Paahdettu kurpitsakeitto ja chili-cheddarteeleivät
Ruokakerho toi tällä kertaa valoa syksyn keskelle. Emäntä oli nimittäin valinnut teemaksi keltaisen värin. Se tuli minulle kuin tilauksesta, koska olin jo pitkään halunnut kokeilla kurpitsaa.
Minulla on ollut erinomaisen vahva näkemys kurpitsasta, joka on perustunut koulu- ja työpaikkaruokaloiden suosimaan kurpitsasäilykkeeseen. En pysty löytämään siitä mitään hyvää. Blogit ja ruokalehdet ovat tänä syksynä pullistelleet mitä herkullisemman näköisiä kurpitsaohjeita ravioleista, keittoihin ja piirakoihin. Päätin siis kasvaa aikuiseksi ja ylittää ennakkoluuloni.
Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin todella perinteiseen ratkaisuun eli palloteltuani kurpitsaraviolien ja -keiton välillä kallistuin sopan puolelle. Onni sinänsä, koska emäntä oli ilmeisesti valinnut teemansa päästäkseen kokeilemaan kurpitsaa ja teki aivan loistavan kurpitsa-vuohenjuustolasagnen. Sen reseptin jaan kanssanne tuonnempana ruokakerho vol. 2 -postauksessa.
Oma soppani oli enemmänkin chiliä kuin valoa kansalle. Ilmeisesti olin saanut todella tulisen chilin, koska luulin annostelleeni sitä maltillisesti, mutta takapotku oli aika pureva. Olen vähentänyt chilin määrää oheisessa reseptissä. Sopan kaverina olleet chili-cheddarteeleivät olivat onneksi mukavasti miedompia, mikä vähän tasoitti makuja. Nappasin reseptin keittoon irlantilaisen Donal Skehanin blogista. Miksi muuten TV-kokit näyttävät nykyään poikabändin jäseniltä? Tykästyin reseptiin, koska siinä taas paahdettiin ainekset ensin uunissa. Se on erinomainen keino saada lisämakua talvivihanneksiin. Alkuperäisessä ohjeessa myös siemenet paahdettiin uunissa, mutta minä sain niistä niin pahanmakuisia, että ne päätyivät suoraan roskikseen.
Teeleipiä en ole leiponut sitten yläasteen kotitaloustuntien. Supernopeaa, helppoa ja hyvää. Lämpimäiset kädessä alle puolessa tunnissa.
Keitto paahdetusta kurpitsasta
4 hengelle alkuruokana
600 g talvikurpitsaa kuorittuna ja siivottuna siemenistä
loraus öljyä (käytin paahdettaessa saksanpähkinäöljyä ja itse keitossa rypsiöljyä)
kolme oksaa timjamia
1 iso punasipuli
1/4 punaista chiliä
3 dl kasvislientä
1,5 dl kookosmaitoa tai -kermaa (jos et pidä kookoksesta, kuohukermakin toimii varmasti)
suolaa
mustapippuria
1. Laita kurpitsa reiluina lohkoina uunivuokaan. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Lisää joukkoon timjami ja lorauta päälle öljyä. Paista reilu puoli tuntia uunissa 220 asteessa. Alkuperäisen ohjeen mukaan aika on 45 minuuttia, mutta siinä ajassa kurpitsa alkaa kyllä jo mustua eli minusta hiukan vähempikin aika riittää.
2. Kuullota sipulia kattilassa, kunnes se on pehmeää, lisää chili hienonnettuna. Lisää joukkoon paahdettu kurpitsa (voit halutessasi poistaa timjamin, minä en sitä poistanut), kasvisliemi ja kookosmaito (tai -kerma). Keitä 10 minuuttia.
3. Soseuta kuohkeaksi ja tasaiseksi sauvasekoittimella (halutessasi voit myös siivilöidä keiton). Lisää tarvittaessa nestettä ja mausteita.
4. Voit vielä haudutella keittoa hetken, se tekee hyvää maulle, mutta ei toki ole välttämätöntä.
Chili-cheddarteeleivät
resepti on Koti & Keittiö -lehdestä, olen poistanut siitä valkosipulin, jota voit halutessasi lisätä yhden kynnen.
2 dl hiivaleipäjauhoja
2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1 punainen chilipaprika
3 rkl tuoretta ruohosipulia
2 dl maitoa
Pinnalle:
noin 50 g cheddar-juustoa
2 rkl ruohosipulia tai kevätsipulia hienonnettuna
1. Sekoita kuivat aineet keskenään.
2. Halkaise chili, poista siemenet ja hienonna chili. Lisää hienonnettu chili ja ruohosipuli kuivien aineiden joukkoon. Lisää maito ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.
3. Jaa taikina kahtia ja taputtele taikinasta jauhotetuin käsin kaksi reilun sentin paksuista teeleipää pellille leivinpaperin päälle. Leikkaa leipien pinta taikinapyörällä neljään lohkoon.
4. Raasta juusto. Pistele leivät, ripottele päälle juustoraastetta ja hienonnettua ruohosipulia. Paista leipiä 225 asteessa noin 15 minuuttia.
Päädyit siis lopulta keittoon:) hyvä valinta ja toimii varmasti tosi hyvin arkipäivänä. Ja kyllä – munkin uunissa paistetut siemenet maistui ihan karseille. Mistäköhän se johtuu? Mä nimittäin elättelin toiveita jostain ihanista suolaisista herkkunaposteltavista. Ja aivan ihana idea tuo teidän ruokakerho *kade*
Sieltä yli, mistä aita on matalin tällä kertaa. Ne raviolit olisivat kyllä kiinnostaneet kovasti. Ne siemenet oli todella ihan hirveitä, en ymmärrä yhtään, koska kurpitsansiemenet noin muutoin ovat minusta todella hyviä ja käytän niitä säännöllisesti.
Meidän ruokakerho on kyllä todella mukava, kohta ollaan kokoonnuttu varmaan kahdeksan vuotta. Välillä tiheämmin, välillä harvemmin. Kannattaa kopioida 😉
Moikka! Kiitos, että tulit vierailulle blogiini! Kurpitsakeitto on hyvää ja teeleivät kuulostavat herkullisilta! Mukavaa sunnuntaita!
Kiitos itsellesi, leivoin eilen heti sen sinun omena-kanelikakkusi. Oli todella, todella ihanaa!
Jos saa esittää toiveita, niin kurpitsaravioleista (tai ihan millä tahansa fyllingillä) olisi mielenkiintoista lukea enemmän… 😉
No niin, raviolihommiin ja äkkiä 🙂
Riitta & Riikka: Yleisön pyynnöstä alettava varmaan hommiin. Tyydytän toiveenne ensi alkuun sillä aivan ihanalla kurpitsa-vuohenjuustolasagnen ohjeella, mutta raviolit on otettava ehdottomasti työn alle, kun paine on näin kova 😉
Kaapissa oli yksi butternut squash kurpitsa, joten tein keittoa. Laitoin vähän vähemmän chiliä kuin sinulla oli. Toimi todella hyvin ja keitto oli menestys kotona. Vellu tykkää RK:sta, sillä pääsee siipeilemään hyvien ruokien pariin.
Butternutista olin ajatellut sen itsekin tehdä, mutta vasen laitakokki oli mennyt kaupassa halpaan kurpitsalaatujen suhteen. Butternut on siis vielä kokeilematta, mutta siitähän voisi tehdä vaikka sitä erinomaista lasagnea, jota teit RK:hon. Vellun kannattaakin tykätä ruokakerhosta 😉
Pingback: Valoa kansalle vol. 2 | suolaa&hunajaa