Kuukauden raaka-aine: Herne

hernerisotto

Uuden sadon hernerisotto, ilmakuivattua kinkkua ja basilikaöljyä
Kuukauden raaka-aineeksi valikoitui ehdotustenne perusteella heinäkuussa herne. Hyvä niin, se on meidän keittiössämme käytössä muuten turhan harvakseltaan. Tällä  viikolla luvassa pari helppoa reseptiä vaaleanvihreästä makupalasta. Ensimmäisenä niistä maukas hernerisotto, jossa itse herne uhkasi jäädä taas kerran sivuosaan. 

hernerisotto

Jos miettii maailman perinneruokia aika monella lautasella on herne. Fish and chips saa rinnalleen hernepyreen. Sunnuntaipaistin rinnalla tarjotaan herneitä. Paistettu riisi saa usein joukkoonsa herneitä. Pohjoismaissa keitetään hernesoppaa. Hernekeittoa lukuunottamatta tuo vaatimaton vihreä palko jää kaikissa näissä näennäisesti sivuosaan.

Ilman hernettä maku olisi kuitenkin vain varjo alkuperäisestä. Herneen luontainen makeus nostaa lautasen suolaiset maut kunnolla esiin. Sen vuoksi se on yksi niistä vihanneksista, jotka voi yhdistää käytännössä lähes minkä tahansa kalan tai lihan kanssa. Makeus korostaa vaikkapa kovien juustojen, pekonin ja ilmakuivatun kinkun makuja. Jopa hiukan pliisulta kuulostava yhdistelmä kanan kanssa, on ruokaraamattuni The Flavour Thesauruksen mukaan klassikko. Yhtä lailla klassikko on samaisen ruokaoppaan mukaan Savoyn lautaselta omaan keittiöön poimimani  yhdistelmä ahven, kananmuna ja herne.

Ensimmäisessä hernereseptissä yhdistin sen ilmakuivattuun kinkkuun, yhteen herneen parhaista makupareista. Se tuo rapeaksi paistettuna risottoon mukavaa suolaisuutta ja suutuntumaa. Suolaisena se saa vain lisäterää herneen makeudesta.

Tässäkin reseptissä herne uhkasi jäädä sivuosaan, lautasen valloitti todella maukas basilikaöljy, jonka tein hyvästä oliiviöljystä ja tuoreesta basilikasta. Yrttiöljyn suodattaminen harsokankaan läpi voi tuntua turhalta hifisteltyltä, mutta suosittelen kaivamaan harsovaipat esille. Öljystä tulee tällä menetelmällä pehmeän yrttistä ja kauniin hennon vihreää.

Sain taas hyvän muistutuksen siitä, ettei risotto odota. Täydellisen kostea risotto otti nokkiinsa parista kuvasta ja näyttää kuvissa kuivalta puurolta. Risottoon pätee vanha sääntö: Ruokailija odottaa risottoa, ei toisinpäin. Se on nirppanokka, joka ei pidä seisottamisesta.

Luvassa siis vielä toinenkin herkku herneistä, mutta mistä mielisit reseptejä elokuussa? Mikä olisi siis raaka-aine, josta kokataan kuukauden päästä? Jotain sesonkiin sopivaa tai muuten vain mieleistä.

Uuden sadon hernerisotto, ilmakuivattua kinkkua ja basilikaöljyä

kahdelle

2 uuden sadon sipulia tai pientä salottisipulia
1 pieni valkosipulin kynsi
loraus oliiviöljyä
2 1/2 dl risottoriisiä (esim. carnaroli tai arborio)
1 1/2 dl valkoviiniä
7 1/2 dl kasvislientä (et tarvitse välttämättä kaikkea)
1/2 pienen luomusitruunan kuori
1 1/2 – 2 dl herneitä silvottuna (tarvitset noin 350 g herneenpalkoja)
2 dl babypinaattia
1-2 rkl mascarponea
1 – 1 1/2 dl parmesania
pieni nippu ruohosipulia ja oksa minttua (tai muita yrttejä)
3 siivua ilmakuivattua kinkkua
mustapippuria
(suolaa)

1. Keitä kasvisliemi kiehuvaksi ja pidä se kiehuvan kuumana koko risoton valmistamisen ajan.

2. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota niitä öljyssä kattilassa, kunnes ne ovat kauniin läpikuultavia. Lisää kattilaan riisi ja kuullota sitä kunnes riisinjyvät ovat läpikuultavia.

3. Lisää valkoviini ja keitä se nopeasti lähes kuiviin. Älä sen jälkeen lisätä kasvislientä kauhallinen kerrallaan. Raasta joukkoon myös sitruunankuori mahdollisimman hienoksi raastavalla raastimella.

4. Laita kuivalle ja kylmälle pannulle ilmakuivatut kinkut, paista ne keskilämmöllä rapeaksi. Nosta paperin päälle. Kinkku rapsakoituu lisää jäähtyessään. Murenna se pieniksi paloiksi.

5. Kun riisi on melkein kypsää, sekoita joukkoon herneet, pinaatti ja mascarpone. Keitä muutama minuutti. Sekoita joukkoon reilusti parmesania. Mausta mustapippurilla ja maista suola. Muista, että myös ilmakuivattu kinkku ja basilikaöljy tuovat suolaisuutta risottoon.

6. Sekoita risoton joukkoon ilmakuivattu kinkku. Nosta risotto lautasille ja kaada pinnalle basilikaöljyä ohuena nauhana. Raasta halutessasi vielä parmesania annosten pinnalle.

