Tietoa mainostajalle ›

Blog

Kirjanpitäjän vaimon simpukat

Gratinoidut simpukat
Simpukan valmistuksessa on kaksi koulukuntaa: Toiset käyttävät vain hyvin vähän mausteita, jotta simpukan hento maku ei peity, toiset taas toivovat pataan tuhdimmin makua. Tässä ohjeessa simpukan ohella olennaista on maukas voi-persilja-valkosipuli-sitruunaseos. Ei siis suositella simpukkapuritaaneille, mutta sitäkin enemmän meille muille.

Saimme ruokavieraita, jotka todella arvostavat äyriäisiä. Harvoin tapaa ihmistä, jonka lempiruokaa kaksivuotiaana on ollut simpukat ja oliivit, joten kiitollisempaa ruokavierasta ei simpukkakokki taida saada. Kuva ei tee oikeutta ruoalle, koska joudutte nyt valitettavasti tyytymään kuvaan ennen uuniin menoa. Uunista ne kiikutettiin kauniin kullanruskeina pöytään ja siitä parempiin suihin niin nopeasti, ettei siinä kameraa ehtinyt viritellä.

Simpukoitten valmistamista pidetään turhaan vaikeana. Olennaisinta siinä on, että tarjolle ei päädy simpukoita, jotka eivät olleet eläviä pataan mennessään. Sen varmistaminen on helppoa: Kopauta avautuneita simpukoita puhdistusvaiheessa esim. pöydän pintaan, jos ne eivät sulkeudu, heitä ne pois. Heitä tässä vaiheessa pois myös kaikki simpukat, joiden kuori on rikkoutunut. Keittämisen jälkeen puolestaan roskiin kuuluvat kaikki ne yksilöt, jotka eivät ole keittäessä avautuneet. Tätä ohjeistusta kannattaa noudattaa pilkulleen, muu sen jälkeen ei sitten ole enää niin tarkkaa.

Simpukkakokin paras ystävä on hyvä kalatiskin myyjä. Jos ostat simpukkapussin, siitä suuri osa päätyy roskiin. Helpotat kummasti omaa työtäsi, kun ostat simpukat kaupasta, jossa myyjä tarkistaa jokaisen kappaleen ennen ostamista. Se kuuluu ihan peruspalveluun ja ellei kuulu, vaihda liikettä. Siitä huolimatta jokunen simpukka aina ehtii kuolla matkalla, mutta määrä on merkittävästi vähäisempi.

Tämä ohje on muokkautunut ja jalostunut meillä kerrasta toiseen, mutta nyt aletaan olla aika lähellä sitä, mikä sopii meidän perheen makuun. Saakoon se siis nimekseen kirjanpitäjän vaimon simpukat, eikö niillä kaikilla talousihmisillä ole kirjanpitäjän sielu?

Gratinoidut simpukat
alkuruokana neljälle

600-700 g sinisimpukoita
3 dl valkoviiniä
75 g voita
vajaa ruukku tuoretta persiljaa
2 valkosipulin kynttä
2-3 tl raastettua luomusitruunan kuorta
ripaus suolaa
ripaus valkopippuria
pari viipaletta kuivaa leipää (tai korppujauhoja)

merisuolaa suolapediksi

1. Pese ja harjaa simpukat huolellisesti kylmässä vedessä. Poista kuolleet yksilöt ylläolevan ohjeen mukaisesti.

2. Laita simpukat kattilaan ja kaada päälle valkoviini. Kuumenna kunnes viini kiehahtaa. Heiluta kattilaa pari minuuttia liedellä, jotta simpukat sekoittuvat ja avautuvat. Älä keitä liian kauaa, jotta simpukat eivät sitkisty. Käytä vain avautuneet yksilöt.

