Tietoa mainostajalle ›

Blog

Villasukkapäivä ja sopan syvin olemus

Kermainen tomaatti-basilikakeitto
Kun ulkona myrskyää, on onnekasta olla lomalla ja viettää villasukkapäivää. Kunnon lumimyrsky on myös mitä sopivin ilma julkaista Anna-Leena Härköseltä lainattu blogin tammikuun teema: Sopan syvin olemus.

 

Teeman mukaisesti aion laittaa tavallista useammin soppatykin tulille tammikuussa, talvella lämmittävää keittoa parempaa ruokaa ei olekaan. Uusi keittoresepti luvassa vähintään kerran viikossa. Vinkkejä hyvistä keitoista otetaan siis kiitollisena vastaan.

Törmäsin Tastespottingissä mahtavaan kuvaan tomaatti-basilikakeitosta ja vesi alkoi jo valua suupielistä. Resepti syntyi mitä kaapista löytyy -periaatteella. Meillä sattui onnekkaasti olemaan kermaa ja tuoretta basilikaa edellisen päivän kokkauksen seurauksena ja muut ainesosat löytyvät varmasti useimpien kaapista ihan vakiotavarana. Kun ei huvita pistää nenää ulos ovesta, on paras tehdä ruokaa, johon ainekset löytyvät kaapista, ja joka syntyy helposti. Olennaista villasukkapäivässä on nimittäin se, että se on hyvä päivä olla tekemättä mitään  – ainakaan mitään mitä ei huvita.

Ensimmäinen kokkaamani kolmen ruokalajin illallinen alkoi tomaattikeitolla. Ikää oli noin kymmenen vuotta ja teimme koko aterian lihamureketta lukuunottamatta suoraan pussista serkkuni kanssa (tomaattikeitto, perunamuussi ja lihamureke, suklaamousse). Aikaa meni lähes koko päivä, aika lailla kaikki keittiöstä löytyneet astiat olivat käytössä ja siivoamiseen meni toinen mokoma. Into taisi voittaa taidot, mutta jostainhan se on aloitettava.

Vaikka muutoin neulonkin kausiluontoisen innokkaasti, villasukkia en ole tehnyt sitten lukion. Minulla on ollut epämääräinen muistikuva, että se olisi jotenkin hankalaa. Herkku ja koukku -blogissa oli neulottu niitä urakalla ja siitä innostuin palauttamaan muistiin sukankutomisen. Mielikuvani oli aivan väärä, sukat syntyvät kivuttomasti muutamassa illassa. Ja nyt kelpasi viettää villasukkapäivää uusissa sukissa. Kun kone lähti käyntiin, neuloin niitä muutaman parin myös joululahjaksi. Säästin kuitenkin kummilapset pehmeiltä paketeilta, koska lapsena mitään villasukkia ankeampaa ei voinut paketista paljastua. Enkä usko, että nykylasten preferenssit eroavaisivat olennaisesti tässä asiassa.

Kermainen tomaatti-basilikakeitto
4 hengelle

3 valkosipulinkynttä
3 rkl öljyä
4 tomaattia
2 prk säilöttyjä kokonaisia tomaatteja tai kirsikkatomaatteja
3 dl kasvis- tai kanalientä
lusikankärjellinen säilöttyä peperoncinoa (tai muuta chiliä, mutta vain vähän, en halunnut keitosta tulista vaan pehmeän tomaattisen)
1 tl suolaa
1 tl sokeria
mustapippuria myllystä
1 dl kuohukermaa
(2 rkl tuorejuustoa)
reilusti silputtua basilikaa

halutessasi voit raastaa parmesania pinnalle

1. Kalttaa tomaatit (käytä niitä kiehuvassa vedessä, jonka jälkeen kuoret irtoavat nätisti) ja lohko ne neljään osaan.

2. Kuumenna öljyä kattilassa ja kuullota siinä silputtuja valkosipulinkynsiä. Älä päästä ruskistumaan. Lisää joukkoon tuoreet tomaatit lohkoina ja keitä niitä viitisen minuuttia.

3. Lisää joukkoon säilötyt tomaatit, painele niitä niin, että ne hajoavat hiukan. Lisää mausteet, kasvis- tai kanaliemi ja chili (halutessasi, voit myös jättää pois). Keitä noin vartti.

4. Jos haluat keitosta tasaisemman, surauta kevyesti sauvasekoittimella, mutta älä niin tehokkaasti kuitenkaan, että kaikki sattumat häviävät.

5. Lisää kerma, (halutessasi tuorejuusto) ja silputtu basilika ja kiehauta vielä keitto. Kerman ja tuorejuuston suhdetta voit säädellä haluamaksesi tai käyttää vain jompaakumpaa. Meillä kaapissa oli jämät molemmista ja heitin ne sekaan.

17 kommenttia “Villasukkapäivä ja sopan syvin olemus

  1. Teillä oli sitten kymmenvuotiaina jo hyvä tekemisen meininki. Minä se en osannut kymmenvuotiaana, kehtaanko tunnustaa, ees vettä keittää, kun pelkäsin että se palaa pohjaan 🙂

    • Meininki kyllä, lopputulema oli aika kovan työn takana ja kulinaristiset ansiot rajalliset, mutta valmista tuli 😉
      Kehityskäyrä on sitten siellä ollut aika vahvasti nouseva, kun katsoo nykyisiä kätesi jälkiä.