Basilikaöljy

1/2 ruukkua basilikaa
ripaus suolaa
noin 3/4 dl oliiviöljyä

1. Silppua basilika pieneksi esimerkiksi sauvasekoittimen myllyssä tai veitsellä. Voit toki laittaa myös kokonaiset lehdet mortteliin, mutta silppu on nopeampaa hieroa tahnaksi.

2. Laita basilikasilppu ja ripaus suolaa (esimerkiksi sormisuolaa) mortteliin ja hiero tasaiseksi tahnaksi.

3. Lisää öljy ohuena nauhana.

4. Siivilöi öljy siivilän ja harsokankaan läpi.

 *****

Just think about the classics. Sunday roast, fish and chips, fried rice. What would they be without their humble sweet companion – pea? Except the Scandinavian Thursday and Shrove Tuesday tradition, peasoup, it is often in a supportive role. It almost happened in this pea risotto with prosciutto as well. It was namely a lovely basil oil made from a bunch of fresh basil which took the lead. Straining the oil through a damp cloth might feel as an exaggeration, but the end result gained from it both in taste and texture. 

Kotona taas – mustikka-kookosvohvelit

mustikka-kookosvohvelit

mustikka-kookosvohvelit

Valtaosan vuotta kuvittelen olevani jo aika helsinkiläinen. Kovin kauaa ei kuitenkaan tarvitse olla paikassa, jossa nuoretkin puhuvat tuplakonsonantein ja menevät porukoille mennessään vanhempiensa luo, kun muistan taas, että juuret ovat siellä. Nuorena sieltä oli kiire pois. Maailmalle.

Mäkinen järven ympäröimä kaupunki, jossa on tutut nurkat, tutut naamat ja tuttu puheenparsi. Aina se tuntuu erityisen paljon kodilta käydessä.

Tullessaan puhuu yleiskieltä. Lähtiessään huomaa kysyvänsä: Mihin minä ne avvaimet paninkaan?

Tämän huonon satovuoden paras mustikka-apajani on ollut tuon lapsuuden ja nuoruuden kotikaupungin tori. Sieltä on poimittu näidenkin vohveleiden mustikat.

Vohveleiden juju on kookosmaidossa ja kardemummassa. Jos haluat vohveleista maidottomat tai tukevammin kookokselta maistuvat, vaihda myös voi kookosöljyyn ja tarjoa vohvelit vaahdoksi vatkatun kookoskerman kanssa. Kookoskerma vatkautuu kuohukerman tavoin, kun jäähdytät sen kunnolla kylmäksi.

Annos on aika pieni, mutta kolmelle syöjälle yksi paksu vohveli kullekin oli ihan riittävästi. Kahden desilitran pieniä kookosmaitopurkkeja löytyy ainakin suuremmista kaupoista.

Mustikka-kookosvohvelit

kolme isoa vohvelia

2 dl kookosmaitoa
1 kananmuna
1 rkl sokeria
ripaus suolaa
1 tl kardemummaa
ripaus vaniljaa
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
75 g voita sulatettuna (tai kookosöljyä)
2 dl tuoreita mustikoita

Lisäksi

mustikoita ja vatkattua kookoskermaa, vaniljajäätelöä tai jogurttivaahtoa

1. Sulata voi.

2. Vatkaa kookosmaidon joukkoon kananmuna, sokeri, suola, vanilja ja kardemumma.

3. Sekoita jauhojen joukkoon leivinjauhe ja vatkaa jauhoseos taikinan joukkoon.

4. Sekoita joukkoon pääosa voista, jätä muutama ruokalusikallinen paistamiseen.

5. Anna turvota noin tunti.

6. Sekoita juuri ennen paistamista taikinan joukkoon mustikat vain kevyesti sekoittaen.

7. Paista vohveliraudalla, sivele raudan pinta voilla ennen paistamista.

******

I was busy getting away after I graduated  from high school. It is not the place I call home, but as soon as I get there, it feels home. People, landscape, dialect. Everything has grown into me.  Still after having lived almost half of my life elsewhere I know where I am from. 

Coconut waffles with blueberries and a hint of cardamom. True coconut lovers replace also butter with coconut oil and serve the waffles with whipped coconut cream.

Ettei nyt vaan sattuis mittään – mummon hölskytyskurkut

mummon-kurkut

Ettei nyt vaan sattuis mittään. Kun kaksi kaupunkilaista lähtee mökille, sietää todellakin toivoa, ettei mitään sattuisi.

mummon-kurkut

Ensimmäinen vuorokausi luonnon keskellä menee vähän peukalo keskellä kämmentä. Puolenkymmentä puhelua appiukolle on standardi. Kaasujääkaappi, aurinkopaneelit. Kerran vuodessa kun käy, niksit ovat vähän hukassa.

Mutta ainakin syntyy tarinoita. Niin kuin sekin kerta, kun kaupunkilaiset karkottivat lepakkoa popmusiikilla. Eläintieteilijäystävän siunaama metodi tepsi, järvinaapureiden siunauksesta en ole ihan varma.

Varminta on pysyä vanhoissa menetelmissä. Tulen nyt ainakin saa syttymään. Useimmiten. Ainakin pienten ponnistelujen jälkeen.

Kun istuu nuotion ääressä, vaikka hiipuvankin sellaisen ja huomaa pohtivansa, miten ihmiskunta keksi alkaa kypsentää ruokaa tulen avulla. Tai kuka keksi, että lisäämällä suolaa ruoan säilyvyys ja maku paranevat. Viimeistään silloin tietää tyhjentäneensä pään täysin kaikesta muusta.