3. Pilko valkosipuli, raasta sitruunankuori ja hienonna persilja. Sekoita kaikki täytteen ainekset leipää lukuunottamatta tahnaksi. Jos haluat rapsakamman gratiinin, käytä enemmän leipää ja sekoita osa raastettuna täytteen joukkoon. Jos haluat dipata herkullista voisulaa leipään, riittää, kun raastat kuivaa leipää vain pinnalle.

4. Irrota simpukka kuorestaan ja poista toinen puolikas kuoresta. Asettele simpukan liha kuoreen ja kuoret simpukanlihan kera paistoastiaan tai uunipellille merisuolapedille. Lusikoi noin teelusikallinen voiseosta kuhunkin simpukkaan ja ripottele päälle raastettua leipää tai korppujauhoja.

5. Gratinoi 250 asteisessa uunissa 5-6 minuuttia tai kunnes kuori on kullanruskea. 

6. Tarjoa hyvän leivän kera.

12 kommenttia “Kirjanpitäjän vaimon simpukat

  1. Varmasti hyviä, näkee jo ohjeesta. 🙂

  2. Kivasti keksitty nimi tälle reseptille. Siitä ois helppo keksiä kaikenlaisia tarinoita.

  3. Persilja-valkosipuli-voi-sitruunaseos on taivaallinen makuyhdistelmä! Voin kuvitella että oli ihanaa! Täällä ostan tuoreena samana aamuna pyydystettyjä vauvakalmareita ja tiikerikatkarapuja,mutta tuoreisiin simpukoihin en ole pahemmin törmännyt kalakaupoissa. Ehkä jos etsin tarkemmin…

    • Siellä taatusti on ihanat valikoimat äyriäisiä. Hämmentävää, ettei kuitenkaan simpukoita. Toisaalta samainen yhdistelmä toimii myös erinomaisesti tiikerirapujen kanssa.

  4. Ai että, ihan mielettömän kuuloinen resepti. Olen kanssa simpukka- ja äyriäisrakastaja, mutta simpukat ovat meillä valmistuneet vain perinteiseen tapaan (keitetty valkoviiniliemessä). Tämän teen aivan ehdottomasti, nam. Tosin ensi vuoteen taitaa mennä:).

  5. Tässä reseptissä on jotain klassisen yksinkertaista. Itse olen viime vuosina alkanut pienentämään valkosiåulin määrää ja tässäkin reseptissä voisi kokeilla, kuin vähän valkosipulia riittää antamaan tarvittavan maun. Oletko kokeillur samaa ostereihin?

    • Pakko tunnustaa, että osterit on meidän köökissä kokonaan kokeilematta. Valkosipulin kanssa on nimenomaan tuo tasapainottelu. Tässä maku pehmenee, koska lilluu sopivasti voissa, mutta ihan hyvin voisi myös vähentää.

  6. Voi mikä resepti! Nyt tuli nälkä! Olen aina pelännyt simpukoiden valmistamista ja vähän syömistäkin (eli kuunnellut liian monet ruokamyrkytyslegendat), mutta josko nyt olisi oikea hetki….

    Mahdatko tietää, kuinka kauan simpukat säilyvät käsittelemättöminä? Valmistatko ne aina samana päivänä, kun olet ostanutkin? Jos haluan tehdä näitä esim. sunnuntaina ja ostan simpukat lauantaina tai jopa perjantaina, kannattaisiko ne keittää jo ostopäivänä, vaikka gratinoisin sunnuntaina?

    • Ehdottomasti kannattaa tehdä. Itsekin arastelin pitkään niihin tarttumista, mutta edelleen ollaan terveitä ja hengissä 😉

      Kalatiskin myyjän ohjeen mukaan olen aina tehnyt ne ihan viimeistään seuraavana päivänä, mutta yleensä pyrin kyllä ostamaan samana päivänä, kun valmistankin. Siihen suurin syy on oma neuroottisuuteni ruokamyrkytyslegendojen vuoksi 😉 Suurempi osa populaa myös säilyy hengissä, kun tekee ne mahdollisimman nopeasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Post Navigation