  2. Ja siis nämäkö kauniit sukat ovat pitkän sukankutomistauon jälkeinen tuotos??? Ihanat! Mikä taito! Minulla on kans piiiiiiitkä tauko sukankutomisessa, enkä rohkenisi tuollaisia pitsisiä ryhtyä tekemään. Perusmalliin jos kykenisin, niin olisi kova juttu 🙂

    Villasukkapäivä – hyvä päivä! Eikä tomaattikeittopäiväkään paha ole 🙂

    • Kiitos. Pakko tunnustaa, että tämä oli toinen pari. Lämmittelin ensin yksillä perussukilla, mutta se olikin niin paljon helpompaa kuin kuvittelin, että heti piti alkaa revitellä 😉 Ja minullakin tauko oli piiiiitkä…

      Villasukkapäivä on erinomainen päivä, se on ihmiselon perusedellytys aina välillä 😉

  3. Juuri tänään kaihoilin, että olisipa vielä loma… Onneksi enää muutama työpäivä tällä viikolla!

    Sopista tuli mieleen, että eksyin sun blogiin ekan kerran tomaatti-chorizokeiton reseptin innoittamana. En tosin vielä(kään) ole saanut sitä aikaiseksi, mutta tuolla se kirjanmerkeissä möllöttää odottelemassa sopivaa villasukkapäivää. 🙂 (En todella ole kutonut sukkia sitten yläasteen. Sain vissiin todella pahat käsityötraumat koulun kässän tunneilta!)

    • No kohta on taas viikonloppu, enää pikkupuristus.

      Tomaatti-chorizokeitto on ihan ensimmäinen postaukseni. Olen saanut tuttavapiiristä paljon kehuja siitä, sopii villasukkapäivään eli ehdottomasti kannattaa ottaa listoille.

  4. Minna on 03.01.2012 at 22:30 sanoi:

    Taidat taas pelastaa mut ruokien miettimiseltä. Huomenna autonnokka kohti itää ja möksää. Siellä on ohjelmassa mm. lihafondue, johon ajattelin yhdeksi soosiksi valmistaa sulta varastamani paahdetun tomaattikastikkeen. Fonduen kyytipojaksi pääsevät mm. paahdetut bataattipötkylät. Muut kastikkeet lienevät avocadoa ja kotitekoista majoneesia.
    Tomaattiin ei voi koskaan kyllästyä, joten yhden päivän lounas saa luvan olla tämä kermainen tomaatti-basilikakeitto.
    Muuten, yksi keittoklassikko on kyllä mielestäni ranskalainen sipulikeitto leipäkuutioiden ja juustoraasteen kera. Tarjosin sitä 100 vuotta sitten 30-vuotisjuhlissani ystäville. Hyvää, yksinkertaista ja vielä edullista! Tosin myönnettäköön, etten valmistanut sitä itse vaan törkeästi tilasin eräältä kokilta!

    • Hienoa olla avuksi 😉 Kuulostaapa aika herkuilta, mitä siellä Hatussa on tarjolla.

      Ranskalainen sipulikeitto on ihan ehdottomasti klassikko. En ole valmistanut sitä koskaan, mutta ehdottomasti listoilla, mitä pitää opetella tekemään. Ilmeisesti ei siis kannata soitella sinullepäin tässä asiassa…

  5. Jos saa toivoa/ehdottaa soppia, niin mieluusti ottaisin vinkkejä kunnon vanhanajan lihakeitosta. Siis sellainen ”haudutetaan kolme vuotta” -versio olisi hakusessa.

    PS: Sä olet masentavan taitava käsistäsi, nuo sukat on mielettömät!

    • Toivoa saa, ainakin haaveilen kovasti hyvän lihaliemen keittämisestä ja vaikkapa pelmeneistä kyytipoikana…

      PS Kehu päivässä jne ;-), kiitos. Oli itseasiassa aika yksinkertaiset, onnistuu kyllä sinulta vaikka silmät kiinni.

  6. Pingback: Vuohenjuuston seitsemän elämää | suolaa&hunajaa

  7. Mistä löysit sukkien ohjeen? Juuri tuollaisten superkauniiden villasukkien ohjetta olen metsästänyt kissojen ja koirien kanssa.

    • Alkuperäisen idean löysin Novitan sukkalehdestä, mutta muokkasin ohjetta aika reilulla kädellä.

      Jos haluat ohjeen, voin joku päivä kirjoittaa sen sinulle. Laita siis vaikkapa sähköpostilla yhteistietosi suolaajahunajaa@gmail.com, jos haluat ohjeen. Kannattaa myös vilkaista se Novitan uusi sukkalehti.

  8. Pingback: Porisee kuin papupata | suolaa&hunajaa

  9. Kuuma soppa on kyllä usein talvipäivän pelastus! Minulle uusi chili-lajike tuo peperoncino… löysitkö jostain Suomen kaupoista?

    • Meillä on nyt aika kauan kulutettu Italian tuliaisia, mutta olen kyllä ostanut sitä joskus säilöttynä Suomestakin. Todella vahva eli pieni määrä riittää.

  10. Pingback: Say cheese | suolaa&hunajaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Post Navigation