Ihan pian sen jälkeen päätyy tuijottamaan järvenselkää ja saattaa päästää suustaan kliseisen lauseen: Kyllä luonto on kaunis.

Suolaa ja tulta. Paljon muuta ei tarvita hyvään kalaan. Lohen rinnalle tein perinteiset mummon kurkut. Siihen uusia pottuja ja nokare voita. Samana päivänä pellosta nostetut siiklit. Harvinaista herkkua kaupunkilaiselle.

Mummon hölskytyskurkut

kahdelle

 puolikas kurkku tai pieni avomaankurkku
1-2 rkl etikkaa
ripaus suolaa
ripaus sokeria
reilusti tillisilppua

1. Kuori kurkku, mutta jätä siihen hiukan vihreitä raitoja. Siivuta se ohuiksi siivuiksi esimerkiksi juustohöylällä.

2. Sekoita etikan sekaan suola ja sokeri. Sekoita sen aikaa, että sokeri liukenee. Laita purkkiin kurkkusiivut, kaada päälle etikkaliemi ja tillisilppu. Ravista kunnolla.

3. Anna maustua hetki kylmässä.

******

Everytime it takes a while for a city dweller to conform to a lack of many modern conveniences in a summer cottage. However after a while you found yourself staring at the scenery and it just pops out of your mouth, the cliché: Nature is just so beautiful. 

Melkein aito ja oikea Juuren suolakaramellikakku

Juuren suolakaramellikakku

Suolakaramellikakku raparperia, suolakaramellikastiketta ja jogurttimoussea
Yli vuoden yritin toistaa Juuren täydellistä suolakaramellikakkua. Pari oikein hyvää yritystä oli matkan varrella, mutta ei ihan alkuperäisen kaltaista. Kun vuoden mittaisen yrityksen ja erehdyksen jälkeen sain käsiini ihan oikean reseptin, oli samantien laitettava jauhot pöllyämään.

juuren-suolakaramellikakku1

Vuosi sitten Taste of Helsingissä ylivoimainen suosikkiannokseni oli Juuren suolakaramellikakku. Yllätyin itsekin, että tällainen hapannaama ihastui makeaan lopetukseen. Käytin aika paljon aikaa löytääkseni vastaavaa nettireseptien loputtomasta varastosta. Etsin ideoita, miten kakku oli voitu toteuttaa.

Juuren uusi Juuri nyt -keittokirja paljasti kakun niksit. Kaikki muut ainesosat olin jossain kokeiluversiossa käynyt läpi, mutta mantelimassaa en olisi hoksannut, enkä tattarijauhoja. Yllättävää oli myös, ettei kakussa käytännössä ole minkäänlaista kohottavaa ainetta. Lopputulos on kostea ja mehukas, ei perinteisen sokerikakkumainen.

Ohessa on oikaistu resepti. Alkuperäisessä annoksessa komponentteja on enemmän, olen oikaissut mm. kaivamalla lusikallisen suolakaramellikastiketta purkista. Niin pienen määrän keittäminen tuntui turhan työläältä.  Resepti on myös omaan makuuni todella makea. Niinpä vähensin sokeria raparperien haudutusliemessä ja tarjoan kakun tuorejuustovaahdon sijaan jogurttivaahdon kera. Hiukan happamampi vaihtoehto.

En ensimmäisellä kerralla noudattanut ohjetta ja levittänyt kakkua ohueksi levyksi, vaan paistoin sen korkeahkona kakkuna. Siihen taikina ei rakenteeltaan sovellu parhaalla mahdollisella tavalla. Kakkumuodossa se vaatii niin pitkän paistoajan, että kuori ehtii kovettua turhan paljon ennenkuin sisus on edes päällisin puolin kypsä. Ohje on puolitettu kirjan ohjeesta.

Jos haluat leipoa kakkumaisemman suolakaramellikakun, kokeile aiemmin postaamaani puolukka-suolakaramellikakkua.

Suolakaramellikakku (ohje Juuri nyt -keittokirja)

kuudelle jälkiruokana

150 g voita (puolet ruskistetaan)
150 g mantelimassaa
2 1/2 dl fariinisokeria
3 kananmunaa
1 dl mantelijauhetta
3/4 dl vehnäjauhoja (alkuperäisessä ohjeessa tattarijauhoja)

1. Kuumenna uuni 150 asteeseen. Ota voi huoneenlämpöön. Jaa se kahtia. Anna toisen puolen lämmetä huoneenlämpöiseksi ja ruskista puolet voista. Ruskista voi kullanruskeaksi, mutta älä päästä palamaan. Hyvä vinkki, mistä tunnistaa, että voi pitää ottaa pois levyltä on sen hiljeneminen eli se lopettaa kuohunnan, kun se on ruskistunut sopivaksi. Helpointa on ruskistaa voi vaaleapohjaisella pannulla, jotta erotat värin muuttumisen. Siivilöi voi toiseen astiaan jäähtymään. Kun molemmat voit ovat huoneenlämpöisiä, vatkaa ne sekaisin keskenään.

2. Sekoita kulhossa mantelimassa ja sokeri keskenään. Vatkaa joukkoon voiseos.

3. Erottele valkuaiset ja keltuaiset. Sekoita keltuaiset, jauhot ja mantelijauhe mantelimassa-sokeriseokseen.

4. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja nostele vaahto varovasti taikinan joukkoon. Mausta sormisuolalla.

