todellista. Huomenna vien niput jokaiselle naapurille, niillä ei ole kellään puskaa. Halusivat tai ei. Pakkoraparperia!
Ihana Brita!
Annat niille parit reseptit mukana. Mulle ainaskin kelpais.
Kerran söin britaa Tertin kartanolla ja sen jälkeen se on ollut mun suuri kesäsuosikki. Tämä sinunkin tekemä näyttää niiin hyvältä!
Minun on kyllä pakko seuraavan kerran pysähtyä siellä Tertissa. Olet jo useamman kerran kehunut sitä.
2 kesää sitten Tertin kartanon pitopöydässä jätti ikuisen halun kokea se uudestaan…..
Me ajamme Mikkelin ohi vain matkalla äidin pitopöytiin tai niistä pois, ja Tertti on liian lähellä niitä. Siksi se on aina jäänyt väliin, mutta nyt pitää kyllä jotenkin järjestää.
Mahtava aihe kesäkuulle!
Toisen vuoden aloittelevana viljelijänä kannustan seuraavasti: siihen piruun jää niin koukkuun, että kaupungissakin nypin kasvihuoneesta ylijääneestä ja parvekkeelle laitetusta tomaatista päivittäin varkaat, joita siinä ei edes vielä ole. Ja oikein odotan orvokin kuihtuneita kukkia. Että saa edes jotain tehdä silloin kun ei ole mökillä.
Mutta että tyhjästä voi hyvin lähteä liikeelle: ensi vuonna ei enää toista tämän vuoden virheitä. Mutta luultavasti tekee joitain uusia 😉
Miten kannustavaa, ensi vuonna osaan toivottavasti enemmän. Aion ottaa nyt oppimisen kannalta (vaikka haluankin aina kaiken heti ja nyt) ja toistaiseksi puuhastelu on ollut oikein rentouttavaa.
Söisin mielelläni tuota herkkua, mutta en tiedä uskaltaisinko itse tehdä – noi valkuaisbisnekset ja muut tuntuu niin haasteellisilta 🙂 raparperit kyllä olisi omassa maassa jo valmiina!
Eikö sinulla ollut suunnitelmissa sen valkuaiserottimen hankinta 😉 Se ei kyllä oikeasti ole vaikeaa. Teet aina yhden munan kerrallaan lasiin ja kaadat heti valkuaisen varsinaiseen kulhoon. Jos menee yksi muna huonosti, ei mene koko satsi pilalle.
Jos raparperit on jo valmiina, niin tulta päin sitten vaan ja leivontahommiin.
Britatorttu on kyllä ehdottomasti yksi kesäherkkusuosikkejani! Mä aloitin britakauden sunnuntaina. Raparperin täytyy kyllä sopia britaan mielettömän hyvin!
Mulla olisi nyt kyllä myös pahemmanlaatuinen multahimo.
Ymmärrän täysin tuon multahimon, hengaan tuolla pihalla vähän koko ajan toivomassa parasta.
Oi koska me nähdään joku pieni vilaus sun ryytimaasta? 🙂
Juttu tulossa, kun saisin vielä kuvat laitettua 😉
Voi nam!
En käy kieltämään 😉
Pingback: Alkukesän perunasalaatti | suolaa&hunajaa
Pingback: Upoksissa pinnan alla | suolaa&hunajaa
Pingback: Mehevä raparperipiirakka
Onko tässä ohjeessa virhe maidon määrässä? Mulla tuli tosi lirua pohjasta, kun pistin ohjeen mukaan! Onko tuo maitomäärä sille tuplasatsille? No pistin lisää jauhoja, toivottavasti onnistuu. On kyllä paisunut melkein yli äyräiden uunissa!
Anteeksi, että pääsen vastaamaan vasta nyt. Yritin googlailla ja varmistaa maidon määrää, mutta tämä pitää ottaa nyt testiin uudestaan ja kokeilla, miten käy. Toivottavasti kakku kuitenkin onnistui!