Tietoa mainostajalle ›

Blog

Pottu kohtaa parmesanin

Paistetut ahvenfileet ja parmesan-perunaohukaiset
Perunaa ja parmesania ei kai ole koskaan aiemmin yhdistetty keittiössäni.  Suosikkikeittokirjani innosti minut kokeilemaan parmesanilla paranneltuja perunaohukaisia ahventen lisukkeena. 

parmesan-perunaohukaiset

Marko Koskisen ja Christer Lindgrenin Passione – intohimona italialainen keittiö on yksi ehdottomia keittokirjasuosikkejani. Se on aivan täydellinen nojatuolissa tapahtuvaan haaveruokailuun. Myös kuviensa osalta se on virkistävän erilainen italialainen keittokirja, punavalkoiset ruutuliinat ja muut kliseet on suosiolla jätetty muille.

Kirjan reseptit eivät kieltämättä päästä tekijäänsä helpolla ja aika usein jäävät minulla suunnittelun asteelle. Mutta ne kerrat, kun olen jaksanut tehdä pidemmän kaavan mukaan, vaiva on kyllä kannattanut. Jos jonkin keittokirjan kokkaisin kannesta kanteen, se olisi tämä. Kirja on mielestäni aiheesta palkittu aikoinaan Vuoden keittokirjana ja sittemmin parhaana italialaisena keittokirjana myös maailmalla.

Eikä kirja pettänyt tälläkään kertaa. Parmesan ja peruna toimivat yllättävän hyvin yhteen. Meillä oli keittiössä kaksivuotiasta parmesania (kuten varmaan useimmilla, ellet satu olemaan juustohifistelijä), joka on melko mietoa ja ohjeen mukaisella määrällä parmesanin maku jäi minusta hiukan turhan hennoksi. Uskaltauduin siis käpälöimään ohjetta siltä osin. Muilta osin täydellisiä kuohkeita ohukaisia, jotka sopivat hyvin kalan kaveriksi. Kirjassa ne tarjottiin muikkujen kanssa, itse valitsin ahvenet.

Muutaman vinkin annan kuitenkin myös toteutukseen. Ensinnäkin valitse jauhoinen peruna, Rosamunda sopi ruokaan minusta erinomaisesti. Malta keittää perunat kunnolla kypsiksi, se helpottaa olennaisesti perunan survomista siivilän läpi. Valkuaisen kanssa kannattaa olla tarkkana. Saat sitä kuohkeammat letut, mitä varovaisemmin jaksat nostella vaahdon taikinan joukkoon. Muista myös paistaa letut riittävän miedolla lämmöllä. Ne ovat parhaimmillaan melko paksuina ja liian kuumalla paistettaessa jäävät helposti raa’aksi sisältä.

Sain aikaan keskikokoisen kaaoksen keittiössäni näitä työstäessäni. Ajoitus jätti hiukan toivomisen varaa. Kokemuksesta neuvonkin, kannattaa aloittaa lettujen paistolla, ahvenet syntyvät kyllä siinä sivussa.

Parmesan-perunaohukaiset

4 annosta / noin 20 pientä ohukaista

300 g jauhoisia, kuorittuja perunoita
4 tl vehnäjauhoja
2 munankeltuaista
4 rkl raastettua parmesania (tässä määrää on jo korotettu alkuperäiseen ohjeeseen nähden)
2 rkl voita
1 dl kermaa
2 munanvalkuaista
suolaa
valkopippuria

1. Keitä perunat kypsiksi. Purista kypsät perunat siivilän läpi niin, että saat ilmavaa perunalunta.

2. Lisää vehnäjauhot ja sekoita.

3. Lisää keltuaiset, parmesan, voi, kerma ja mausteet.

4. Vaahdota valkuainen ja lisää se varovasti nostellen joukkoon.

5. Paista letut voi-öljyseoksessa.

Paistetut ahvenfileet

4 annosta

2-3 ahvenfileetä/ruokailija (vajaa 200 g kalaa on keskimäärin kohtuullisen sopiva annos)
noin 1 dl ruisjauhoja
suolaa
valkopippuria

Mausta ahvenfileet suolalla ja valkopippurilla. Pyörittele ne ruisjauhoissa ja paista öljy-voiseoksessa kullanruskeiksi.

Tällä kertaa lisäsin ahventen päälle myös tilliöljyä (eli käytännössä sekoitin oliiviöljyyn tillisilppua, sitruunankuorta, suolaa ja mustapippuria).

7 kommenttia “Pottu kohtaa parmesanin

  1. Kiitos, tallensin lettujen reseptin omalle koneelle. Miten tuo 4 rkl juustoa kuulostaa vähäiseltä vieläkin (vaikka siis laitoit enemmän kuin reseptissä), mun tekisi mieli suunnilleen tuplata tuo määrä?

    PS: Tein eilen rikkaita ritareita ohjeellasi, olisi tehnyt mieli nuolla pannukin… 😀

    • 4 rkl ei ole mahdottoman suuri määrä, mutta ajattelin, että se voi jo alkaa vaikuttaa koostumukseen, jos kovin paljon lisää. Yksi vaihtoehto on toki vaihtaa vahvempaan parmesaniin. Laitoin aika lailla suuria lusikallisia ja tuplasin jo nyt ohjeessa olleen määrän.
      Lapin puikuloita ostin itse asiassa juuri pussin, kun on poroa ruokalistalla tällä viikolla. En ole käyttänytkään pitkään aikaan, kun usein niitä saa vain valtavissa pusseissa ja meillä on aika rajalliset säilytystilat. Puikulat toimisivat varmaan tässäkin hyvin.

      Ihanaa, että joku tekee ruokaa mun ohjeilla! Mutta kieltä ei kannata polttaa, vaikka ilmeisesti onnistuikin hyvin 😉

  2. Äh, unohtui edellisestä kommentista: oletko kokeillut tehdä muusia Lapin puikuloista? Kokeilin kerran, enkä sen koommin ole voinut muita lajikkeita käyttää, lopputulos oli selvästi parempi.

  3. Minna on 10.10.2011 at 20:42 sanoi:

    Perskuta-rallaa! Taas pitää kokeilla. Kiitos!

    • Huippua! Olen lapsellinen innostunut joka kerta, kun joku ilmaisee kokeilevansa jotain reseptiä täältä. Kerro, miten kävi.

  4. Nyt on lätyt testattu, ja olivat kyllä todella, todella hyviä! Laitoin (tai siis sous-chefini laittoi) 4 kukkurallista ruokalusikallista juustoa, mikä oli mun makuuni hyvä määrä: juusto maistui, mutta selvästi sivujuonena perunalle. Kaikki meni, ja päätellen pettyneistä ilmeistä tyhjän lautasen ympärillä olisi mennyt enemmänkin.

    • Ihanaa, että toimi ja kiitokset, kun varmistit, että neljä ruokalusikallista on hyvä määrä. Loistava oikean laidan laitakokki sinulla siis 😉

Post Navigation