5. Levitä leivinpaperilla suojattuun uunivuokaan parin sentin paksuiseksi levyksi.

6. Paista 150-asteisessa uunissa, kunnen kakku on kypsä (noin 30 minuuttia). Anna kakun jäähtyä.

Jogurttivaahto

1 1/2 dl turkkilaista jogurttia
3/4 dl kuohukermaa
ripaus sokeria
ripaus vaniljaa

1. Laita jogurtti valumaan yön yli (tai muutamaksi tunniksi) esim. suodatinpussiin tai kylmällä vedellä kasteltuun harsokankaaseen.

2. Vaahdota kerma vaahdoksi. Vatkaa joukkoon valutettu jogurtti. Mausta ripauksella sokeria.

Haudutettu raparperi

2 pienehköä vartta raparperia
1 dl vettä
1 dl sokeria
ripaus vaniljaa (tai 1/4 vaniljatangosta)
1/2 sitruunan mehu

1. Kuori raparperit ja paloittele ne noin viiden sentin pituisiksi ohuehkoiksi paloiksi.

2. Sekoita kattilassa vesi, sokeri, sitruunanmehu ja halkaistu vaniljatanko. Kiehauta.

3. Laita raparperit liemeen, keitä noin minuutti-pari, peitä sen jälkeen kattila kannella ja nosta sivuun liedeltä. Anna muhia kuumassa liemessä noin kymmenen minuuttia.

4. Siivilöi raparperi liemestä.

Lisäksi

suolakaramellikastiketta
raastettua pistaastipähkinää 

1. Kokoa annos. murenna lautaselle kakun palasia, valuta päälle hiukan juoksevaksi lämmitettyä suolakaramellikastiketta, nostele raparperin paloja, pursota jogurttivaahtoa ja raasta päälle halutessasi pistaasipähkinää.

*****

I had never tasted a cake quite like one served in Taste of Helsinki by restaurant Juuri a year ago. I tried to copycat the moist and rich cake served with salted caramel and rhubarb for over a year with various results. Despite the efforts I did not quite managed to nail it.

Newly published cookbook by the Juuri restauranteurs revealed couple of secrets. First of all the secret behind the moistness lies in almond paste and muscovada. Secondly no leavening agent is used and the cake is baked in a form of a thin layer cake, as for a  Swiss roll. Therefore the texture is rather dense and rich, not at all like in a traditional sponge cake.  

I served the cake as bite-sized chunks accompanied by rhubarb, salted caramel and yoghurt mousse. A slice would have been too much of this sweet and heavy dessert.

 

Juuri nyt – suomalaisen keittiön klassikot -kirja on saatu arvostelukappaleena

Hyvää eilisistä perunoista – uusia perunoita ja halloumia

Halloumia ja uusia perunoita

Tuliko keitettyä pottuja pataljoonalle? Paistetut perunat halloumin kera todistaa taas kerran, miten yksinkertaista on tehdä hyvää uudesta sadosta. Myös niistä eilen keitetyistä perunoista.

 

uusia-perunoita-ja-halloumia-2

On bändejä, joiden ei olisi kannattanut tehdä comebackia. Siinä särkyy vain lumous, kun nuoruuden idolit kiipeävät keski-ikäisinä lavalle. Biisit ovat saattaneet kestää aikaa, mutta miehet eivät. Osa toki vain paranee pienen tauon myötä. Ja sitten on tietenkin Mick Jagger. Yli 70-vuotias käsittämätön luonnonoikku, joka uhmaa aikaa. Ehkä hänen salaisuutensa on, ettei hän tauolle ole ikinä ehtinytkään. Jäähyväiskiertueita taitaa olla takana 90-luvusta alkaen.

Sama kaava ei ehkä päde blogeihin, mutta uudella innolla näyttää ponnistavan myös yksi hiljaiselon jälkeen paluun tehnyt suosikkiblogini. Jokihaka kävi haukkaamassa happea reilun puolen vuoden ajan ja kokkaa taas.

Taiturilta olen poiminnut meidän keittiöömme monta reseptiä. Tätä muokkasin yhden valkosipulin kynnen ja parin kesäsipulin verran, mutta muuten tämä eilisen perunat hävittävä herkku on jokseeenkin suoraan Jokihaan käsialaa. Kesän satoa yksinkertaisesti, mutta maukkaasti. Paljon ei tarvita, kun raaka-aineet ovat tuoreita.

Uusia perunoita ja halloumia

kolmelle

noin 7-9 keskikokoista uutta perunaa keitettynä
2 kesäsipulia
1 valkosipulin kynsi
1 pieni punainen chili tai puolikas suuremmasta
1/2 ruukkua basilikaa
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl sitruunamehua
1 pkt halloumia
kapriksia
suolaa
mustapippuria
rypsiöljyä paistamiseen

1. Laita halloumi likoamaan noin 15-30 minuutiksi, jotta siitä lähtee liika suolaisuus.

2. Siivuta kesäsipuli ohuiksi renkaiksi. Laita astiaan sipulirenkaat, silputtu valkosipulin kynsi, siivutettu chili ja silputtu basilika. Kaada päälle oliiviöljy ja sitruunamehu ja anna marinoitua sen aikaa, kun valmistelet ruoan muutoin. Jätä hiukan yrttejä ja kesäsipulin varsia halloumin päälle ripoteltavaksi.

3. Puolita perunat (jos käytät pieniä, paista sellaisenaan). Kuumenna öljyä paistinpannulla ja paista perunat kullanruskeiksi.

4. Siirrä perunat tarjoilulautaselle, lisää pannulle tarvittaessa hiukan öljyä ja paista halloumi molemminpuolin kullanruskeaksi.
Halloumin paistuessa rouhi perunoiden päälle hiukan suolaa ja pippuria. Nostele päälle kesäsipulit ja marinointiliemi mausteineen. Jätä hiukan halloumin päälle nosteltavaksi. Ripottele päälle myös muutama lusikallinen kapriksia.

5. Nosta kaiken päälle paistetut halloumit ja niiden päälle loput sipuliseoksesta, hiukan yrttejä ja silputtuja sipulinvarsia.

6. Tarjoa heti.

******

This easy and quick meal keeps previous day’s boiled potatoes away from the waste bin. Combining halloumi and pan roasted potatoes would not have even crossed my mind without an inspiration from one of my favorite blogs

Mix lemon juice, olive oil, generously fresh basil, garlic and chili, add sliced summer onions to the mixture and marinate as long as it takes to prepare the rest of the meal. Roast potatoes on a pan until golden brown. Set them aside. Slice halloumi and fry the slices from both sides. Pile everything – and a couple of spoonfuls capers – on a plate starting from the roasted potatoes. Serve immediately.

Much is not needed to make a great meal from the fresh harvest.

Vähemmän punakynää, enemmän kehuja – pullaa yön yli

Pullaa yön yli

korvapuustit

Vähemmän punakynää, enemmän kehuja. Elämäntyönsä äidinkielen opettajana tehnyt seitsemänkymppinen sanoi sen Kodin Kuvalehdessä tärkeimmäksi opikseen iän myötä. Pätee laajemminkin elämässä. Vähemmän virheiden etsimistä, enemmän rohkeutta yrittää uutta. Tähän maailmaan mahtuu kannustusta, virheiden etsimisessä olemme jo eteviä.

Kun nuorilta (naisilta) kysyy työhaastattelussa huonoja puolia, usein saa kuulla heidän olevan tunnollisia perfektionisteja. Nuorena luulee, ettei se ole vika eikä mikään. Onneksi ikä opettaa armollisuutta. Myös itseä kohtaan. Sen todistaa tuo viisas seitsemänkymppinen opettaja.

Joskus riittävän hyvä on nimittäin täydellistä parempi. Se tulee valmiiksi, täydellinen ei ehkä koskaan, vaan uuvuttaa tekijänsä matkalla. Vähemmän punakynää, enemmän kehuja. Sen kun muistaisi ottaa elämänohjeeksi myös itselleen ja itseään kohtaan.

Välillä elämä ranttaliksi ja aamulla puuron sijaan pullaa. Pullantuoksua tunnin sisällä heräämisestä. Se onnistuu, kun kohotat taikinaa yön yli jääkaapissa.

Pullaa yön yli

- Tee pullataikina normaalisti. Vaivaa kunnolla, älä säästele voita, mutta käytä kitsaasti vehnäjauhoja. Kunnon vaivaus, riittävän löysä ja rasvainen taikina on kuohkean ja maukkaan pullan salaisuus. Koska kohotat taikinaa yön yli, voit vähentää hiukan hiivaa suosituksesta. Puolen litran taikinaan laitan hiivaa noin 3/4 pakettia (noin 35 g).

- Peitä taikinakulho ensin tuorekelmulla ja sitten leivinpyyhkeellä. Nosta jääkaappiin yön yli.

- Laita seuraavana aamuna uuni kuumenemaan 40-asteeseen. Leivo taikina normaalisti pulliksi tai korvapuusteiksi ja nosta ne pellillä 40-asteiseen uuniin kohoamaan reiluksi puoleksi tunniksi tai kunnes ne ovat kohonneet kunnolla.

- Ota pullat pois uunista, kuumenna uuni 225 asteeseen. Voitele pullat ja paista kypsiksi.

Pullataikina

5 dl kevytmaitoa (tai täysmaitoa)
3/4 pkt (noin 35 g) tuoretta hiivaa
2 dl sokeria
1 kananmuna
1 tl suolaa
1 rkl kardemummaa
13-15 dl vehnäjauhoja
200 g voita

1. Vatkaa maidon joukkoon hiiva, sokeri, suola, kardemumma ja kananmuna.

2. Ala alustaa joukkoon vehnäjauhoja vähitellen. Vaivaa heti, kun taikina on riittävän kiinteää siihen.

3. Kun olet lisännyt noin 11 dl jauhoja, lisää pehmeä (tai sulatettu) voi. Alusta sen verran vehnäjauhoja, että taikina on kimmoisaa ja irtoaa hyvin kulhon reunoista. Pidä taikina mahdollisimman löysänä, mutta kuitenkin sellaisena, että sitä on helppo käsitellä.

4. Kun taikina on valmis, peitä se leivinliinalla ja anna kohota kaksinkertaiseksi. Jos teet taikinan jo edellisenä iltana, katso ohjeet yltä.

*******

If you wish to start your day with fresh cinnamon rolls, make a dough in a previous night. Knead it together as you would normally, wrap a piece of plastic foil over a mixing bowl, cover the bowl still with a baking towel and put it into a fridge overnight. Heat the oven to 40 degrees (°C) in the morning. Roll the dough into cinnamon rolls, put them into the warm (40 degrees) oven to raise for about half an hour. Take them out when about doubled in size, cover with a baking towel while you heat the oven to 225 degrees. Brush the buns with beaten egg before baking and bake them until golden brown. Fresh and warm cinnamon rolls within an hour after waking up. 

Elämää Kasarmintorille – Street Food Carnival keskiviikkoisin

street-food-carnival

street-food-carnival

Kasarmintorin nimestä pitäisi normaalisti ottaa jälkimmäinen sana pois. Ankea ja tuulinen aukio on irvikuva torista. Siksi on erityisen hienoa, että Richard McCormick ja Ville Junttila ideoivat Street Food Carnivalin juuri Kasarmintorille. Edes kerran viikossa kesän loppuun saakka tori täyttyy kaipaamastaan elämästä. Ideasta toteutukseen kesti napakat kaksi viikkoa, ensimmäinen tapahtuma oli eilen.

Aurinkoinen sää ja viisi ruokakojua olivat vetäneet torin suhteellisen täyteen ruokailijoita. Sosiaalisessa mediassa maristiin illan mittaan jonottamisesta. Vartissa kädessäni oli Korean BBQ Pork Banh mi. Seurueesta osa valitsi ruokansa kasvispurilaisia tarjoavasta Soi Soista. Siellä jonotus kesti hiukan kauemmin, mutta kokonaisuutena ainakin puoli kuuden aikoihin jonot vetivät hyvin. Osin tosin valitsimme ruoat sen perusteella, missä jonot näyttivät etenevän eivätkä olleet venyneet kohtuuttomiksi.

Burgereita oli vähän joka kojulla, mutta onneksi aika erilaisia ja mukana myös muuta. Jatkossa toivottavasti myös meksikolaista katuruokaa, kun Tacobot liittyy mukaan. Ruoka oli hyvää, hinnat kohtuullisia (esimerkiksi täyttävät patonkimme 10 euroa) ja tunnelma aurinkoisessa säässä leppoisa. Istumapaikkoja kivetylllä torilla on vähänlaisesti ja roskiksia toivottavasti jatkossa tulee lisää.

Ensimmäisellä viikolla mukana olivat Richard McCormickin ja Soi Soin lisäksi Liesikiesi, BBQ on wheels ja Maulito. Jatkossa myös ainakin siis Tacobot ja ilmeisesti Yobot. Keskiviikkoisin Kasarmintorilla kesän loppuun saakka. Hieno tapahtuma, jossa varmasti piipahdan muutamaankin kertaan kesän mittaan.

******

Every Wednesday until the end of summer food trucks are occupying an otherwise deserted Kasarmintori. Thanks to yesterday’s sunny and warm weather and popularity of street food among Helsinkians the first Street Food Carnival event was a success. Loads of burgers as expected but luckily also Korean influenced banh mi’s and in coming weeks hopefully a truck serving Mexican street food will join the flock as well. 

Mies puikoissa – harissabroileri

Harissabroileri grillistä

Kesällä Suomi grillaa. Tarkemmin sanottuna suomalainen mies grillaa. Alkusesogista makkaraa. Juhannuksen tienoilta enemmän kaikkea muuta. Mausteinen harissabroileri osuu hyvin sinne kaikkea muuta -osastoon. Joko teillä olisi sen aika?

harissakananpoikaa

Olen luullut olevani moderni nainen. Itse asiassa aika kätevä sellainen. Osaan porata, sahata ja laatoittaa keittiön välitilan. Kesän grillikausi romutti taas turhat luulot. En ole vielä kertaakaan sytyttänyt uutta grilliämme. Luolamies hoitaa meillä avotulen. Kuten tutkimusten mukaan suurimmassa osassa muistakin talouksista. Osaisin kyllä. Varmaan. En ole vain ruvennut hommiin. Mutta neuvon kyllä sujuvasti sivusta.

En aio kuitenkaan emansipoitua. Joku jaksaa pelata niiden hiilien kanssa puolestani ja vielä putsaakin sen grillin. Sopii minulle. Tosin jos se luolamies pesisi myös ne perunat, niin homma olisi vielä parempi. Minä voisin ruopsuttaa puutarhassa – tai nauttia lasillisen valkoviiniä.

Harissabroilerin marinadin ohjeen innoittajana on ollut kesän suosikkikeittokirjani Kira Åkerström-Kekkosen Auringon maku. Kirjoitin kirjasta postauksen jo aiemmin, mutta mitä enemmän uuden sadon raaka-aineita alkaa tulla, sitä enemmän sen reseptiikasta pidän. Harvoin kokkaan mistään suoraan, eikä tämäkään ole yksi yhteen Kiran ohje. Paljon olen Kiran ohjeesta kuitenkin poiminut. Kuten muutenkin kirjasta, sillä monen monta ideaa ja hyvää ohjetta on tullut jo testattua.

Harissa on melko tulista. Sen määrää voi marinadissa helposti säädellä oman suun mukaan. Parilla teelusikallisella lopputulema on ennemminkin lämpimän mausteinen kuin tulinen, todella tulista tahtova laittaa enemmän kuin ohjeessa ehdotetun 4 teelusikallista.

Harissabroileria

kahdelle

4-6 broilerin paistileikettä tai koipea

marinadi

1 dl maustamatonta jogurttia (esim. turkkilainen jogurtti)
2-4 tl harissatahnaa
1-2 valkosipulin kynttä
parin sentin pala tuoretta inkivääriä
1/2 sitruunan raastettu kuori ja mehu
1/2 dl öljyä
2 rkl hunajaa
kourallinen tuoretta korianteria
suolaa
mustapippuria

1. Sekoita kaikki marinadin ainekset. Anna marinoitua vähintään muutama tunti.

2. Pyyhi ylimääräinen marinadi pois ja grillaa broileri kypsäksi.

*****

In the summertime the man of the house is the one bringing the food on the table. In our house he is the star chef taking care of the barbequing. I am downgraded to a kitchen maid. I am not planning an emancipation, though. If only would the caveman also peel the potatoes this division of labour would be close to perfect. 

This easy harissa chicken is one of this summer’s regulars in our grill. Chicken is marinated in natural yoghurt seasoned with harissa paste, lemon juice and peel, fresh ginger, honey and a handful of fresh coriander. The inspiration for the recipe is from my favorite book of this summer created by the talented Kira Åkerström-Kekkonen, Masterchef Finland 2013. She writes also utterly beautiful food blog, Truly Kira

Tuhdisti vihertävä perunasalaatti

Perunasalaatti piparjuurella

Perunasalaatti piparjuuri-tillikastikkeella
Reilusti vihertävä perunasalaatti ratkaisee pari perunasalaatin yleistä peruskompastuskiveä. Se ei ui kastikkeessa ja maistuu muullekin kuin majoneesille, mutta samaan aikaan se on kuitenkin ihanan tuhti.

piparjuuriperunasalaatti
Selailin Tukholman matkalla kirjakaupassa Green Kitchen Stories -blogin kirjoittajien David Frenkielin ja Luise Vindahlin keittokirjaa. Olin jo muutamaan kertaan kävelemässä sen kanssa kassalle. Takaraivossa kummittelivat kuitenkin huojuvat keittokirjapinot kotona, joissa riittää kokattavaa. Palautin kirjan hyllyyn. Useammassakin kirjakaupassa. Aina se onnistui jotenkin avautumaan todella herkullisennäköisen perunasalaatin kohdalla, jossa oli käytetty herneitä, tomaatteja ja piparjuurta.

Vaikka kirja ei lähtenytkään mukaan, salaatti jäi kummittelemaan. Oma versioni on siitä vielä vihreämpi ja myös hiukan kevennetty, koska en pidä turhan majoneesisista salaateista. Salaatissa ratkaistaan perunasalaatin pari perusongelmaa.  Se ei ole tunkkainen, koska majoneesia on raikastettu maustamattomalla jogurtilla ja kevyt takapotku piparjuuresta varmistaa, ettei salaatti jää mauttomaksi. Kastike pyöritellään pääosin perunoihin, joten koko salaatti ei ui kastikkeessa. Jotenkin se onnistuu olemaan samalla ihanan tuhti ja kuitenkin raikas.

Perunasalaatti piparjuuri-tillikastikkeella

neljälle-kuudelle

noin 700 g uusia perunoita
100 g sokeriherneitä
noin 200 g kirsikkatomaatteja
2 vartta kevätsipulia
kourallinen babypinaattia
noin 1/4 ruukkua tilliä
vajaa puoli ruukkua ruohosipulia

Kastike

1/2 dl majoneesia
2 rkl maustamatonta jogurttia (tai kermaviiliä tai ranskankermaa)
reilu 1 rkl tuoretta piparjuurta
1 tl Dijon-sinappia
suolaa
mustapippuria
noin 1/4 ruukkua tilliä

1. Pese perunat ja keitä ne kypsiksi suolatussa vedessä. Ole tarkkana, että ne jäävät napakoiksi.

2. Keitä sokeriherneitä suolatussa vedessä muutama minuutti.

3. Valmista kastike. Sekoita kaikki ainekset, piparjuuri raastettuna ja tilli silputtuna. Maista ja lisää mausteita tarvittaessa.

4. Halkaise perunat kahtia ja sekoita kastike niiden joukkoon.

5. Kokoa salaatti laakealle lautaselle: Viipaloi kevätsipuli, halkaise tomaatit ja sokeriherneet kahtia. Sekoita  ne kevyesti perunoiden joukkoon niin, että suurin osa kastikkeesta jää perunoihin. Pyöräytä lopuksi joukkoon hyvin huuhdeltu pinaatti. Ripottele pinnalle reilusti ruohosipulia ja tuoretta tilliä ja raasta päälle vielä vähän piparjuurta.

******

At worst a potato salad is lacking flavour and swims in mayonnaise. Forget the blandness, this green potato salad solves both downsides. A kick from the horseradish, lots of greens and a lighter sauce in which part of the mayonnaise is substituted with natural yoghurt. The inspiration for the  fresh salad is from Green Kitchen Stories

Ihan pihalla – chili-pähkinäkanaa grillistä

Chili-pähkinäkanavartaat

Chili-kookosmarinoidut kanavartaat suolapähkinäkuorrutteella
Marinadin pohjana on chilihilloke, jota keitellessä aukeavat takuulla kaikki röörit. Lopputulos on kuitenkin yllättävän lempeä. Jäljellä on vain kevyt takapotku. Hyvä makupohja, jota marinadin kookosmaito pehmentää entisestään.

chili-pähkinäkana
Piti ostaa uusi jalka meidän pieneen grilliin. ”Kyllähän meille kahdelle nyt tuo toistaiseksi riittää”. Nälkä kasvoi syödessä. Minä himoitsin brikettigrilliä, miehen mielestä se on arjessa epäkäytännöllinen.

Seurasin vierestä päätösprosessia. Ahkeran verkkosurffailun ja vertaistukipuhelujen jälkeen tuolla pihalla nyt töröttää hybridimalli. ”Mahtuu sitten vähän isommallekin porukalle ja kyllä hiilestä tulee ihan eri maku”. Miehet. Ota niistä nyt selvää, mutta lopputulema sopii minulle. Hiilellä nimittäin tulee ihan eri maku kuin kaasulla puljatessa, mutta toisaalta arki-iltaisin viidessä minuutissa valmis grilli on iso plussa.

Meidän keittiö on grillin oston jälkeen siirtynyt pihalle. Uutuudenviehätystä. Ja myös vähän alkukankeutta. Kanakin sai väriä suunniteltua enemmän, mutta siitä kärsi lähinnä kuvauksellisuus.

Homman juju on broilerin maustamisessa käytettävä chilihilloke, joka ei ole yhtään niin tulinen kuin voisi kuvitella. Entisestään sitä pehmentää kookosmaito. Lopputulema on pehmeän mausteinen ja suolapähkinät antavat mukavaa rapeutta. Kuvauskerralla laitoin pähkinät lihan pintaan jo ennen grilliin laittamista. Ne palavat aika helposti ja sitäpaitsi tippuvat kyydistä. Parempi tapa löytyi toisella yrityksellä: Juuri ennen kuin kanat ovat kypsiä, niihin sivellään hiukan chili-kookoskastiketta ja pyöritellään pähkinöissä. Sen jälkeen enää loppukypsennys. Jos kypsennät kanat uunissa, voit laittaa pähkinät pintaan jo aluksi.

Idea chili-kookosmarinadista on Donna Hayn lehdestä. Matkan varrella se on muokkaantunut suomalaiseen markettivalikoimaan soveltuvaksi ja samalla olen muokannut mittasuhteita kerta kerralta enemmän. Esimerkiksi sokeria on jäljellä vain murto-osa alkuperäisestä ohjeesta. Chilihilloketta voi keittää suuremman määrän kerralla ja säilöä puhtaaseen purkkiin hillon tavoin. Sen jälkeen tämä on lähes pikaruokaa.

Hillokkeen väriin vaikuttaa eniten sokeri. Jos käytät tavallista taloussokeria, väri on kauniin punertava. Varsinkin tumma muscovado muuttaa värin melko ruskeaksi, mutta antaa toisaalta makua. Voit myös käyttää ohjeen sokerimäärästä puolet taloussokeria tai ruokosokeria ja puolet muscovadoa.

Tarjoa esimerkiksi vietnamilaisen varhaiskaalisalaatin kanssa.

Chili-pähkinäkanaa grillistä

neljälle

Chilihilloke

3 rkl maapähkinäöljyä
1/2 rkl sesamöljyä
3 isoa punaista chiliä
noin 2 senttimetrin pala tuoretta inkivääriä
1 pieni sipuli
2 valkosipulin kynttä
2 rkl riisiviinietikkaa (tai punaviinietikkaa)
2 rkl kalakastiketta
1 rkl tamarinditahnaa
50 g (noin 1 dl) tummaa muscovadosokeria (tai jotain muuta sokeria)
noin 1/2 dl vettä

satay-vartaat

800 g broilerin paistileikkeitä
noin 1 1/2 dl suolapähkinöitä (voit tehdä saman myös ilman pähkinöitä)
1 1/2 dl chilihilloketta
1 1/2 dl kookosmaitoa
suolaa
mustapippuria

1. Jos käytät puisia varrastikkuja, laita ne tässä vaiheessa likoamaan. Puolentoista litran muovipullo on tähän loistoväline. Tikut pulloon, vettä piripintaan ja korkki kiinni.

2. Keitä ensin hilloke. Leikkaa chilit rouheiksi paloiksi ja poista siemenet halutessasi. Kannattaa jättää chilit kohtuullisen suuriksi palasiksi. Pienet palavat hetkessä pannulla. Leikkaa sipuli ja valkosipulit muutamaan osaan, raasta inkivääri.

3. Kuumenna ruokalusikallinen maapähkinäöljyä ja sesamöljy pannulla, lisää chilit. Paista keskilämmöllä, kunnes ne ovat pehmenneet ja saaneet hiukan ruskeaa väriä. HUOM. Chili palaa todella helposti. Sekoittele koko ajan. Jos se menee mustaksi, aloita alusta. Ei kannata pilata koko satsia muutaman chilin takia.

4. Laita korkeaan kapeaan kulhoon sipulit,  valkosipuli ja inkivääri. Kaada päälle pannulta chilit öljyineen. Aja sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi.

6. Kuumenna loput maapähkinäöljystä pannulla ja kaada tahna pannulle. Paista miedolla lämmöllä noin kymmenen minuuttia, jotta sipuli ehtii makeutua. Älä päästä palamaan.

7. Lisää kalakastike ja riisiviinietikka koko ajan sekoittaen. Lisää sokeri, tamarinditahna ja vesi ja kuumenna kiehuvaksi. Laske sen jälkeen lämpötilaa matalalle ja hauduttele noin 20 minuuttia, kunnes hilloke on paksua ja kiiltävää. Lisää tarvittaessa vettä keittämisen aikana.

6. Leikkaa paistileikkeet kahteen-kolmeen osaan, laita kanapalat pakastuspussiin ja valmista marinadi. Sekoita hilloke ja kookosmaito esimerkiksi haarukalla tasaiseksi ja kaada 2/3 kokoos-chilikastikkeesta kanapalojen päälle. Anna maustua vähintään tunti.

7. Rouhi suolapähkinät melko rouheaksi rouheeksi esim. monitoimikoneella tai sauvasekoittimen myllyllä.

8. Ota kanat pois marinadista. Pyyhi ylimääräinen pois, mausta suolalla ja mustapippurilla ja pujota varrastikkuihin.

9. Grillaa melkein kypsiksi, sivele kookos-chilikastikeella ja pyörittele samantien suolapähkinärouheessa. Paista vielä muutama minuutti.

 

*****

While cooking a patch of chilli jam with watery eyes, it is hard to believe how gentle the jam will actually become. Combined with coconut milk it can be used as a spicy-sweet base for a marinade. Marinate chicken in chilli jam coconut milk marinade, barbecue and sprinkle with salted peanut and you will get a cheat’s satay chicken skewers which has a nice kick without being overly hot. A inspiration for chicken skewers is from Donna Hay Magazine.